Hyppää sisältöön


Reaaliaikatalous

Reaaliaikataloudessa tuetaan yritysten siirtymistä taloushallinnon täydelliseen automatisointiin. Reaaliaikatalouteen sisältyvät verkkolaskutus, eKuitit ja hankintasanomat. Arvioiden mukaan sähköisten sanomien avulla yritykset voivat säästää työaikaa ja kustannuksia satoja miljoonia euroja vuosittain.

Reaaliaikalaskuri

Viikot
Päivät
Tunnit
Minuutit
Sekunnit
Valtio vaatii eKuittia ja lähettää tilaussanomia vuoteen
2025 mennessä
  • eKuitti ja verkkolasku reaaliaikatalouden mahdollistajina

    Reaaliaikataloudella (real time economy) tarkoitetaan täysin digitalisoitua talousjärjestelmää, jossa muun muassa tiedot laskutuksesta, kuiteista, raportoinneista ja verojen maksusta kulkeutuvat välittömästi eli reaaliajassa eri toimijoiden järjestelmien välillä. Tällöin myyjien, ostajien, finanssilaitosten ja julkisen sektorin, kuten verohallinnon, järjestelmien täytyy kyetä jakamaan tietoa saumattomasti keskenään. Reaaliaikatalouden toteutuminen edellyttää eri toimijoiden raportointikoodistojen ja järjestelmien yhdenmukaistamista.

    Taloustietojen siirrettävyys ja automatisointi mahdollistavat tehokkuuden ja tuottavuuden kasvun. Taloudellisten säästöjen lisäksi tiedon reaaliaikaisuus tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tehdä päätökset ajantasaisen tiedon perusteella. Laajemmin tarkasteltuna reaaliaikatalous edistää myös Euroopan unionin yhteismarkkinoiden kehitystä.

    Reaaliaikatalouden edellyttämä laskujen ja kuittien digitalisaatio tukee uudenlaista palvelumuotoilua, jossa käytetään yksityisen ja julkisen sektorin tietoja useista lähteistä. Viranomaisten sähköisiin palveluihin panostaminen luo samalla myös pohjaa yritysten uusille innovaatioille ja vähentää yritysten kustannuksia.

    Tiedon reaaliaikaisuus antaa myös yrityksille mahdollisuuden tehdä päätökset ajantasaisen tiedon perusteella. Reaaliaikatalous, johon sisältyy verkkolaskutus, eKuitit ja maksujärjestelmän automatisointi, toisi valtiolle kymmenien miljoonien eurojen säästöt. Yrityspuolella eKuitti voisi arvioiden mukaan säästää vuositasolla noin 800 miljoonaa euroa yritysten työkustannuksia.

  • Kilpailukykyinen toimintaympäristö vuonna 2030

    Perinteiset liiketoimintamallit ovat murroksessa, kun data- ja alustatalouden ratkaisut valtaavat alaa. Valtioiden on vastattava muutokseen ja Suomi voi näyttää yritysten digitalisaatiossa ja datatalouden kehittämisessä suuntaa.

    Vuonna 2030 maailma on digitaalinen. Palvelut ovat siirtyneet verkkoon ja keskustelevat keskenään. Data on keskeinen arvonluonnin väline. Talous toimii reaaliaikaisesti.

    Yritysten talousdata sisältää valtavan määrän tietoa, jota hyödynnetään digitaalisesti yritys-ten ja yhteiskunnan toiminnan tehostamiseen. Yritykset eivät enää käytä aikaa viranomaisvelvoitteiden hoitamiseen erikseen, vaan tarvittavat liiketoiminnan tiedot liikkuvat automaattisesti esimerkiksi verotukseen, työantajavelvoitteiden hoitoon, tullaukseen tai tilastointiin. Samoin yritysten väliset keskeiset liike-toimintatiedot kuten tilaukset, toimitustiedot ja laskut voidaan välittää automaattisesti.

    Yritysten kilpailukyky ja kehittyminen vaativat perusinfrastruktuurien ratkaisuja, jotka on tehtävä nyt, jotta uusia innovaatioita voi syntyä ja yritykset pysyvät kilpailukykyisinä.

