Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpano ja seuranta
Uusi koulutus eOppivassa:
Miten uudistuksia ja investointeja seurataan?Palvelun avulla EU:n elpymis- ja palautumisrahoitusta myöntävät viranomaiset toimeenpanevat ja seuraavat varojen käyttöä kattavasti, läpinäkyvästi ja lainsäädännön vaatimalla tavalla.
Elpymisrahoitusta myöntävät viranomaiset saavat käyttöönsä
- tietojärjestelmät, joiden avulla varojen käyttöä raportoidaan, tarkastetaan ja valvotaan
- tuki- ja ohjemateriaalia
- koulutusta ja neuvontaa
- tietoa, miten Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteet etenevät.
-
Mikä on elpymis- ja palautumissuunnitelma?
EU-jäsenvaltioiden on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma (Recovery and Resilience Plan, RRP), jotta ne voivat saada rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF).
© Euroopan unioni, 2022
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. EU:n neuvosto hyväksyi Suomen suunnitelman 29. lokakuuta 2021.
Suomen kestävän kasvun ohjelma
Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman tavoitteena on
- vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
- kasvattaa tuottavuutta
- nostaa työllisyysastetta
- edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.
Ohjelma rakentuu neljälle pilarille, jotka ovat
- vihreä siirtymä
- digitalisaatio
- työllisyys ja osaaminen
- sosiaali- ja terveyspalvelut
© Valtioneuvosto
Suomen kestävän kasvun ohjelmaa rahoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) varoilla. RRF on suurin Next Generation EU:n seitsemästä ohjelmasta.
> Tutustu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (vm.fi)
-
Mikä on elpymis- ja palautumistukiväline?
© Euroopan unioni, 2022
Kuvan tekstiversio:
Elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF) on keskeinen rooli Euroopan elpymissuunnitelmassa Next Generation EU:ssa. Sillä tuetaan taloudellisesti EU-maita koronakriisin sosioekonomisten vaikutusten lievittämiseksi.
Kuinka paljon?
Next Generation EU -väline yhteensä: 750 mrd. €
Elpymis- ja palautumistukiväline yhteensä: 672,5 mrd. €- lainoina: 360 mrd. €
- avustuksina: 312,5 mrd. €
Avustusten jakoperusteet
2021–2022 (70%)
- työttömyysaste 2015–2019
- käänteinen asukaskohtainen BKT
- väestöosuus
2023 (30%)
- reaalisen BKT:n supistuma vuonna 2020
- reaalisen BKT:n kokonaissupistuma vuosina 2020–2021
- käänteinen asukaskohtainen BKT
- väestöosuus
Kaikki luvut edellä on ilmaistu vuoden 2018 hintoina. Käypinä hintoina Next Generation EU:n määrärahat ovat yhteensä 807,1 mrd. €, johon sisältyy elpymis- ja palautumistukivälineen 724 mrd. €
(338 mrd. € avustuksia, 386 mrd. € lainoja).
Miten varat käytetään?
Jäsenmaille maksetaan varoja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien perusteella. Ne voivat sisältää uudistuksia ja julkisia investointihankkeita. Suunnitelmien on
- vastattava EU:n prioriteetteja eli vauhditettava kasvua, luotava työpaikkoja ja parannettava taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä
- vastattava maakohtaisiin haasteisiin eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisten suositusten mukaisesti
- tuettava vihreää siirtymää eli vähintään 37% varoista on ohjattava edistämään ilmastotoimia ja ympäristökestävyyttä
- edistettävä digitalisaatiota eli vähintään 20% varoista on ohjattava edistämään EU:n digitaalista siirtymää
Esimerkkejä aloista, joilla toteutettavia uudistuksia ja investointihankkeita voidaan sisällyttää elpymis- ja palautumissuunnitelmiin:
- digitalisaatio
- älykäs, kestävä ja osallistava kasvu sekä työpaikat
- seuraavan sukupolven politiikat
- terveys ja sietokyky
- sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus
- vihreä siirtymä
Miten se toimii?
- Jäsenmaat voivat toimittaa elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa luonnoksia 15. lokakuuta 2020 alkaen.
- Euroopan komissio keskustelee suunnitelmista kunkin jäsenmaan kanssa.
- Jäsenmaiden on määrä toimittaa suunnitelmansa viimeistään 30. huhtikuuta 2021. Suunnitelmia voidaan muuttaa myöhemmin.
- Komissio arvioi suunnitelmat ja välittää ne parlamentille ja neuvostolle.
- EU:n neuvosto arvioi ja hyväksyy suunnitelmat komission ehdotuksen pohjalta.
- Neuvosto voi keskeyttää hyväksymisen tai maksut, jos vaatimuksia laiminlyödään merkittävästi.
- Maksut jäsenmaille alkavat. Ennakkomaksuina enintään 13% avustuksista ja 13% lainoista.
