• Mikä on yhteinen indikaattori?

    Euroopan komissio ja EU:n jäsenmaat ovat yhdessä sopineet raportoinnissa käytettävistä yhteisistä indikaattoreista ja niille on määritelty seurantamittarit. Niiden avulla seurataan ja arvioidaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) yleistä tuloksellisuutta ja tavoitteiden saavuttamista.  Tiedot Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) yhteisten indikaattorien toteumista raportoidaan Euroopan komissiolle kaksi kertaa vuodessa. Ohje RRF-rahoituksen yhteisten indikaattoritietojen keräämiseen Tuki- ja ohjemateriaalit -välilehdellä.

    Jäsenvaltioiden toimittamien raporttien pohjalta komissio ylläpitää elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) tulostaulua, jonka tavoitteena on antaa tietoa jäsenmaiden elpymissuunnitelmien täytäntöönpanon edistymisestä. Tulostaulu on julkisesti saatavilla verkossa.

  • Miltä ajanjaksolta yhteisten indikaattoreiden arvot raportoidaan?

    Tiedot Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman yhteisten indikaattorien toteumista toimitetaan Euroopan komissiolle kaksi kertaa vuodessa. Helmikuussa raportoidaan 1.7.–31.12. välillä toteutunut muutos indikaattorin arvossa ja elokuussa 1.1.–30.6. välillä toteutunut muutos.

  • Mitä tietoja ja asiakirjoja RRF-rahoituksella tehdyistä hankinnoista tallennetaan tietojärjestelmään?

    Hankinnoista tallennetaan järjestelmään seuraavat tiedot:

    • toimeksisaajan nimi, tunniste ja edunsaajatiedot
    • alihankkijan nimi ja tunniste.

    Tiedot toimeksisaajista ja alihankkijoista kerätään välittömästi toimenpiteen toimeenpanoon liittyvien palveluiden tai tavaroiden toimittajista. Tietoja ei kuitenkaan kerätä tukipalveluiden toimittajista. Tukipalveluita ovat esimerkiksi matkustamiseen liittyvät palvelut, käännöspalvelu ja kokoustarjoilut.

    Mikäli hankinnat ovat toimenpiteen ydintekemistä, tiedot toimeksisaajista ja alihankkijoista tulee kerätä myös pienhankinnoista, eli myös niistä hankinnoista, jotka eivät ylitä hankintalaissa määriteltyjä kansallisia tai EU-kynnysarvoja. Ydintekemiseksi katsotaan toimenpiteen toteuttamisen kannalta välttämättömät toiminnot.

    Hankinnoista lisätään järjestelmään seuraavat liitteet:
    • Hallinnon sisäisistä kehittämishankkeissa tallennetaan järjestelmään hankintapäätös- ja sopimus. Tukipalveluista, esimerkiksi matkustamiseen liittyvät palvelut, käännöspalvelut tai kokoustarjoilut, ei kuitenkaan liitetä todenneasiakirjoja järjestelmään. Kyseiset asiakirjat tallennetaan niihin järjestelmiin, jotka tukiviranomaisella on tavanomaisestikin käytössä, esimerkiksi Handi, Vahva jne.
    • Hallinnon sisäisistä kehittämishankkeissa toimenpiteen ydintekemiseen liittyvistä hankintalain kansalliset ja EU-kynnysarvot alittavista pienhankinnoista ei tarvitse liittää hankintapäätöstä- ja sopimusta, jos organisaation hankintaohjeistus ottaa kantaa johonkin alarajaan, minkä alittavista hankinnoista ei tehdä hankintapäätöstä ja -sopimusta
    • Rahoitustukea saavien tuensaajien hankinnoista ei tallenneta hankinta-asiakirjoja järjestelmään. Tukiviranomaisen järjestelmiin ko. hankinta-asiakirjat tallennetaan tukiviranomaisen omien käytäntöjen mukaisesti.

    Katso myös


  • Miten arvioidaan, onko hankinnassa kyse toimenpiteen ydintekemisestä?

    Tarkkaa ohjetta tai tyhjentävää listaa ei ole olemassa toimenpiteiden, tuensaajien ja tukiviranomaisten erojen takia. Tukiviranomaisen on arvioitava ja linjattava esimerkiksi hankesuunnitelman ja elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteen (johon rahoitettu hanke liittyy) perusteella, mikä on rahoitetun hankkeen ydintekemistä. Valtiokonttori suosittelee raportoimaan tiedot epävarmoissa tilanteissa. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma löytyy täältä.

  • Miten raportoidaan päivittäistavarakaupasta ostettujen tavaroiden valmistajat?