  • Hyödyt kohdentuvat yrityksille ja julkishallinnolle

    Väestörakenteen muutokset sekä teknologisen murroksen ja ilmastonmuutoksen hallitseminen vaativat talouden uudistumista. Reaaliaikatalous-hanke vastaa tilanteeseen ratkaisuilla, jotka työstetään yhdessä yritysten, ohjelmistoyritysten sekä etujärjestöjen kanssa.

    Infraratkaisujen rakentaminen luo pohjan hankkeelle, jonka tavoitteena on siirtää suomalainen taloushallinto reaaliaikatalouteen pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti ja tehdä Suomesta reaaliaikatalouden edelläkävijämarkkina. Tämä tapahtuu ottamalla laajasti käyttöön sähköinen lasku ja eKuitti sekä huomioimalla myös pienimpien yritysten tarpeet digitalisaatioon siirtymisessä.

    Kun laskujen ja kuittien tiedot liikkuvat rakenteisessa ja sähköisessä muodossa, ne ovat suoraan käytössä myös yrityksen omassa järjestelmässä. Esimerkiksi ajantasainen kassa- ja varastonhallinta on tällöin mahdollista myös pienimmille yrityksille. Yritys voi kehittää toimintaansa, hakea helpommin rahoitus-ta investoinneilleen sekä kasvaa.

    Sähköisen kuitin käyttöönoton on arvioitu hyödyttävän yrityksiä manuaalisen työn vähenemisenä vuosit-tain yli 600 miljoonan euron edestä. Viranomaisraportointi voisi jatkossa olla yrityksissä yksinkertaisempaa, sillä raportointi tapahtuisi lähes tai täysin automaattisesti.

    Digitaaliset ratkaisut tehostaisivat myös kuntataloutta. Kuntien taloushallinnossa ei olisi enää tarvetta käsitellä kuitti- ja laskutustietoja manuaalisesti, vaan tietojen käsittely automatisoituisi. Pelkästään sähköisen kuitin käyttöönotolla kunnat säästäisivät 114 miljoonaa euroa vuodessa.

  • Yhteystiedot

    Valtiokonttorissa tehdään töitä sen eteen, että julkisen sektorin taloushallinto hoituisi mahdollisimman automaattisesti. Tähän liittyvät niin verkkomaksaminen, verkkolaskutus kuin digitaaliset kuitit. Valtiokonttori vastaa valtion maksuliikkeen ohjauksesta, kehittää maksuliikkeeseen liittyviä prosesseja ja välineitä sekä valvoo maksuliikkeen operatiivista hoitamista kirjanpitoyksiköissä.

    Etkö löytänyt sivuilta etsimääsi tietoa? Reaaliaikatalouteen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä Valtiokonttorin asiantuntijoihin.

    Kysymykset: verkkkolaskustus(at)valtiokonttori.fi

    Lisätietoja antavat:

    Keijo Kettunen
    maksuliikepäällikkö
    puh. 0295 50 2408
    keijo.kettunen(at)valtiokonttori.fi
    Pirjo Ilola
    johtava taloushallinnon asiantuntija
    puh. 0295 50 2081
    pirjo.ilola(at)valtiokonttori.fi
  • eKuitti automatisoi kuittitietojen siirron

    eKuitti on digitaalisessa muodossa oleva kuitti. Digitaalinen kuitti mahdollistaa kuittitietojen siirron automaattisesti. eKuitin tavoitteena on jättää paperikuitit historiaan. eKuitti eli digitaalinen kuitti on tärkeä askel kohti reaaliaikataloutta. Reaaliaikataloudessa kaikki talouden transaktiot perustuvat digitaaliseen rakenteiseen tietoon ja sen käsittelyyn. Rakenteinen tieto mahdollistaa automaation ja robotisaation sekä merkittävän tuottavuuden kasvun niin yrityksissä kuin julkisessa hallinnossa.