- Jäsenmaat raportoivat edistymisestä kahdesti vuodessa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.
- Komissio raportoi täytäntöönpanosta parlamentille ja neuvostolle.
- Riippumattomat arvioinnit vuonna 2024, jälkiarviointi viimeistään 2028.
Suunnittelun kolme tärkeää ajankohtaa
2020
Suunnitelmat voivat sisältää toimia, jotka on aloitettu aikaisintaan helmikuussa 2020.2023
Jäsenmaiden elpymis- ja palautumisvaroja voidaan sitoa vuoden 2023 loppuun asti.2026
Uudistukset ja investoinnit on toteutettava vuoteen 2026 mennessä. -
Mikä on Valtiokonttorin rooli kokonaisuudessa?
Valtiokonttorin tehtävä on Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) toimeenpanon hallinnoinnin ja valvonnan valmistelu. Tehtävän on Valtiokonttorille määrännyt valtiovarainministeriö.
Valtiokonttorin tehtävät ja toimivaltuudet määritellään elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa koskevassa laissa, jota valmistellaan valtiovarainministeriössä.
Valtiokonttori vastaa EU:n elpymis- ja palautumisrahoitusta myöntävien viranomaisten käyttöön tulevasta tietojärjestelmäkokonaisuudesta, ohjaa ja valvoo ministeriöitä ja virastoja sekä raportoi valtiovarainministeriölle.
Valtiokonttorin tehtävä on myös raportoida valtiovarainministeriölle elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitteiden ja periaatteiden toteutumista. Valtiokonttori voi tehdä valvontakäyntejä tukia myöntäviin viranomaisiin ja hankkeisiin sekä tarvittaessa määrätä ministeriöt selvittämään mahdollisia epäselvyyksiä ja tekemään korjauksia. Valtiokonttori ilmoittaa havaitsemistaan varojen väärinkäytöstä valtiovarainministeriölle sekä tarvittaessa toimittaa tietoja ja selvityksiä komission ja muiden EU:n valvontaelinten tietopyyntöihin.
Valtiokonttori tekee yhteistyötä monien sidosryhmien kanssa, keskeisintä on ministeriöiden kanssa tehtävä yhteistyö. Kun kansallinen laki on tullut voimaan, Valtiokonttori käynnistää ministeriöiden nimeämistä henkilöistä koostuvan teknisen sihteeristön toiminnan. Teknisen sihteeristön tehtävänä on varmistaa ministeriöiden ja Valtiokonttorin välinen säännöllinen yhteistyö ja tukea valtiovarainministeriötä elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinoinnissa.
Olemme koonneet tukiviranomaisille ohjeita, joiden avulla rahoitetuista toimenpiteistä raportoidaan vaaditulla ja yhdenmukaisella tavalla. Toimenpiteiden ja rahoitettujen hankkeiden tulee täyttää EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) edellyttämät erityisehdot tavoitteiden toteuttamisesta ja varojen asianmukaisesta käytöstä. Olemme lisäksi koonneet linkit keskeiseen lainsäädäntöön ja viranomaisasiakirjoihin sekä ohjeita ja vinkkejä viestintään.
Tilannekatsaus kaksi kertaa vuodessa
Toimenpiteiden tavoitteet ja välitavoitteet raportoidaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvassa tilannekatsauksessa eli stocktakingissa. Tilannekatsauksissa tarkastellaan sekä valmistuneita että valmistuvia tavoitteita ja välitavoitteita. Ohjelmakauden loppuvaiheessa valmistuviin tavoitteisiin ja välitavoitteisiin saatetaan tehdä komission pyynnöstä välitarkasteluja myös raportointikausien ulkopuolella.
Toimenpiteisiin kohdistuvista yhteisistä indikaattoreista raportoidaan myös kaksi kertaa vuodessa. Kaikkiin toimenpiteisiin ei kohdistu yhteistä indikaattoria.
Maksupyyntö kerran vuodessa
Suomi tekee kerran vuodessa komissiolle maksupyynnön elpymis- ja palautumistukivälineen valmistuneista tavoitteista, jotka komissio on ennalta määrittänyt raportoitaviksi maksupyynnön yhteydessä. Jäsenvaltion on toimitettava maksupyynnön yhteydessä muun muassa erillinen dokumentaatio siitä, miten ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (DNSH) on noudatettu ja miten arviointi on tehty.
