Valtiokonttorin Tiedon luo -podcastissa Henni Purtonen johdattaa kuuntelijat pohtimaan tulevaisuuden työelämää, luovuutta sekä dataan ja algoritmeihin liittyviä ajattelun vinoumia, hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja erilaisia vastuukysymyksiä. Jokaisessa jaksossa vieraiden kokemukset ja havainnot maailmasta kehystävät jotakin ajankohtaista yhteiskuntaan tai työelämään liittyvää aihetta. Henni juttelee vieraiden kanssa myös rohkeudesta, tulevaisuudesta ja johtamisesta. Kuuntele podcastia Spotifyssa tai Apple Podcasts -palvelussa!

I Statskontorets tvåspråkiga Tiedon luo -podcast tar Henni lyssnarna med på en resa där man utforskar framtiden för arbete, kreativitet samt snedvridningar av tänkandet gällande data och algoritmer, interaktion mellan förvaltningsområden och olika slags ansvarsfrågor. I varje avsnitt bidrar gästernas erfarenheter och observationer av världen till att rama in ett visst ämne med anknytning till samhället eller arbetslivet. Med gästerna pratar Henni också om mod, framtid och ledarskap. Lyssna på podcasten Spotify eller på Apple Podcasts!

 

KAUSI 1: TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ JA JOHTAMINEN

1. Jarno Limnéll: Keneen tai mihin luotamme tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa?

Tiedon luo -podcastin ensimmäisessä jaksossa Henni keskustelee Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéllin kanssa. Yhdessä he pohtivat muun muassa turvallisuuden ja johtamisen yhtymäkohtia, luottamuksen tärkeyttä, vallitsevia uhkakuvia ja varautumisen mahdollisuuksia. Keskusteluun nousee myös digitalisaation ja teknologian eri ulottuvuudet sekä resilienssin merkitys niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Mitä mieltä Jarno on nykyisestä turvallisuuskeskustelusta? Entä millaista retoriikkaa olisi hyvä vahvistaa ja mitä meistä jokainen voisi tehdä turvallisuuden parantamiseksi? Valtionhallinnon näkökulmaa keskusteluun tuo Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen komentaja, kommodori Matti Lallukka, joka pohtii välikommentissaan varautumisen jatkuvaa kehittämistä ja sitä, millaisia haasteita viranomaisten suorituskykyjen johtamiseen liittyy lentotoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna. Tervetuloa kuuntelemaan Valtiokonttorin uutta Tiedon luo -podcastia!

Tiivistelmä jaksosta suomeksi ja ruotsiksi.

2. Janne Grönroos: ”Vi älskar alla som bara ens försöker”

Programledaren och komikern Janne Grönroos gästar i det här avsnittet. Han är känd för att vara en person som kan konsten att roa andra och nu är han mest aktuell med sin talkshow Succékväll. Vi pratar om tvåspråkighet och finlandssvenskhet samt funderar tillsammans med språkrättsrådet Corinna Tammenmaa hur man skulle få de finskspråkiga motiverade att läsa svenska. Dessutom får vi höra om Jannes syn på framgång, varför Janne har valt att arbeta främst på svenska och vilka tre faktorer påverkar hans beslut att ta emot ett jobb som underhållare. Välkommen att lyssna på podcasten Tiedon luo också på svenska!

Läs en sammanfattning av diskussionen på svenska och suomeksi

3. Erkka Westerlund: ”Huipputiimissä jokainen oppii toisilta”

Tällä kertaa Tiedon luo -podcastissa kuullaan, kun Henni ja urheiluvaikuttaja Erkka Westerlund pohtivat urheilu- ja organisaatiomaailman sekä valmentamisen ja johtamisen yhtymäkohtia. Keskustelunaiheiksi nousevat niin valmennuskulttuurin muutos, jatkuva oppiminen, dialogin merkitys kuin henkiset voimavaratkin. Jakson aikana kuulet myös Erkan uran tärkeimmistä oppimiskokemuksista ja saat vinkkejä huipputiimin kokoamiseen. Lisäksi jaksossa pääsee ääneen psykologi, valmentaja ja valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Maarit Lassander, joka kertoo, miten käyttäytymistieteellistä tietoa hyödynnetään valtionhallinnossa. Valtiokonttorin korkeakouluharjoittelija Amira Attia puolestaan pohtii, millaisia tuntemuksia siirtymä opinnoista työelämään herättää. Tervetuloa kuuntelemaan Valtiokonttorin Tiedon luo -podcastia!