    eKuitti automatisoi kuittitietojen siirron, sillä digitaalisessa kuitissa data löytää automaattisesti suoraan tilitapahtuman luo. Jotta tämä olisi mahdollista, kuitin tiedot täytyy tallentaa muodossa, jota erilaiset ohjelmistot ja data-analytiikkajärjestelmät pystyvät hyödyntämään. Digitaalisen kuitin myötä tavoitteena on myös saada aikaan palveluntarjontaa, jossa kuluttajien kuitit ovat varastoituna sähköisessä palvelussa kuluttajan eri tarpeita varten. eKuitti on osa Teknologiateollisuuden RTECO-hankekokonaisuutta, jossa eri alojen toimijat ovat vuodesta 2017 kokoontuneet yhteen rakentamaan reaaliaikatalouden ekosysteemiä.

    Tutustu RTECO-hankkeen loppuraporttiin >

     

  • eKuittia pilotoidaan Valtiokonttorin johdolla

    Ensimmäiset eKuitti-pilotit alkoivat valtionhallinnossa syksyllä 2019. Valtiokonttori on vastannut digitaalisen kuitin, eKuitin, pilotoinneista. Niiden tavoitteena on ollut saada varmistus eKuitin toimivuudesta. eKuitit on tarkoitus laajentaa osaksi taloushallinnon arkea myös valtionhallinnon ulkopuolella. Digitaalisen kuitin myötä tavoitteena on myös saada aikaan palveluntarjontaa, jossa kuluttajien kuitit ovat varastoituna sähköisessä palvelussa kuluttajan eri tarpeita varten.

    Reaaliaikatalouden edistämishankkeen tavoitteena on saada 20 prosenttia yritysten välisistä kuiteista rakenteisiksi vuoteen 2023 mennessä. Vuoteen 2025 mennessä yritysten välisistä kuiteista jo 80 prosenttia kulkisi rakenteisessa muodossa ja eKuitista on määrä tulla valtion yhteinen ja pakollinen ratkaisu, jolloin kaikki valtion kanssa työskentelevät tarjoaisivat eKuittia.

    RTE-hankkeessa varmistetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa, että yrityksillä on edellytykset tarjota ja vastaanottaa eKuitteja. Hankkeessa pyritään kuvaamaan, mitä muutoksia yrityksissä tarvitaan eKuitin tarjoamiseen tai eKuitin hyödyntämiseen taloushallintojärjestelmissä. Lisäksi pyritään sopimaan yhteiset periaatteet eKuittien välittämiseen, selvittämään mahdolliset muutostarpeet lainsäädännössä ja edistämään eKuitin standardointityötä Euroopassa.

    eKuitti on suunniteltu lähtökohtaisesti niin, että se täyttää EU:n tietosuoja-asetuksen GDPR:n vaatimukset. Sen lisäksi, että eKuitti on turvallinen, se vähentää harmaata taloutta. Kaikki nämä ovat meidän yhteisissä intresseissä.

  • Missä mennään eKuitin kehitystyössä?

  • Miten voin osallistua?

    Ota yhteyttä, niin kerromme lisää: rte(at)valtiokonttori.fi

    Lisätietoja antaa Valtiokonttorin johtava taloushallinnon asiantuntija Pirjo Ilola: pirjo.ilola@valtiokonttori.fi

    eKuitti-sääntökirjan ensimmäinen versio löytyy nyt täältä. Kommentit sääntökirjaan liittyen voi lähettää osoitteeseen rte(at)valtiokonttori.fi.

  • eKuittioperaattorien ostopaikat

    Alta löydät linkit eKuittioperaattorien ostopaikkalistauksiin. Listauksesta voit tarkistaa, saatko jo eKuitin ostoistasi:

    Ostopaikkalistaukset:

    Receipt Hero >

    Storebox >

  • Hankintasanomien digitalisaatio edellytys suomalaisten yritysten kilpailukyvylle

    Hankintasanomat ovat rakenteellisessa ja koneellisesti käsiteltävässä muodossa olevia kaupankäyntiin liittyviä sanomia. Hankintasanomia käytetään tilaus- ja toimitusprosesseissa organisaatioiden tiedonvaihtoon koskien tuoteluetteloita, tilauksia, tilausvahvistuksia ja toimituksia. Käytännön esimerkkejä standardoiduista sanomista ovat esimerkiksi PEPPOL-verkostossa käytettävät hankintasanomat.