    Päivittäistavarakaupasta ostettujen tavaroiden valmistajia ei raportoida. Alihankkijasuhdetta ei synny, koska tavarat olisivat kaupan valikoimassa myös ilman, että niitä olisi hankkeessa ostettu. Päivittäistavarakauppa (esim. Etola tai Verkkokauppa.com) raportoidaan toimeksisaajana. Poikkeuksena kuitenkin tilanne, jossa hankkeessa ostetaan toimeksisaajalta esimerkiksi jokin kone, ja toimeksisaaja teettää toisella yrityksellä koneeseen hanketta varten suunnitellun osan. Tällöin osan valmistava yritys raportoidaan toimeksisaajan alihankkijana.

  • Tuleeko tukiviranomaisen valvoa, ovatko tuensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden tosiasialliset omistajat ja edunsaajat EU:n pakotelistalla?

    Kyllä, tukiviranomaisen tulee valvoa, ettei tuensaajana, tuensaajan toimeksisaajana tai toimeksisaajan alihankkijana ole sellaisia yrityksiä tai tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia, jotka ovat EU:n pakotteiden piirissä. Julkista tukea ei saa myöntää henkilöille ja yrityksille, jotka ovat EU-pakotteiden piirissä.

  • Kenelle on myönnetty RRF-tukia?

    Tiedot Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tuensaajille myönnetystä rahoituksesta on julkaistu Tutkihallintoa.fi-palvelussa. Palvelussa voit tehdä haun yrityksen nimellä tai y-tunnuksella, tai tarkastella myönnettyä rahoitusta toimenpiteen, tukiviranomaisen tai vastuuministeriön mukaan.

  • Mikä on johdon vahvistuslausuma ja kuinka usein se pitää tehdä?

    Johdon vahvistuslausumalla vahvistetaan Euroopan komissiolle, että

    • RRF-varat on käytetty aiottuun tarkoitukseen;
    • maksupyynnön yhteydessä toimitetut tiedot ovat täydelliset, paikkansapitävät ja luotettavat;
    • käytössä olevat valvontajärjestelmät antavat riittävät takeet siitä, että varoja on hallinnoitu kaikkien sovellettavien sääntöjen mukaisesti moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen;
    • erityistä huomiota on kiinnitetty eturistiriitojen välttämiseen, petosten ja lahjonnan ehkäisemiseen sekä mahdolliseen päällekkäiseen rahoitukseen tukivälineestä tai muista Euroopan unionin ohjelmista.

    Valtiovarainministeriö koostaa komissiolle toimitettavan johdon vahvistuslausuman. Se tehdään tukiviranomaisten ja ministeriöiden tekemien johdon vahvistuslausumien pohjalta. Johdon vahvistuslausuma tulee toimittaa Euroopan komissiolle aina maksupyynnön yhteydessä. Maksupyyntö tehdään pääsääntöisesti kerran vuodessa.

    Lomake tukiviranomaisen ja ministeriön johdonvahvistuslausumaa varten on valtiovarainministeriön mediapankissa.

  • Mistä elpymis- ja palautumissuunnitelman raportointiohjeet löytyvät?

    Kaikki ohjeet on koottu palvelun verkkosivulle. Löydät ne välilehdeltä Tuki- ja ohjemateriaalit.

  • Milloin tietoja pitää syöttää järjestelmiin?

    Tukiviranomaisten tulee siirtää tuensaajiin, toimeksisaajiin, edunsaajiin ja alihankkijoihin sekä rahoitukseen liittyvät tiedot järjestelmiin kuukauden kuluessa tietojen saannista. Toimenpiteiden tavoitteiden ja välitavoitteiden sekä yhteisten indikaattorien raportointi tehdään raportointijaksoittain ja tietojen tulee olla järjestelmässä raportointijakson päättyessä.

  • Onko DNSH-arvioinneille yhteistä formaattia?

    DNSH-arvioinneille ei ole olemassa Valtiokonttorin laatimaa yhtä yhtenäistä formaattia. DNSH-arvioinneissa suositetaan käyttämään pohjana Euroopan komission laatimaa haitan tarkistuslistaa. Lista on liitteenä DNSH-ohjeessa, joka on julkaistu Valtiokonttorin palvelusivustolla Tuki- ja ohjemateriaalit -välilehdellä. DNHS-arvioinnissa tulee haitan tarkistuslistan lisäksi huomioida haitta-arvioinnin keskeiset periaatteet (ks. DNSH-ohje s. 2-3) ja komission poissulkemisluettelo alaviitteineen (ks. DNSH-ohje s. 7-8). Hankesalkku-järjestelmässä DNSH-arviointi syötetään järjestelmässä olevalle lomakepohjalle. RRP-tietojärjestelmässä DNSH-arviointi ladataan erillisenä asiakirjana, jonka vastuuviranomainen on laatinut. Lisäksi RRP-tietojärjestelmään ladataan tuenhakijan DNSH-itsearviointiin liittyvä asiakirja, joka voi olla esimerkiksi rahoitushakemuksen yhteydessä.

