Olemme koonneet tälle sivulle tietoa julkisesta taloudesta. Sisältö on suunnattu tietolähteeksi päättäjille, medialle ja kaikille muillekin aiheesta kiinnostuneille.

Lisää tietoa julkisesta taloudesta löydät kattavasti eri verkkosivustoiltamme, mm. Valtiokonttori.fi (Tilastot ja raportit), Valtionvelka.fi, Tutkihallintoa.fi ja Tutkiavustuksia.fi. Asiantuntijamme auttavat myös mielellään tilastojen ja raporttien käytössä. Ota yhteyttä, kun haluat tietää lisää julkisesta taloudesta ja Valtiokonttorista saatavilla olevista tietoaineistoista!

Asiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät kunkin osa-alueen yhteydestä.

Tietoa julkisista hankinnoista

  • Julkiset hankinnat

    Miten julkiset hankinnat jakautuvat valtion, kuntien ja seurakuntien kesken? Miten hankinnoissa on huomioitu esim. energiatehokkuus tai työllistyminen?

    Julkisten hankintojen arvo on vuodessa noin 44 miljardia euroa. Tutkihallintoa.fi-palvelun Julkiset hankinnat -raporteille on koottu tunnuslukuja julkisten hankintayksiköiden hankinnoista ja hankintatoimesta. Raporteilta selviää hankintojen euromääräisen volyymin lisäksi muun muassa se, miten julkisissa hankinnoissa huomioidaan pienet yritykset, energiatehokkuus tai työllistyminen.

    Tietoa keskitytään tuottamaan erityisesti valtion, kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden hankinnoista. Suomessa ei ole aikaisemmin ollut yhtä laajaa ja koottua avointa näkymää julkisten hankintojen tietoihin. Raporteissa julkaistujen tietojen avulla seurataan kansallisen julkisten hankintojen strategian vaikutuksia sekä kansallisesti että organisaatiotasolla.

    Päätöksentekijät voivat hyödyntää palvelun tarjoamia tietoja organisaationsa hankintojen johtamisessa ja kehittämisessä. Avoimen datan kautta medialla, tutkijoilla ja kansalaisilla on myös aiempaa paremmat mahdollisuudet tarkastella ja hyödyntää julkisista hankinnoista saatavaa päivittyvää tietoa.

    Lisätiedot: hankejohtaja Seija Friman, seija.friman@valtiokonttori.fi, p. 0295 50 3265

    Tutkihallintoa.fi / Julkiset hankinnat >

Valtiontalous


  • Valtiontalouden kuukausikatsaus ja tilinpäätös

    Valtion talousarviotalouden taseen loppusumma vuonna 2022 oli 68,4 miljardia euroa.

    Valtiontalouden kuukausikatsauksessa raportoidaan valtion talousarvion toteutumisesta, valtion tuotoista, kuluista, varoista, veloista ja rahavirroista. Tiedot perustuvat kirjanpitoyksiköiden ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen toimittamiin tilitietoihin.

    Valtion virastot ja laitokset laativat vuosittain helmikuun loppuun mennessä tilinpäätöksen, johon sisältyy toimintakertomus, talousarvion toteutumalaskelma, tuotto- ja kululaskelma ja tase sekä liitetiedot. Valtiokonttori kokoaa virastojen ja laitosten tilitiedot valtion keskuskirjanpitoon ja laatii niiden pohjalta valtion tilinpäätöksen.

    Valtion tilinpäätös laaditaan valtion talousarviotalouden tiedoista. Talousarviotalous on eduskunnan valtion talousarvioon päättämien tuloarvioiden ja määrärahojen kokonaisuus. Valtion tilinpäätös liitetään osaksi hallituksen vuosikertomusta.

    Lisätiedot: laskentapäällikkö Jaana Tiimonen, jaana.tiimonen@valtiokonttori.fi, p. 0295 50 2261

    Tutkihallintoa.fi / valtiontalouden kuukausikatsaus

    Tutkihallintoa.fi / valtion tilinpäätös >

  • Valtionvelka

    Miten valtion lainanotto on toteutunut kuluvana vuonna? Millaisella korkotasolla valtio saa tällä hetkellä lainaa?

    Valtiokonttori vastaa valtion lainanotosta ja valtionvelan riskienhallinnasta. Valtiokonttorilla on erillinen verkkosivusto, valtionvelka.fi, joka tarjoaa kattavasti tietoa valtiovelan määrästä ja kehityksestä, lainanoton näkymistä sekä siitä, miten valtion lainanotto käytännössä toteutetaan.

    valtionvelka.fi >

    Lainanoton tavoitteena on tyydyttää valtion rahoitustarve kustannustehokkaasti ja tavalla, joka mahdollistaa rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa. Samalla huolehditaan siitä, että valtionvelan koroista ja erääntymisistä aiheutuva rasitus valtiontalouteen jakautuu tasaisesti ja ennustettavasti.