    Perinteisesti yritykset ovat käyttäneet hankintasanomia toimiala- ja yrityskohtaisissa ratkaisuissa. Esimerkiksi päivittäistavarakaupan keskusliikkeet ovat hyödyntäneet hankintasanomia tavarantoimittajiensa kanssa.

    Reaaliaikataloushankkeen yhtenä tavoitteena on ottaa käyttöön standardoidut hankintasanomat valtion hankintatoimessa. Samalla on tarkoitus luoda mahdollisimman avoin ratkaisu, jota eri kokoiset yritykset voivat toimialariippumattomasti soveltaa myös keskinäisessä liiketoiminnassaan. Hankkeella luodaan edellytykset käyttää PEPPOL-verkoston määrittelemiä tuoteluettelo-, tilaus-, tilausvahvistus- ja toimitussanomia.

    Hankintasanomien digitalisaatio on välttämätön edellytys suomalaisille yrityksille toimia kilpailukykyisesti pohjoismaisten ja eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Digitalisaatio on yksi keskeinen osa Euroopan unionin laajuisen yhteismarkkinan toteuttamisessa. Suomelle on kansallisesti ensiarvoisen tärkeätä, että kaiken kokoiset suomalaiset yritykset voivat mahdollisimman joustavasti ja kustannustehokkaasti tarjota palveluitaan ja tuotteitaan koko yhteismarkkinan alueella.

  • PEPPOL pähkinänkuoressa

    Alun perin PEPPOL (Pan-European Public Procurement On-Line) oli EU:n rahoittaman projektin nimi vuosina 2008-2012. Projektin päätyttyä osanottajat perustivat OpenPEPPOL-yhdistyksen hallinnoimaan projektin tuloksia.

    PEPPOL ei ole fyysinen verkko, vaan pikemminkin kehys, jossa on määritelty:

    • hallintomalli
    • sopimukset
    • säännöt
    • tekniset spesifikaatiot

    PEPPOL-verkoston käyttö on laajentunut ripeästi viime vuosina johtuen EU:n sähköisen laskun direktiivistä (EU 2014/55/EU) sekä direktiivin toimeenpanoon liittyvästä sähköisen laskun CEN-standardista (FprEN 16931-1:2017). Käytön laajentumisen myötä siitä on muodostunut yksi varteenotettavimmista ratkaisuista organisaatioiden välisen kaupankäynnin sähköisten dokumenttien välitysalustaksi. PEPPOL:n käyttö on laajinta EU:n alueella ja Pohjoismaissa.

    Sähköisen standardin mukaisen laskun lisäksi PEPPOL-verkostossa on tehty määritykset useista hankintatoimeen liittyvistä sanomista. Nämä määritykset perustuvat ISO/IEC 19845:2015 standardiin, joka yleensä tunnetaan paremmin nimellä UBL (Universal Business Language).

    Seuraava kuva havainnollistaa PEPPOL-infrastruktuurin perusrakennetta ja sen keskeisiä toimijoita:

    PEPPOL

    Access Point: palveluntarjoajan rooli, joka kytkee loppukäyttäjät infrastruktuuriin, jotta ne voivat välittää dokumentteja keskenään.

    SML (Service Metadata Locator): infrastruktuurin keskitetty ositehakemisto, josta löytyy tieto, onko kysytty osoite rekisteröity PEPPOL-verkostoon ja mistä hajautetusta SMP:stä löytyy kyseisen loppukäyttäjän tarkemmat tiedot.

    SMP (Service Metadata Provider): hajautettu hakemisto, josta löytyvät loppukäyttäjän kyvykkyydet, eli mitä sanomia loppukäyttäjä pystyy käsittelemään, sekä fyysisen tietoliikenneyhteyden tiedot.

