2011
Vuonna 2011 selvitettiin edelleen Valtiokonttorin tehtäviä ja roolia valtion eläketurvan toimeenpanossa. Eläkkeiden toimeenpano henkilöasiakkaiden osalta siirtyi vuoden 2011 alusta lukien Kevan hoidettavaksi. Valtiokonttori otti vuoden 2011 alussa ensimmäisenä Kieku-tietojärjestelmän käyttöön. Seuraavana vaiheena oli valtion kaikkien virastojen liittäminen tämän yhden ja saman järjestelmän käyttäjiksi. Pilottikäyttöönotot käynnistyivät kahdessa kirjanpitoyksikössä vuoden 2011 aikana.
Valtiokonttori kilpailutti vuonna 2011 valtion maksuliikkeen hoidon ja laskujen välityspalvelut sopimuskaudeksi 2012–2019.
2012
Keväällä 2012 valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori allekirjoittivat Valtiokonttorin uuden ydinprosesseihimme perustuvan strategian. Strategia vahvistettiin hallituskaudeksi. Strategia rakentui aiemman organisaatiopohjaisen ajattelun sijasta palveluprosesseista lähteväksi. Luonnollisena jatkeena strategian tekemiselle oli vuodenvaihteessa 2012–2013 toteutettu organisaatiouudistus.
Suomen valtion bruttolainanotto oli vuonna 2012 18,4 miljardia euroa. Suomi sai kaikilta kolmelta suurelta luottoluokituslaitokselta täydet AAA-luokitukset sekä lausumat vakaista tulevaisuuden näkymistä.
Suomen päävälittäjäpankki vaihtui 1.12.2012.
2013
Kansalaisneuvonta aloitti marraskuussa toimintansa Kouvolassa. Kansalaisneuvonta opastaa julkishallinnon palvelua tarvitsevan kansalaisen oikean viranomaisen luo. Palvelusta voi kysyä esimerkiksi virastojen aukioloaikoja ja yhteystietoja sekä sitä, mikä viranomainen hoitaa tiettyä asiaa. Kysyjää neuvotaan myös eri viranomaisten sähköisten verkkopalvelujen käytössä.
Valtion työnantajatahoja koskevat eläkevakuuttamisasiat – VaEL-vakuuttamisasioiden hoito ja VaEL-eläkkeiden aktuaari- ja tilastotoimi – siirtyivät vuoden 2013 alussa Kevan hoidettaviksi. Samalla päättyi Valtiokonttorin vuosikymmeniä kestänyt taival valtion eläkelaitoksena.
Kiekun käyttäjämäärä rikkoi vuonna 2013 10 000 käyttäjän rajan, kun kymmenen kirjanpitoyksikköä ja kolme rahastoa ottivat käyttöön Valtiokonttorin valtionhallinnolle toteuttaman Kieku-ratkaisun.
2014
Viiden vuoden ajan osana Valtiokonttoria toiminut Valtion IT-palvelukeskus (VIP) siirtyi keväällä 2014 uuden Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin ytimeksi.
Eduskunta hyväksyi syksyllä 2014 lain, joka keskitti valtaosan valtioon kohdistuvista vahingonkorvausvaatimuksista Valtiokonttorin käsiteltäväksi vuoden 2015 alusta alkaen.
Sisäisen kehitystyömme ytimet liittyivät perustoimintojemme digitalisointiin. Sekä antolaina- että korvauskäsittelyssä tavoitteemme oli nopealla aikataululla uudistaa käsittelyprosessit digitaalisiksi ja sitä kautta parantaa asiakaspalvelua ja myös edistää tuottavuutta. Vuoden 2014 aikana käynnistettiin koko Valtiokonttorin asianhallinnan digitalisointi, mikä oli pohjaedellytys em. perustoimintojen digitalisoinnin loppuunsaattamiselle. Valtiokonttori oli kovaa vauhtia muuttumassa Digi-Valtiokonttoriksi.
2015
Kuinka vuosi 2015 sujui Valtiokonttorissa? Toimittaja Heidi Finnilä haastattelee Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitista. Timo Laitisen visiossa julkishallinnon palvelut tulevat digitaalisuuden ja mobiilipalvelujen myötä löytymään kansalaisen taskusta (5:39).