    Kun valtio ottaa lainaa, valtion velkakirjoja käytännössä myydään kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Lainanotto hajautetaan tasaisesti koko vuodelle ja erilaisiin lainainstrumentteihin (pitkät lainat, lyhyet lainat, euro- ja dollarimääräiset lainat).

    Valtiokonttori julkaisee kuukausittain laajan kattauksen valtionvelan tilastoja. Valtion lainanoton toteutumisesta ja tulevista näkymistä julkaistaan lyhyet katsaukset neljästi vuodessa, maalis-, kesä-, syys- ja joulukuun lopussa. Valtion velanoton vuosikatsaus julkaistaan vuosittain helmikuun lopussa.

    Tilastoja valtionvelasta >

  • Valtiontakaukset ja -takuut

    Miten valtion takaus- ja takuuvastuukanta on kehittynyt?

    Voimassa olevat valtiota rasittavat valtiontakaukset ja -takuut olivat kesäkuun 2023 lopussa yhteensä 67,7 miljardia euroa. Suurimmat voimassa olevat vastuut liittyvät Finnveran toimintaan (33,2 miljardia), valtion asuntorahoitukseen (noin 19,1 miljardia) sekä kansainvälisten rahoituskriisien hallintaan (Euroopan rahoitusvakausväline ERVV 6,7 miljardia).

    Valtion takaus- ja takuuvastuukanta on kasvanut voimakkaasti koko 2010-luvun ajan ja kasvaa edelleen. Kanta on kasvanut merkittävästi paitsi euromääräisesti, myös suhteessa talouden kokoon. Vuonna 2010 voimassa olevat takaus- ja takuuvastuut olivat 12,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2021 lopussa vastaava luku oli 25,4 prosenttia.

    Koronatukitoimien seurauksena takaus- ja takuuvastuut kasvoivat vuosina 2020–2021 yhteensä 1,4 miljardilla eurolla. Tähän sisältyi muun muassa kotimaisen lento- tai laivaliikennettä harjoittavien yhtiöiden hätärahoituslainoille annetut valtiontakaukset.

    Valtiokonttori hallinnoi suurta osaa valtion takaus- ja takuukannasta. Näitä ovat suoraan lakiin perustuvat tai valtioneuvoston päätöksellä annetut takaukset ja takuut. Valtiokonttorin hallinnoimat valtiontakaukset ja -takuut olivat kesäkuun 2023 lopussa yli 38 miljardia euroa.

    Tilastoja rahoitus- ja lainapalveluista >

  • Valtion myöntämät lainat ja korkotuet

    Paljonko yksityishenkilöille on myönnetty ASP-korkotukilainoja?

    Valtiokonttori hallinnoi valtion muiden organisaatioiden myöntämiä suoria lainoja sekä korkotukia. Suoria lainoja ovat valtion aravalainat (joita ei ole myönnetty uusia enää v. 2007 jälkeen), Business Finlandin myöntämät tuotekehityslainat sekä ELY-keskusten myöntämät maaseutuluotot. Valtion korkotuet ovat ARAn myöntämiä korkotukilainoja vuokratalo- ja asumisoikeustalojen rakentamiseen ja peruskorjauksiin sekä ensiasunnonostajille suunnattuja ASP-korkotukilainoja.

    Valtiokonttorin hallinnoimien suorien lainojen kanta oli 4,6 miljardia euroa kesäkuussa 2023. Kanta on ollut laskeva, sillä aravalainakanta supistuu. Tuotekehityslainojen kanta on pysynyt melko tasaisena jo vuosikymmenen ajan. Valtio myöntää uusia tuotekehityslainoja ja maaseutuluottoja vuositasolla noin 150-200 miljoonalla eurolla.

    Graafi lainakannoista v. 2011-2023

    Valtion asuntorahoituksen painopisteen siirtyminen suorista lainoista korkotukilainoihin näkyy korkotukilainojen pääomien voimakkaana kasvuna 2010-luvulta lähtien. Valtion asuntorahoituksen korkotukilainojen pääomien kanta oli kesäkuussa 2023 21,0 miljardia euroa. Tästä lainakannasta 16,7 miljardia euroa on yhteisöille myönnettyjä korkotukilainoja ja 4,2 miljardia yksityishenkilöille myönnettyjä ASP-korkotukilainoja.

    Tilastoja rahoitus- ja lainapalveluista >

  • Valtionavustukset

    Millaista toimintaa yhteiskunnassa tuetaan valtionavustuksilla?