  • PEPPOL:n prosessi- ja tietomallit pähkinänkuoressa

    Yleistä Peppolin prosessimalleista

    Peppol-prosessimallit (BIS = Business Interoperability Specification) perustuvat Euroopan standardointijärjestö CEN:n työryhmien tuloksiin. Peppol-prosessien tietomallina käytetään standardisanomia, jotka pohjautuvat UBL 2.1 ja UBL 2.2 -sanomamäärityksiin, ja Peppol-sanomat ovat osajoukko vastaavien UBL-sanomien koko tietomallista. Tämän lisäksi Peppol on määritellyt sanomiin ja prosesseihin liittyviä liiketoiminta- ja muita sääntöjä. Näiden sääntöjen validointia varten sanomille on tehty valmiit schematron-validointimääritykset.

    Peppol jakaa prosessit kahteen pääjoukkoon, joita kutsutaan pre-award- ja post-award-määrityksiksi. Pre-award-määrityksiä sovelletaan ennen sopimusta edeltävien tarjousvaiheen tietojenvaihtoon, kun taas post-award määrityksiä sovelletaan tilaamisesta laskuun liittyvässä tietojenvaihdossa.  Samoja UBL-pohjaisia sanomia käytetään usein eri liiketoimintaprosesseissa ja osin sekä pre-award- että post-award-vaiheissa.

    Sanomiin sisältyvä prosessispesifikaatio ilmaisee yhteyden, jossa sanomaa sovelletaan kussakin yksittäisessä tilanteessa. Esimerkiksi UBL-sanomatuoteluettelo on käytössä sekä pre-award että post-award-vaiheissa. Pre-award-vaiheessa tuoteluetteloa käytetään tarjoukseen sisältyvän tuotetiedon esittämiseen helpottamaan ostajan suorittamaa tarjousten vertailua. Post-award-vaiheessa tuoteluettelon tietoja on yleensä täydennetty pre-award-vaiheesta ja tietoja käytetään helpottamaan tilaamista.

    Yhtenäinen tietomalli on edellytys useiden tietojoukkojen ja koodistojen yhdenmukaiselle käytölle eri sanomissa ja prosesseissa. Esimerkkejä tällaisesta soveltamisesta ovat vaikkapa sanomien reitityksen osoitteet, osapuolitiedot ja mittayksiköt. Näiden tietojoukkojen vakioiminen on edennyt huomattavasti EU:n sähköisen laskun standardointityön seurauksena.

    Prosessimallit

    Prosessimallien tarkoituksena on kuvata konkreettiset käyttötapaukset. Kaikki prosessit eivät ole välttämättömiä, tai edes tarpeen kaikille toimijoille. Prosessien soveltamisissa voi myös olla toimialakohtaisia ja kansallisia eroja, vaikkakin itse perusprosessit ovat yhteneväiset. Esimerkiksi Suomen valtion hankintoja säätelevät ja ohjaavat hankintalait sekä talousarvioasetus, joista seuraa joitain tilausprosessiin kohdistuvia erityisvaatimuksia, joita kaikilla organisaatioilla ei ole.

    Pre-award-prosessimallit ja niissä käytettävät sanomat

    Prosessi Aliprosessit Käytettävä UBL-sanoma
    ”Procurement procedure subscription” 1.0 Subscribe to Procedure 1.0 Expression Of Interest Request
    Subscribe to Procedure Confirmation 1.0 Expression Of Interest Response
    ”Procurement document access” 1.0 Tender Status Inquiry 1.0 Tender Status Request
    Call for Tenders 1.0 Call for Tenders
    ”Tender Submission” 1.0 Tender 1.0 Tender
    Tender Reception Notification 1.0 Tender Receipt

     

    ”Call for Tenders Questions and Answers” 1.0 Tendering Questions 1.0 Tendering Questions
    Tendering Answers 1.0 Tendering Answers

     

    ”Tender Clarification” 1.0 Tender Clarification Request 1.0 Tender Clarification Request
    Tender Clarification 1.0 Tender Clarification

    Peppolin pre-award-sisältöön kuuluvat myös EU:n DG GROW:n kehittämät tietomallit, xml-skeemat ja validointiohjelmat, kuten ESPD (European Single Procurement Document) julkisten hankintojen osa-alueella. ESPD koostuu kahden dokumentin välityksestä: ESPDRequest ja ESPDResponse. ESPDRequest sisältää alustavat vaatimukset tarjoajalle julkisissa hankinnoissa, ja vastaavasti ESPDResponse on tarjoajan vastaukset kyseisiin vaatimuksiin.