Ohjeita
- Do No Significant Harm, DNSH – ei merkittävää haittaa periaatteen noudattaminen (pdf)
- Maksupyynnön yhteydessä tapahtuva raportointi (pdf)
- Toimenpiteiden tavoitteiden ja välitavoitteiden raportointi (pdf)
- Toimeenpanon raportoinnissa käytettävät tietojärjestelmät (pdf)
- Tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien tietojen kerääminen (pdf)
- Yhteisten indikaattoritietojen kerääminen (pdf)
Keskeinen lainsäädäntö ja viranomaisasiakirjat
- Euroopan unionin neuvoston toimeenpanopäätös (CID): ST_12524_2021_ADD_1 eli ANNEX to the Council Implementing Decision on the approval of the assessment of the recovery and resilience plan for Finland
- Komission tiedonanto teknisistä ohjeista ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamiseksi (C/2021/1054): C/2021/1054 eli Commission Notice Technical guidance on the application of ‘do no significant harm’ under the Recovery and Resilience Facility Regulation 2021/C 58/01
- Komission delegoitu asetus yhteisistä indikaattoreista (C/2021/8800): C/2021/8800 eli Commission Delegated Regulation (EU) 2021/2106 of 28 September 2021 on supplementing Regulation (EU) 2021/241 of the European Parliament and of the Council establishing the Recovery and Resilience Facility by setting out the common indicators and the detailed elements of the recovery and resilience scoreboard
- Komission delegoitu asetus sosiaalisista toimenpiteistä (C/2021/8801): C/2021/8801 eli Commission Delegated Regulation (EU) 2021/2105 of 28 September 2021 supplementing Regulation (EU) 2021/241 of the European Parliament and of the Council establishing the Recovery and Resilience Facility by defining a methodology for reporting social expenditure
- Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EU 2021/241): 32021R0241 eli Regulation (EU) 2021/241 of the European Parliament and of the Council of 12 February 2021 establishing the Recovery and Resilience Facility
Viestintä
Viestintä ja näkyvyys liittyvät kiinteästi EU:n ohjelmiin. Kaikilla EU-rahoituksen saajilla on yleinen velvollisuus ilmoittaa rahoituksen alkuperä ja varmistaa EU:lta saadun rahoituksen näkyvyys. Viestinnässä on hyvä tuoda esille, miten hanke edistää EU:n painopisteiden toteuttamista.
EU:n tunnus
EU:n tunnus on tärkein visuaalinen tunnus, jolla osoitetaan rahoituksen alkuperä sekä varmistetaan Euroopan Unionin ja EU-rahoituksen näkyvyys. Kaikkien EU:n rahoituksen saajien, hallintoviranomaisten ja toteutuskumppanien on käytettävä viestinnässään EU:n tunnusta.
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitusta saaneiden on viestinnässään käytettävä unionin tunnusta, jossa lukee Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU.
- Lataa käyttövalmis EU:n tunnus sekä rahoitusta koskeva maininta Euroopan komission verkkosivustolta
- Katso tarkemmat tiedot ja esimerkkejä EU:n tunnuksen ja rahoitusta koskevan maininnan sijoittamisesta Euroopan komission oppaasta (pdf)
- Communication and visibility rules for EU funding programmes 2021-2027 – Guidance for Member States (pdf)
Infografiikat
EU:n neuvoston ja Eurooppa-neuvoston verkkosivustolla on julkaistu EU:n elpymissuunnitelma-aiheisia infografiikoita. Niiden hyödyntäminen viestinnässä on sallittua, kunhan lähde mainitaan.
Rahoitusta myöntävät viranomaiset tuottavat järjestelmiin tietoa
- toimenpiteiden tavoitteiden ja välitavoitteiden toteutumisesta
- toimenpiteisiin kohdistuvista yhteisistä indikaattoreista
- komission määrittämistä tavoitteista Suomen maksupyynnön yhteydessä.
Tiedot tuotetaan joko valtionhallinnon yhteisessä Hankesalkku-järjestelmässä tai Valtiokonttorin ylläpitämässä RRP-tietojärjestelmässä.
RRP-tietojärjestelmä
Tiedot kerätään RRP-tietojärjestelmässä, kun toimenpiteessä
- myönnetään avustusta/rahoitusta tuensaajalle tukipäätöksessä määritellyn hankkeen toteuttamiseksi
- tehdään tukipäätöksen mukaisesti tuensaajan hyväksi tavara- tai palveluhankintoja.
Hankesalkku-järjestelmä
Tiedot kerätään Hankesalkku-järjestelmässä, kun toimenpide on
- hallinnon sisäisestä kehitystoimenpiteestä, jossa ei avata rahoitushakuja (ts. tukiviranomaisen itse toteuttamat hankkeet).
Näin saat käyttöoikeudet järjestelmiin
Peruskäyttöoikeuden Hankesalkkuun myöntää oman viraston Hankesalkun pääkäyttäjä. Käyttöoikeuden RRP-järjestelmään myöntää Valtiokonttori. Peruskäyttöoikeuden lisäksi käyttäjä tarvitsee oikeudet järjestelmien RRP-osioon. Käyttöoikeuksia järjestelmien RRP-osioon haetaan Valtiokonttorista osoitteesta rrp@valtiokonttori.fi.