2016
Toimittaja Marko Erola haastattelee Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitista. Tuottiko Valtiokonttorin tekemän selvitys digitalisoitumisesta jotain konkreettista vai jäikö siinä esitetyt asiat vain hyväksi aikeeksi? Timo Laitisen mukaan ”ei jäänyt todellakaan aikeeksi”. (6:03)
2017
”On erityisen hienoa olla juuri tällä hetkellä kehittämässä julkista hallintoa aikana jolloin digi muuttaa kaiken”. Näin summaa tuntemuksiaan vuodesta 2017 Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen. Haastattelijana toimittaja Marko Erola. (6:50)
2018
”Mitä kaikkea Valtiokonttorissa tapahtuikaan vuoden 2018 aikana?”, pohtii pääjohtaja Timo Laitinen ja lähtee videolla kyselemään asiaa toimialoilta. (4:59)
Valtiokonttorin vuosi 2018 lukuina (1:14):
2019
Valtiovarainministeriön asettama valtion velanhallinnan ulkoinen työryhmä julkisti vuonna 2018 suosituksensa valtion velanhallinnan uudistamiseksi. Valtiovarainministeriö päätyi vuonna 2019 ratkaisuun, jossa velanhallinnan nykyorganisoinnin malliin ei puututa. Valtion taloushallinnon tuottavuuskehitys oli nopeaa ja alkoi lähestyä valtion kannalta optimaalista tasoa. Valtion tilinpäätös valmistui edellisvuotta aiemmin, ensimmäistä kertaa uudella Kiekuun toteutetulla keskuskirjanpitoratkaisulla. Valtion korvaustoiminnan digitalisointi, ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen ja tietojärjestelmien integrointi Kansalliseen tulorekisteriin etenivät osaltamme suunnitellusti.
Vuoden 2019 toimintakertomukseen ja lukuihin voit tutustua tarkemmin Valtiokonttorin tilinpäätöksestä.
2020
Vuosi 2020 tullaan aina muistamaan koronavuonna. Valtiokonttori siirtyi maaliskuun puolessa välissä poikkeusolojen työskentelyyn kuten koko muukin valtionhallinto ja tämä on leimannut siitä lähtien myös Valtiokonttorin johtamista. Valtiokonttorissa otettiin käyttöön kriisiajan johtamismalli maaliskuun puolessa välissä, se purettiin kesäkuun puolenvälin jälkeen ja sen jälkeen jatkettiin laajan etätyön mallilla.
Koronakriisillä on huomattavia vaikutuksia Suomen julkisen talouden kestävyyteen ja valtionvelkaan. Valtio lähti maaliskuussa kasvattamaan kassapuskuriaan merkittävällä lisälainanotolla. Budjettivaltion nettomääräinen lainanotto paisui vuonna 2020 lopulta 18,3 miljardiin euroon.
Pandemian vuoksi valtiontalouden kuukausiraportoinnista tehtiin yhteen vetävää analyysia ministeriön käyttöön ja kevätkaudella seurattiin tiiviisti valtion maksuliikkeen tilaa.
Koronakriisi vaikutti merkittävällä tavalla Kansalaispalvelut- toimialan tehtäviin. Valtiokonttori sai keväällä tehtäväkseen osallistua yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettavan lain valmisteluun ja varautua sen toimeenpanoon Valtiokonttorissa. Palvelun tuottamiseksi rakennettiin lyhyessä ajassa sähköisen asioinnin, palvelun tuottamisen ja raportoinnin toiminnallisuudet Valtiokonttorin ympäristöön sekä toimeenpano-organisaatio, jonne rekrytoitiin ja perehdytettiin 75 määräaikaista virkamiestä. Toimeenpanon valmistelu onnistui erinomaisesti ja Valtiokonttori aloitti kustannustukien käsittelyn heinäkuussa 2020 ja pääosa noin 12 900 hakemuksesta oli käsitelty syyskuussa 2020. Loppuvuonna toteutettiin vastaavasti uutena toimeksiantona kustannustuki 2:n valmistelu ja palvelu avattiin ennen joulua 2020.
Vuoden 2020 toimintakertomukseen ja lukuihin voit tutustua tarkemmin Valtiokonttorin tilinpäätöksestä.