    > Do No Significant Harm, DNSH – ei merkittävää haittaa periaatteen noudattaminen -ohje

  • Mitä tarkoittaa tukiviranomainen? Keitä he ovat?

    Tukiviranomainen on valtion viranomainen, joka myöntää tukea valtion ulkopuolisille tahoille tai toiselle valtion viranomaiselle. Tukiviranomaiset elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanossa on määritelty kansallisessa laissa. Tukiviranomaisia ovat ministeriöt: ulkoministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö. Tukiviranomaisia ovat lisäksi virastot ja laitokset: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus, Energiavirasto, Keskusrikospoliisi, Maahanmuuttovirasto, Maanmittauslaitos, Opetushallitus, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Suomen Akatemia, tuomioistuinlaitos, työ- ja elinkeinotoimistot ja Väylävirasto sekä Business Finland Oy.

  • Miksi elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) raportoinnissa on käytössä kaksi tietojärjestelmää?

    Hankesalkku on tietojärjestelmä, jota käytetään RRP:n toimeenpanon raportoinnissa silloin, kun toimenpide on hallinnon sisäinen kehitystoimenpide, jossa ei avata rahoitushakuja. RRP-tietojärjestelmää käytetään, kun toimenpiteessä myönnetään avustusta/rahoitusta tuensaajalle tukipäätöksessä määritellyn hankkeen toteuttamiseksi ja/tai tehdään tukipäätöksen mukaisesti tuensaajan hyväksi tavara- tai palveluhankintoja. Lue lisää palvelusivun Tietojärjestelmät-välilehdeltä.

  • Miten saan käyttöoikeudet elpymis- ja palautumissuunnitelman tietojärjestelmiin?

    Jos tarvitset pääsyn Hankesalkku-järjestelmään, ole yhteydessä oman virastosi pääkäyttäjään. Jos tarvitset pääsyn RRP-tietojärjestelmään tai Hankesalkun RRP-toimintoihin, ole yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen rrp@valtiokonttori.fi Lue tarkemmat ohjeet palvelusivun Tietojärjestelmät-välilehdeltä.

  • Miten DNSH-arviointi tulee huomioida RRF-rahoituksella tehtävissä hankinnoissa?

    Kaikissa RRF-rahoituksella tehtävissä hankinnoissa tulee huomioida DNSH-periaatteen toteutuminen sisällyttämällä tarjouspyyntöön DNSH-periaatteeseen liittyvät erityisehdot. Niihin perustuen tarjousten tekijöiden tulee sisällyttää tarjouksiinsa DNSH-itsearviointi. Tarjouspyyntöjen käsittelijä käy läpi tarjouksien itsearvioinnit ja kirjaa oman DNSH-arviointinsa hankintapäätökselle. Lisätietoa DNSH-arvion huomioimisesta hankinnoissa löytyy Hankintoihin liittyvät erityispiirteet -ohjeesta, joka löytyy palvelusivustolta.

    Katso myös


  • Mitä tulee huomioida RRF-rahoitettujen hankkeiden viestinnässä?

    Mikäli hankkeessa tai siinä toteutetun hankinnan tuotoksena syntyy julkaistavia asiakirjoja tai muuta materiaalia, esimerkiksi internet-sivustoja, tietojärjestelmiä, markkinointimateriaalia, niin näissä tulee käyttää unionin tunnusta, jossa lukee Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU.

    Lisää viestintäohjeistusta sekä viestinnässä käytettävä unionin tunnus löytyy Valtiokonttorin RRP-palvelusivustolta Tuki- ja ohjemateriaalit -välilehdeltä.

  • Kuka on yhteisön tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja?

    Yhteisön tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja on yksi tai useampi luonnollinen henkilö, joka viime kädessä omistaa yhteisön ja käyttää siinä määräysvaltaa tai jonka lukuun liiketoimi suoritetaan tai toimintaa harjoitetaan. Yhteisöjen tosiasialliset omistajat ja edunsaajat on lueteltu yhteisömuodoittain Valtiokonttorin ohjeessa Tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien tietojen raportointi.

    Huom: Osakeyhtiön tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan omistusosuus lasketaan niistä osakkeista ja äänimäärästä, jotka eivät ole yhtiön omassa hallussa. Jos yrityksellä on erilaisia osakkeita, edunsaajia ovat henkilöt, joilla on äänimäärästä yli 25 prosenttia.

    Tiedot tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista kerätään ensisijassa pyytämällä tiedot tuensaajilta ja toimeksisaajilta. Viranomaisrekistereitä voi käyttää tuensaajalta saatujen tietojen varmentamiseen, ja tarvittaessa pyytää tuensaajaa päivittämään tiedot rekisteriin.

  • Mitä asiakirjoja RRP-hankkeesta tulee tallentaa tietojärjestelmään?