    Post-award-prosessimallit ja niissä käytettävät sanomat

    Prosessi Aliprosessit Käytettävä UBL-sanoma
    Order only 3.2 Order Order 2.1
    Ordering 3.2 Order Order 2.1
    Order Response OrderResponse 2.1
    Catalogue with Response 3.1 Catalogue Catalogue 2.1
    Catalogue response ApplicationResponse 2.1
    Catalogue without Response 3.1 Catalogue Catalogue 2.1
    Despatch Advice 3.1 Despatch advice Despatch Advice 2.1
    Punch Out 3.1 Punch Out Catalogue 2.1
    Order Agreement 3.0 Order Agreement OrderResponse 2.1

    Peppolin post-award-prosessimalleihin ja sanomiin sisältyy myös laskusanoma, jota ei tässä yhteydessä käsitellä tarkemmin. PEPPOL:n laskusanoma perustuu UBL:n vastaavaan sanomaan ja on sisällöllisesti yhteensopiva CEN:n standardoiman EU:n sähköisen laskun standardin kanssa.

    Post-award-määrittelyissä on toteutettu myös yleinen sanomatason kuittaussanoma Message Level Response 3.0, sekä laskun kuittaussanoma Invoice Response 3.0. Nämä molemmat kuittaussanomat perustuvat UBL:n ApplicationResponse 2.1 sanomaan.

    Huomioita post-award-malleista

    Peppol on toteuttanut prosesseissaan osajoukon UBL:n ilmaisuvoimasta. Esimerkiksi tilaustoiminnan osalta malleihin ei ole otettu mukaan tilauksen peruutusta tai muutosta (OrderCancel ja OrderChange). Samalla tavoin toimituksen osalta PEPPOL-malleihin ei sisälly toimituksen vastaanottoa (ReceiptAdvice). Joissain maissa, esimerkiksi Norjassa, Peppoliin kuulumattomat sanomat ja prosessit ovat mukana kansallisessa EHF-toteutuksessa. Peppol Authorityt voivat myös esittää tarvittavia laajennuksia prosessi- ja tietomalleihin.

    Peppolin prosessi- ja tietomallien hyödyt

    Peppolin voidaan sanoa toteuttaneen hankintaprosessin perusprosessit ja tietomallit. Määritykset ovat osajoukko UBL:n tietomallien koko ilmaisuvoimasta, mutta riittänevät hyvin yleiskäyttöiseksi perustaksi, joka täyttää valtaosan organisaatioiden tarpeista. Kaikkiin määrityksiin liittyvät tekniset ja liiketoimintasäännöt sekä näiden validointivälineet. Se edesauttaa välitettävän tiedon laadunvarmistuksessa, joka taas on välttämätöntä automaattisen käsittelyn kannalta.

    Yhtenä Peppol-prosessi- ja tietomallien eittämättömänä etuna vaikkapa perinteisiin EDIFACT-integraatiohin verrattuna on malleihin sisältyvät yleiset liiketoiminta- ja tekniset validointisäännöt. Yhteiset validointisäännöt yhdenmukaistavat soveltamista ja edesauttavat toimivien palveluiden toteutusta.

    Yleisesti Peppolin hyödyt ovat samat kuin standardoinnilla ylipäätään. Standardointi edistää eri osapuolten käsitteiden ja termien ymmärrystä sekä muodostaa hyvän perustan järjestelmä- ja ohjelmistokehitykselle.