Tiivistelmä jaksosta suomeksi ja ruotsiksi.

4. Henrik Meinander ja Perttu Pölönen: Jos historia on hukassa, katoaa myös tulevaisuus

Tiedon luo -podcastin vieraina ovat tällä kertaa Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander ja futuristi, keksijä ja säveltäjä Perttu Pölönen. Jaksossa syvennytään työn murrokseen ja tulevaisuuteen sekä siihen, millaista osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Minkä suhteen me voisimme olla parempia ja pelottomampia? Miten varmistetaan, että työtä riittää tulevaisuudessakin kaikille? Entä kannattaako nykymaailmassa olla generalisti vai spesialisti? Jaksossa pohditaan myös inhimillisyyden roolia teknologisten muutosten vastapainona ja kuullaan lukuisia jakson aiheeseen kytkeytyviä historiallisia esimerkkitarinoita. Valtionhallinnon välikommenteista vastaavat Valtiokonttorin Talous, tieto ja työelämä -toimialan johtaja Lasse Skog ja työelämän kehittämisen parissa Valtiokonttorissa työskentelevä Liisa Virolainen. Lasse kertoo kommentissaan tarinan Keniasta ja sen pääosassa ovat niukoin resurssein tehdyt innovaatiot. Liisa puolestaan pohtii sitä, miten työn murros näyttäytyy valtionhallinnon ja toisaalta yksilön näkökulmasta.

Tiivistelmä jaksosta suomeksi ja ruotsiksi.

5. Niina Nurminen: Kun näyttämötaide ja organisaatioiden ongelmat kohtaavat

Tässä jaksossa Henni keskustelee näyttelijä ja yrittäjä Niina Nurmisen kanssa luovuudesta ja sen johtamisesta. Keskusteluun nousee myös oikea-aikaisuuden merkitys sekä se, miten teatterilähtöisiä menetelmiä voidaan käytännössä viedä organisaatioihin ja mitä hyötyä siitä voi olla. Työyhteisövalmentajana Niina tuo näyttämötaiteen osaksi organisaatiomaailmaa kiehtovalla tavalla. Lisäksi jaksossa kuullaan työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Antti Joensuun ajatuksia liittyen valtionhallinnon uudistamiseen, luovuuden tärkeyteen ja onnekkaiden sattumien mahdollistamiseen. Antin välikommentissa kuulet myös, miksi hän on saanut anarkistin leiman ja mitä on serendipiteetti. Tervetuloa kuuntelemaan Valtiokonttorin Tiedon luo -podcastia!

Tiivistelmä jaksosta suomeksi ja ruotsiksi.

 

KAUSI 2: DATA, VALTA JA VASTUU 

6. Teija Tiilikainen ja Saara Jantunen: Miten hybridivaikuttaminen näkyy yksilön arjessa?

Elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa dataa kerätään jatkuvasti. Miten dataa kerätään meistä jokaisesta, ja kuinka sitä säilytetään? Mikä on digisuojautumisen merkitys tänä päivänä? Mitä voi tapahtua, kun sananvapaudesta tehdään ulkopolitiikkaa ja miten informaatiovaikuttaminen näkyy esimerkiksi Ukrainan sodassa? Hennin kanssa keskustelemassa ovat Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja sotatieteiden tohtori Saara Jantunen Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta.

Litterointi jaksosta suomeksi >

7. Elisabeth Rehn: Hotar ett nytt krig i skuggan av Ukrainakrisen?

Minister Elisabeth Rehn har minst sagt många titlar på sitt CV. Som före detta jämställdhets- och försvarsminister och människorättsobservatör samt expert på mänskliga rättigheter har hon följt utvecklingen i Balkan och Bosnien under en lång tid. Med Elisabeth pratar vi om den humanitära krisen som kriget i Ukraina orsakar och de tankar som dessa händelser väcker hos Elisabeth. Vi pratar om vikten av att våga stå för sina åsikter och att bjuda alla in till förhandlingsbordet samt varför det är centralt att acceptera omständigheterna och agera i stället för att tycka synd om sig själv. Dessutom hinner vi diskutera lärdomar från Elisabeths internationella karriär och varför det är ytterst viktigt att kvinnorna är med i beslutsfattandet och uppbyggnaden av samhället.