    Rahoituspäätöksellä rahoitetusta RRP-hankkeesta tallennetaan järjestelmään

    • rahoitushakemus- ja päätös
    • tuenhakijan DNSH-arvio, jos se ei sisälly rahoitushakemukseen
    • tukiviranomaisen DNSH-arvio, jos ei sisälly rahoituspäätökseen
    • hankkeen loppuraportti
    • mahdolliset takaisinperintäpäätökset.

    Hallinnon sisäisistä kehittämishankkeista tallennetaan järjestelmään
    • hankkeen loppuraportti
    • hankintapäätökset ja -sopimukset.

  • Kuinka voin vaihtaa RRP-tuensaajan tai -tukikohteen yksilöllistä tunnistetta?

    Tuensaajan yksilöllisen tunnisteen välitön muuttaminen ei ole mahdollista. Jos haluat muuttaa tuensaajan yksilöllistä tunnistetta, tulee ensin koko tuensaaja poistaa (ml. tiedot tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista, toimeksisaajista ja alihankkijoista) ja syöttää tämän jälkeen uudelleen korjatulla yksilöllisellä tunnisteella.

    Myöskään tukikohteen yksilöllisen tunnisteen välitön muuttaminen ei ole mahdollista. Jos haluaa muuttaa tukikohteen yksilöllistä tunnistetta, tulee ensin koko tukikohde poistaa (ml. tiedot tuensaajista, toimeksisaajista ja alihankkijoista) ja syöttää tämän jälkeen uudelleen korjatulla yksilöllisellä tunnisteella.

  • Milloin muu EU-rahoitus tulee raportoida?

    Muu EU-rahoitus tulee raportoida, jos sitä kohdistuu RRP-toimenpiteeseen läheisesti liittyviin asiakokonaisuuksiin. Jos toimenpiteeseen läheisesti liittyviin asiakokonaisuuksia kohdistuu muuta EU-rahoitusta, tulee myös antaa lyhyt englanninkielinen selvitys siitä, miten varmistetaan, ettei muulla EU-rahoituksella kateta samoja kustannuksia kuin RRF-rahoituksella.

  • Mikä on tukikohde?

    Tukikohde on yksittäinen rahoitettava projekti tai hanke. Tukikohde voi olla myös yksittäinen tuensaaja. Kukin tukikohde kytkeytyy johonkin toimenpiteeseen. Tukikohde on siis esimerkiksi rahoitushaun kautta rahoitettavaksi valittu investointihanke, jota toteuttaa yksi tai useampi tuensaaja, tai yksittäinen yritys, joka saa tukea toimenpiteen toteuttamiseksi. Huom: yksittäiseen hankkeeseen sisältyvä hankinta ei ole tukikohde.

  • Miten omaehtoinen tuen palautus raportoidaan RRP-järjestelmässä?

    Omaehtoinen palautus raportoidaan maksutapahtumissa liikaa maksetun tuen palautuksena. Kyseinen maksutapahtumatyyppi kattaa tuen, joka on joko tukiviranomaisen tai tuensaajan näkökulmasta ylimääräistä.

  • Kuka on RRF-rahoitteisen hankkeen päätoteuttaja? Entä osatoteuttaja?

    Jos konsortiohankkeelle on tehty yksi yhteinen rahoituspäätös, hankkeen päätoteuttaja on organisaatio (tuensaaja), joka jakaa sille rahoituspäätöksessä myönnettyä rahoitusta muille hankkeessa mukana oleville organisaatioille eli osatoteuttajille. Konsortiohankkeessa kaikki rahoitusta saavat organisaatiot ovat tuensaajia (myös silloin, kun niille on tehty erilliset rahoituspäätökset). Hankkeen päätoteuttajaa ei merkitä RRP-järjestelmään, jos tuensaaja ei jaa rahoitusta muille hankkeen tuensaajille.

  • Tuleeko hallinnon sisäisistä kehittämishankkeista tallentaa järjestelmään määrärahanosoituspäätöstä tai muuta vastaavaa päätöstä?

    Kyllä. Määrärahan osoituspäätös tai vastaava merkitään RRP-järjestelmässä rahoituspäätökseksi ja Hankesalkku-järjestelmässä muuksi asiakirjaksi.

  • Kuinka voin vaihtaa RRF-tuensaajan tyyppiä?

    Sen jälkeen, kun tuensaajan tiedot on ensimmäisen kerran tallennettu RRP-järjestelmään, käyttäjä ei voi enää muuttaa tuensaajan tyyppiä. Tuensaajan tyypillä määritetään, onko tuensaaja oikeushenkilö vai julkisoikeudellinen yhteisö/julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Jos haluat vaihtaa tuensaajatyyppiä, ole yhteydessä Valtiokonttorin RRP-yksikköön osoitteeseen rrp@valtiokonttori.fi.