  • Hankintasanomatyön eteneminen

    Hankintasanomatyön etenemistä voit seurata Sähköistä hankintasi! -webinaarisarjassa. Sähköistä hankintasi! -webinaarisarja on osa Yrityksen digitalous -hankkeen työtä, ja sen tarkoituksena on edistää hankintojen sähköistämistä Suomessa. Kaikille avoimissa webinaaritilaisuuksissa myös osallistujat pääsevät vaikuttamaan kehitystyön eri sisältöihin. Jos haluat yhteystietosi Sähköistä hankintasi! -webinaarisarjan postituslistalle, lähetä pyyntösi osoitteeseen rte@valtiokonttori.fi .

    Ensimmäisen Sähköistä hankintasi! -webinaarin (13.10.) tallenne:

  • Laatua tietosisältöihin ja tehokkuutta toimintaan

    Verkkolaskutuksen osalta reaaliaikataloudenhankkeessa edistetään nykyisen verkkolaskutuksen tietosisällön laatua ja toiminnan tehokkuutta. Suurena kehityslinjana kaikkea tekemistä ohjaa verkkolaskutuksen käyttöasteen nostamiseen suuntaava toiminta. Jotta verkkolaskun käyttöastetta saataisiin nostettua, reaaliaikatalouden hankkeessa pyritään tunnistamaan  liiketoiminnan osa-alueet, joista voidaan tunnistaa tavoitetta edistäviä tehtäviä.

    Kehittämistyössä on tunnistettu seuraavat osa-alueet:

    • Verkkolaskujen tietosisällön ohjeistuksen täsmentäminen muun muassa verokäsittelyn osalta
    • Euroopan unionin verkkolaskustandardin edellyttämien koodistojen käytön tukeminen muun muassa hakemalla kansainväliset koodistotunnukset osapuoli- ja ALV-tunnisteille sekä ohjeistamalla niiden käytössä

    Tulevaisuuden vaatimuksia ajatellen myös verkkolaskutuksen osalta selvitetään ja suunnitellaan siirtymä kansallisista formaateista yhteiseen eurooppalaiseen standardiin. Siirtymän yhteydessä luodaan samalla myös edellytyksiä monenkeskisen tiedonvälityksen ja uusien teknologioiden käyttöön verkkolaskujen välityksessä.

  • Usein kysyttyä verkkolaskun Eurooppa-normista

    Valtio ottaa huhtikuusta 2021 alkaen vastaan vain Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja. Muutoksen tavoitteena on yritysten ja julkishallinnon laskutuksen ohjaaminen sähköiseen muotoon.

    Mitä Eurooppa-normin mukaisille verkkolaskuille tapahtuu 1.4.2021 jälkeen?

    Eurooppa-normin mukaiset laskut tarkastetaan yhteisellä säännöstöllä. Jos laskun tietosisältö ei täytä Eurooppa-normin mukaisia vaatimuksia, verkkolasku hylätään. Laskun lähettäjän tulee korjata laskun virheellisyydet/puutteet ja lisäksi tarkistaa, että laskun eräpäivä vastaa laskua uudelleen lähetettäessä sovittua maksuaikaa. Jos et voi lähettää Eurooppa-normin mukaista laskua, ota yhteyttä laskun vastaanottajaan ja sovi siirtymäajasta.

    Miten saan Eurooppa-normin käyttöön verkkolaskutuksessa?

    Kysy käyttämäsi laskutusohjelmiston toimittajalta, tukeeko käyttämäsi ohjelmistoversio verkkolaskulain vaatimukset täyttävää verkkolaskua. Tarvittaessa päivitä ohjelmistosi, jotta voit lähettää ja vastaanottaa Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja.

    Missä on luettelo Eurooppa-normin mukaisen verkkolaskun tietosisällön vaatimuksista?

    Julkishallinnon verkkolaskun tietosisältövaatimukset on kuvattu Valtiokonttorin sivulla. Jos haluat tutustua Eurooppa-normiin saat standardin SFS:n verkkokaupasta hakusanalla SFS-EN 16931-1:2017 + A1:2019:en. Verkkokaupasta standardin lataaminen on maksuton.