    Noin 90 viranomaista Suomessa myöntää valtionavustuksia yhteensä noin 4 miljardia euroa joka vuosi. Avustukset ovat valtion varoista myönnettävää harkinnanvaraista julkista rahoitusta, jolla tuetaan yhteiskunnallisesti tarpeelliseksi katsottavaa toimintaa tai hanketta. Valtionavustustoimintaa kehitetään valtiovarainministeriön johtamassa hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa avustustoiminnan vaikuttavuutta, läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja yhdenmukaisuutta sekä tehdä avustusten hakemisesta ja myöntämisestä aiempaa selkeämpää ja sujuvampaa. Valtiokonttorin Tutkiavustuksia.fi-palvelu tulee kokoamaan tiedot haetuista ja myönnetyistä valtionavustuksista yhteen paikkaan.

    Lisätiedot: toimialajohtaja Mari Näätsaari, mari.naatsaari@valtiokonttori.fi, p. 0295 50 2259

    TUTKIAVUSTUKSIA.FI >

  • Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP)

    Mihin Suomi käyttää EU:n elpymistukivälineen varoja?

    Suomi saa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) rahoitusta noin 1,8 miljardia euroa. Tukivälineen tavoitteena on lieventää koronaviruspandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja tehdä EU:n talouksista kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja valmiimpia vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen haasteisiin. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP) on kansallinen suunnitelma siitä, miten Suomi hyödyntää RRF:stä saatavan rahoituksen. Valtiokonttorin tehtävänä on suunnitelman toimeenpanon hallinnointi ja valvonta. Tutkihallintoa.fi-palvelusta näet tiedot mm. myönnetystä rahoituksesta ja toteutuneista kustannuksista.

    Lisätiedot: hankejohtaja Vesa Hagström, vesa.hagstrom@valtiokonttori.fi, p. 0295 50 2226

    TUTKIHALLINTOA.FI / RRP >

  • Valtion maksamat korvaukset

    Työtapaturmista ja ammattitaudeista maksettiin vuonna 2022 korvauksia yhteensä yli 21 miljoonaa euroa.

    Valtiokonttori vastaa koko valtion henkilöstön työtapaturmien, ammattisairauksien ja matkavahinkojen korvausten maksamisesta. Vastaamme myös varusmiesten ja siviilipalvelusvelvollisten palvelustapaturmien ja palvelussairauksien korvaamisesta palveluksen päättymisen jälkeen.

    Valtiokonttorin vastuulla ovat lisäksi valtion maksamat korvaukset esimerkiksi rikosten uhreille, syyttömästi vangituille ja tuomituille. Korvaamme myös valtion virkahenkilön tai viranomaisen virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneet vahingot.

    TYÖ- JA SOTILASTAPATUMIEN TILASTOJA >

    Matkavahinkojen tilastoja >

    Tilastoja korvaus- ja vahinkopalveluista >

    Lisätiedot: asiakaspäällikkö Netta Kokko

  • Valtiolle tulevat perinnöt

    Vuonna 2022 valtiolle tuli perintönä 24,3 miljoonaa euroa, josta yli puolet luovutettiin kunnille.

    Jos kuolleella henkilöllä ei ole perillisiä, eikä hän ole tehnyt testamenttia, hänen omaisuutensa tulee perintönä valtiolle. Valtiokonttori hoitaa näitä perintöjä.

    Jos ilman perillisiä kuollut henkilö on tehnyt testamentin, omaisuus jaetaan testamentin mukaisesti.

    Jos testamenttia ei ole ja omaisuus tulee perintönä valtiolle, Valtiokonttori tekee lopullisen päätöksen omaisuuden kohtalosta. Päätöksellä valtion omistuksessa voidaan pitää sellainen omaisuus, jonka pitämiseen valtiolla on erityinen syy. Tällaista omaisuutta ovat esimerkiksi kiinteistöt, jotka soveltuvat suoraan luonnonsuojelualueiksi tai luonnonsuojelun vaihtomaiksi sekä osa huomattavan suurista rahavaroista. Omaisuutta voidaan myös hakemuksesta luovuttaa perinnönjättäjälle erityisen läheiselle henkilölle. Kaikki sellainen omaisuus, jota ei ole tarvetta pitää valtion omistuksessa, ja jonka luovuttamiseen perinnönjättäjälle läheiselle henkilölle ei ole edellytyksiä, luovutetaan hakemuksesta perinnönjättäjän kotikunnalle tai kiinteistön sijaintikunnalle.

    Vuonna 2022 Valtiokonttori sai tiedon noin 900:stä ilman perillisiä kuolleesta henkilöstä. Ilman perillisiä kuolleista keskimäärin noin 60 prosenttia on tehnyt testamentin.

    Tilastoja valtiolle perintönä tulleesta omaisuudesta >

    Lisätietoja: johtava lakimies Marjukka Vallioniemi

Kuntien ja hyvinvointialueiden talous


  • Kuntien talous ja tilanneseuranta

    Miten kunnilla menee? Miltä näyttävät eri kuntien talous-, väestö- ja työllisyysrakenteet?