Läs transkription av diskussionen på svenska >

8. Miten yhteiskunnan syrjiviä rakenteita voi tunnistaa ja purkaa?

Rasismissa on kyse rakenteista, mutta tunnistetaanko rasismia, jos se ei ole äärimmilleen vietyä vihapuhetta tai väkivaltaa? Kuka saa puhua rasismista ja miten siihen pitäisi suhtautua? Miten syrjintätiedon keräämisellä ja väestösuhdepolitiikalla voidaan vaikuttaa asenteisiin ja rakenteisiin? Rakenteissa oleva rasismi vaikuttaa yksilöiden elämään monilla eri tavoilla. Millaista on elää yhteiskunnassa, jossa joutuu jatkuvasti todistelemaan, että on jotain muuta kuin ne stereotypiat, joita yhteiskunta esittää? Mitä pitäisi tapahtua, että suomalainen yhteiskunta olisi aidosti antirasistinen? Hennin kanssa keskustelemassa rasismista ja rakenteista ovat Euroopan komission rasismin torjunnan koordinaattori Michaela Moua, oikeusministeriön erityisasiantuntija Katriina Nousiainen ja Depolarize-hankkeen tutkija Panu Artemjeff.

Litterointi jaksosta suomeksi >

9. Keitä varten juristit ja juridiikka on olemassa?

Miten lainsäädäntöä pitäisi kehittää, jotta kansalainen saisi sujuvasti hänelle kuuluvat lakisääteiset palvelut eri viranomaisilta? Millaisia ongelmia ja toisaalta mahdollisuuksia Euroopan yleisestä tietosuoja-asetuksesta, eli GDPR-asetuksesta, heijastuu valtionhallintoon ja yritysmaailmaan? Onko asetuksella saavutettu tavoitteita, joita sille 2010-luvun alkupuolella asetettiin? Miksi lainvalmistelutyö tarvitsee muutosta, ja millaisia ratkaisuja oikeusmuotoilu ja käyttäytymistietellisen tiedon hyödyntäminen tarjoavat? Kenen vastuulla lainsäädännön tulkinta ja eteenpäin vieminen on? Säädösvalmistelun kehittämisestä ja lainsäädännöstä Hennin kanssa keskustelemassa ovat Dittmar & Indreniuksen asianajaja Jukka Lång ja oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Susanna Siitonen.

Litterointi jaksosta suomeksi >

10. Voiko ihminen luottaa tekoälyyn?

Millainen vastuu on tekoälyn ja algoritmien suunnittelijoilla, joiden kehittämien järjestelmien sisällöistä hallinnossa työskentelevät eivät välttämättä ymmärrä juuri mitään? Miten tekoäly vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja yhteiskunnan muutokseen? Onko tekoälyllä paikkansa ilmastonmuutoksen tai köyhyyden torjunnassa? Tekoälyn eettisiä kysymyksiä pohditaan myös sodankäynnin näkökulmasta. Mikä on eurooppalaisten arvojen rooli Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalla, kun tekoälylle asetetaan rajoja? Hennin kanssa keskustelemassa tekoälystä, etiikasta ja autonomisista aseista ovat filosofi ja tietokirjailija Maija-Riitta Ollila ja data-analyytikko Wolf Wikgren Valtiokonttorista.

Litterointi jaksosta suomeksi >

11. Pitäisikö ongelmanratkaisussa haahuilla enemmän?

Mikä on luovuuden merkitys tässä ajassa? Miksi asiantuntijatyössä pitää datan lisäksi hyödyntää myös muita tietämisen tapoja, kuten intuitiota? Valtapeli organisaatioissa heijastuu luovuuteen ja sen johtamiseen. Miten asiantuntijatyön luovuutta voisi kehittää julkisella sektorilla? Miten löytää valtavasta tieto- ja datamäärästä kokonaisuuden, kuten yhteiskunnan, kannalta ne kaikkein merkittävimmät ja arvokkaimmat ongelmat ratkaistaviksi? Hennin kanssa keskustelemassa luovasta päätöksenteosta ovat nykyisyysselittäjä Petri Rajaniemi Ponder Nobs Oy:stä ja johtava asiantuntija Saara Saarinen Sitrasta.

Litterointi jaksosta suomeksi >