    Miksi pyytäisin Eurooppa-normin mukaisen verkkolaskun?

    Laskun loppusumma ja arvonlisäveron määrä on tarkistettu yhteisellä säännöstöllä, jolloin lasku hylätään jo verkkolaskun välittäjällä, jos laskussa on puutteellinen tietosisältö. Parempi laskun tietosisältö mahdollistaa laskun tietojenkäsittelyn myös muissa taloushallinnon prosesseissa.

    Mitä tietoja myyjästä ja ostajasta tulee olla laskulla?

    Pakollisia merkintöjä (AVL 209 e §) laskussa ovat myyjän ja ostajan arvonlisäverotunniste (FI+Y-tunnus ilman väliviivaa), myyjän ja ostajan nimi, myyjän ja ostajan osoite. Valtiolle tulevissa verkkolaskuissa on oltava arvonlisäverotunnisteen lisäksi myyjän Y-tunnus.

    Mitä tietoja tuotteesta tai palvelusta tulee olla laskulla?

    Laskun tietosisältövaatimukset ovat katsottavissa Verohallinnon verkkosivuilta. Vanhoissa verkkolaskuissa puuttui usein laskuriviltä tuotteen nimi ja veroton yksikköhinta. Eurooppa-normin mukaisissa laskuissa pitää olla myös verokoodi, joka löytyy CEFin sivuilta.’

    Miksi Eurooppa-normi tulee ottaa käyttöön?

    Laskun vastaanottajalla on oikeus pyytää lähettäjältä Eurooppa-normin mukaista verkkolaskua. Tämä koskee sekä julkishallintoa että yrityksiä. Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja voit lähettää myös Eurooppaan, sillä kaikkien julkishallintojen on vastaanotettava sen mukaisia verkkolaskuja. Eurooppaan lähetettäessä laskun on oltava kansainvälistä verkkolaskuformaattia, kuten PEPPOL-verkon tukemaa UBL-formaattia.

    Miksi Eurooppa-normi tulee ottaa käyttöön?

    Kansallinen Verkkolaskulain 4§ antaa laskun vastaanottajalle mahdollisuuden pyytää verkkolaskua laskun lähettäjältä. Tällöin verkkolaskun tulee olla Eurooppa-normin mukainen. Oikeus pyytää Eurooppa-normin mukaista laskua koskee sekä julkishallintoa että yrityksiä.

    Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja voit myös lähettää Eurooppaan, koska kaikkien julkishallintojen on otettava sen sisältöisiä verkkolaskuja vastaan. Eurooppaan lähetettäessä laskun formaatti tulee olla kansainvälistä verkkolaskuformaattia kuten PEPPOL verkon tukema UBL.

    Voinko lähettää Eurooppa-normin mukaisen koontilaskun?

    Laskua, joka sisältää useamman tilauksen tai sopimuksen, ei voi lähettää Eurooppa-normin mukaisena. Jos ostaja vaatii koontilaskua, sovi silloin verkkolaskun tietosisällöstä hänen kanssaan erikseen. Näitä laskuja ei merkitä Eurooppa-normin mukaisiksi laskuiksi.

    Mistä löytyy ALV-lain mukaiset laskumerkintävaatimukset?

    Vaatimukset laskumerkinnöistä löytyvät Veron syventävistä ohjeista.

    Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa >

    Mitä erityisvaatimuksia valtiota laskuttaessa on huomioitava?

    Jos ostaja eli laskun vastaanottaja on ilmoittanut joko tilaus- tai sopimusnumeron, tulee ne laskulla ilmoittaa. Laskun tulee myös vastata Arvonlisäverolain laskun tietosisältömäärityksiä.

    Lisätietoja löytyy julkishallinnon täsmentävästä ohjeesta verkkolaskun tietosisällöstä sekä Veron verkkosivuilta.

    Julkishallinnon täsmentävä ohje direktiiviin 2014/55 EU ja lakiin hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta (241/2019) >

    Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa >

    LUE LISÄÄ EUROOPPA-NORMISTA