2021
Vuosi 2021 tullaan muistamaan toisena koronavuonna. Valtiokonttori jatkoi laajaa etätyötä ja pyrkimystä paluuseen kohti normaalia oli, mutta pandemian jatkumiseen jouduttiin sopeutumaan. Kokonaisuutena Valtiokonttorin toiminta sujui erittäin hyvin, niin toiminnallisten tavoitteiden, asiakastyytyväisyyden kuin henkilöstötyytyväisyyden näkökulmasta.
Suomen bruttokansantuotteen kasvu kiihtyi 3.4 prosenttiin vuonna 2021 edellisen vuoden 2.9 prosentin maltillisen supistumisen jälkeen. Nopeasta toipumisesta huolimatta talouden kuvaa uhkasivat koronaviruspandemian paheneminen vuoden 2021 lopussa, geopoliittinen tilanne sekä muutokset globaalissa inflaatioympäristössä ja rahapolitiikassa. Riskinä on finanssipolitiikan liikkumavaran kaventuminen ja velanhallinnan kustannusten nousu tulevina vuosina. Valtion budjetoitu bruttolainanoton määrä vuodelle 2021 oli 36 miljardia euroa, josta nettolainanoton määrä oli 11,6 miljardia euroa. Valtion menot katettiin ja riittävä maksuvalmius turvattiin 8 miljardia euroa budjetoitua pienemmällä nettolainanotolla osin odotettua paremman talouskehityksen ansiosta. Koronapandemian vaikutukset lisäsivät myös valtion suorien antolainojen sekä korkotuki- ja takauskannan neuvontaan ja hallinnointiin liittyvää työmäärää. Lisätyötä on koitunut myös joidenkin suurien laina-asiakkaiden taloudellisista vaikeuksista.
Koronakriisin jatkuminen aiheutti sen, että Valtiokonttori sai tehtäväksi jatkaa yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettavan lain perusteella maksettavien kustannustukien, sulkemiskorvausten ja tapahtumatakuun maksamista useassa eri vaiheessa. Yhteensä maksettiin vuonna 2021 kustannustukia 780 miljoonaa euroa. Yritystukien maksaminen sujui hyvin ja toimeenpanon nopeudesta, asiakaspalvelun sujuvuudesta, viestinnästä ja tukien raportoinnista saatiin hyvää palautetta. Kustannustuen toteutuksen rinnalla on onnistuttu edistämään digitalisointia, mutta kustannustukien vuoksi hitaammin kuin alun perin on ollut tarkoitus.
Kuntatalouden palvelussa onnistuttiin vastaanottamaan ja raportoimaan kuntien toimittamat taloustiedot ja aloitettiin valmistautuminen hyvinvointialueiden tietojen käsittelyyn. Konsernilaskennan kehittäminen eteni merkittävästi ja Suomi.fi-maksut palvelun tuottaminen kilpailutettiin. Yrityksen digitaloushanke, jossa olemme yksi toimija, käynnistettiin.
Valtiokonttori osallistui valtiovarainministeriön johtamaan valtionavustustoiminnan kehittämisen ja digitalisoinnin hankkeeseen. Valtiokonttorin uudeksi lakisääteiseksi tehtäväksi määriteltiin tuottaa verkkopalvelut valtionavustusten hakijoille, saajille ja avustuksia myöntäville viranomaisille. Kokonaisuuteen kuuluu kolme verkkopalvelua: Hallinnoiavustuksia.fi, Haeavustuksia.fi ja Tutkiavustuksia.fi. Valtionavustuspalvelut -hankkeen osalta organisoitiin hanketta toteuttava yksikkö ja siirrettiin tietojärjestelmän omistajuus Valtiokonttorille. Uutena tehtävänä toteutettiin myös EU-direktiivin mukainen väärinkäytösilmoituskanavan hankinta sekä käynnistettiin vuoden aikana EU:n elvytysrahaston valvontaan ja raportointiin liittyvien tehtävien toteutus aikataululla, joka on äärimmäisen tiukka ja kriittinen.
Vuoden 2021 toimintakertomukseen ja lukuihin voit tutustua tarkemmin Valtiokonttorin tilinpäätöksestä.
2022
Vuosi 2022 tullaan muistamaan Euroopassa ensimmäisenä sotavuonna, jona toivuttiin koronasta. Vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta Valtiokonttorin toiminta kokonaisuutena sujui erittäin hyvin, niin toiminnallisten tavoitteiden, asiakastyytyväisyyden kuin henkilöstötyytyväisyyden näkökulmasta.