    Kunnat, kuntayhtymät ja kuntien liikelaitokset raportoivat taloustietonsa Valtiokonttorille. Julkaisemme taloustiedot valmiiksi visualisoituina raportteina ja avoimena datana Tutkihallintoa.fi-palvelussa. Monet viranomaiset (mm. Tilastokeskus) hyödyntävät samoja taloustietoja omassa toiminnassaan.

    Suomessa on 309 kuntaa. Kuntien taloudelliseen tilaan ja niiden edellytyksiin järjestää asukkailleen palveluita vaikuttavat esimerkiksi väestön ikärakenne ja kaupungistuminen. Kuntien tilanteen tarkastelun ja kuntien vertailun helpottamiseksi olemme rakentaneet Kuntien tilanneseuranta -kokonaisuuden. Sen avulla voit tutustua tarkemmin esimerkiksi kuntien talous-, väestö- ja työllisyysrakenteisiin. Laaja informaatiosisältö on koottu yhdistellen useita tietolähteitä.

    Lisätiedot: raportointipalvelut@valtiokonttori.fi tai raportointiasiantuntija Jukka Kujala, jukka.kujala@valtiokonttori.fi, p. 0295 50 3314

    Tutkihallintoa.fi / Kunnat >

  • Hyvinvointialueiden talous

    Miltä hyvinvointialueiden talousarviot ja -suunnitelmat näyttävät?

    Hyvinvointialueet ovat kunnista ja valtiosta erillisiä julkisoikeudellisia yhteisöjä, joiden tehtävänä on huolehtia sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen tehtävien järjestämisestä alueellaan. Suomessa on 21 hyvinvointialuetta ja lisäksi palveluita järjestää Helsingin kaupunki. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääosin valtiolta.

    Hyvinvointialueet raportoivat taloustietonsa Valtiokonttorille. Taloustietoja käytetään yhteiskunnallisesti merkittävien päätösten pohjana. Lisäksi ministeriöt käyttävät tietoja hyvinvointialueiden ohjaukseen ja valvontaan. Valtiokonttori julkaisee hyvinvointialueiden taloustiedot valmiiksi visualisoituina raportteina Tutkihallintoa.fi-sivustolla.

    Lisätiedot: raportointipalvelut@valtiokonttori.fi tai raportointiasiantuntija Jukka Kujala, jukka.kujala@valtiokonttori.fi, p. 0295 50 3314

    Tutkihallintoa.fi / Hyvinvointialueet >

Tietoa yritysten kustannustuista koronakriisiin liittyen


  • Yritystuet

    Valtiokonttori on maksanut erilaisia yrityksille suunnattuja tukia yhteensä miltei 1,2 miljardia euroa.

    Koronakriisi toi Valtiokonttorille uuden tehtävän vuonna 2020, kun se sai jaettavakseen yritysten määräaikaisen kustannustuen. Sen tarkoituksena oli auttaa yrityksiä selviämään koronan aiheuttamasta vaikeasta taloustilanteesta. Ensimmäinen kustannustuki tuli haettavaksi heinäkuussa 2020, jonka jälkeen Valtiokonttori toteutti yhteensä kuusi eri kustannustukikierrosta. Viimeisin koronan vuoksi myönnetty kustannustuki oli haettavissa toukokuussa 2021.

    Kustannustukia täydennettiin koronan aikana myös tapahtuma-alalle myönnettävällä tapahtumatakuulla, toimitilojen sulkemisten johdosta maksetulla mikro- ja pienyritysten sekä keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvauksella. Lisäksi kattamattomien kiinteiden kustannusten tukea maksettiin niille keskisuurille ja suurille yrityksille, jotka eivät voineet saada kustannustukea EU:n määrittelemän tukikaton täyttymisen vuoksi.

    Koronakriisin helpotuttua Valtiokonttori on päässyt hyödyntämään oppeja kriisiajan korvausten jakamisesta myös muissa tukihankkeissa. Ensimmäisenä niistä toteutettiin polttoainetuki, joka kompensoi helmikuussa 2022 alkanutta äkillistä polttonesteiden hinnan nousua. Se koostui kuljetusyrityksille maksettavasta kuljetustuesta ja työkoneyrityksille maksettavasta polttoöljytuista, ja oli haettavissa Valtiokonttorista marraskuussa 2022.

    Kesällä 2023 Valtiokonttorissa oli auki maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuen haku. Tuella kompensoitiin nousseita sähkö- ja lannoitekustannuksia ammattimaisille maataloudenharjoittajille ja vesiviljelijöille Manner-Suomessa. Tuki koostui sähkön kustannustuesta ja lannoitteiden kustannustuesta.

    Lisätiedot: palvelujohtaja Mari Selviranta