Maailmantalouden näkymät ovat pysyneet synkkinä läpi vuoden 2022 Venäjän hyökkäyssodan ja Euroopan energiakriisin jatkuessa. Inflaatio on jatkunut poikkeuksellisen nopeana. Euroalueen näkymät ovat vaikeat energiakriisin ja kuluttajien ennätyksellisen heikon luottamuksen takia. Keskuspankit ovat kiristäneet rahapolitiikkaansa estääkseen inflaatiota leviämästä ja käynnistämästä hintojen ja kustannusten kiihtyvää nousukierrettä. Tiukentuva rahapolitiikka on nostanut korkoja kautta linjan ja lisännyt rahoitusmarkkinoiden yleistä epävarmuutta.
Toistuvat kriisit ovat jättäneet jälkensä valtion talouden vastuisiin ja riskeihin. Valtionvelka on sekä nimellisarvoisesti että suhteessa talouden kokoon kasvanut huomattavasti viimeisen reilun vuosikymmenen ajan. Vuonna 2008 valtiolla oli velkaa 54 miljardia euroa, mikä oli 28 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2022 valtio otti uutta velkaa 12.7 miljardia euroa, mikä nosti velan määrän 140 miljardiin euroon.
Koronakriisin taloudelliset vaikutukset sekä energiakriisin syntyminen aiheutti sen, että Valtiokonttori sai tehtäväksi toimeenpanna vuoden 2022 aikana kustannustuki 5:n ja 6:n, sulkemiskorvauksen, tuen kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin sekä polttoainetuen. Hakemuksia edellä mainittuihin tukiin vastaanotettiin yhteensä n. 26 600 kappaletta ja tukea maksettiin yhteensä noin 260 miljoonaa euroa. Kustannustukien toteutuksen rinnalla on onnistuttu myös edistämään monien korvauslajien digitalisointia.
Valtion taloushallinnon pitkäjänteinen ja laaja kehittäminen on jatkunut Yrityksen digitaloushankkeessa, Peppol-tehtäviin varautumisessa ja valtion hankintatointa koskien. Samalla on huolehdittu valtion tilinpäätöksen laadinnasta, taloushallinnon ohjauksesta ja konsernilaskennan kehittämisestä. Työelämäpalveluissa julkaistiin Valoa-sivusto ja Elävänä ekosysteemeissä -kokonaisuus, molemmat osaksi Valtiolla.fi-kokonaisuutta. Valtionhallintoa on ohjeistettu virastojen vastuullisuusraportoinnin laadintaan ja vuotta 2021 koskeva virastojen vastuullisuusraportoinnin yhteenveto saatiin julkaistua suunnitelmien mukaisesti. Tietojohtamisen palveluiden osalta on jatkettu analysointipalveluiden tuottamista, valtion yhteisten tietojen kokoamista ja toteutettu valtion tietojohtamisen tilan selvitystyö.
Vuonna 2022 valmistauduttiin hyvinvointialueiden vuonna 2023 alkavaan talousraportointiin, tosin suunniteltua myöhemmin kuntatalouden tietopalvelun järjestelmään liittyvistä suorituskyky- ja toimivuusongelmista johtuen. Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalvelussa siirryttiin käyttämään Suomi.fi-tunnistuspalvelua käyttäjien autentikoinnissa. Tietojohtamisen kehittämisen osa-alueella tuotettiin lakisääteistä analysointi- ja raportointipalvelua valtioneuvostolle sekä siihen liittyvää valtion yhteisten tietojen kokoamista.
Haeavustuksia.fi-palvelussa avattiin kesällä ensimmäiset pilottihaut ja hakijoiden palaute uusista palveluista oli positiivista. Valtiokonttorin tehtävässä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) toimeenpanon hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavana viranomaisena voitiin edetä varsinaiseen toimeenpanoon. Whistleblower-ilmoituskanavan kilpailutus valtionhallinnolle valmistui aikataulussa alkuvuonna ja ilmoituskanavat olivat valmiita käyttöönotettaviksi.
Vuoden 2022 toimintakertomukseen ja lukuihin voit tutustua tarkemmin Valtiokonttorin tilinpäätöksestä.