Suomessa otetaan vielä tänä vuonna käyttöön Euroopan komission kehittämä Arachne-järjestelmä, joka tähtää petosten ja eturistiriitojen parempaan tunnistamiseen EU:n rahoittamissa hankkeissa.

Tieto- ja riskienhallintajärjestelmä Arachne otetaan käyttöön Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) hallinnoinnissa ja valvonnassa. Järjestelmän käyttöönoton taustalla on Euroopan komissio suositus, että kansalliset tukiviranomaiset käyttäisivät RRP:n toimeenpanossa tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysvälineitä muun muassa eturistiriitojen, petosten, korruption ja päällekkäisen rahoituksen estämiseksi.

Järjestelmän avulla jäsenvaltioiden viranomaiset voivat tunnistaa niitä hankkeita ja sopimuksia, joihin liittyy erityisiä riskejä. Tavoitteena on EU:n taloudellisten etujen suojaaminen.

Arachnea on jo hyödynnetty muissa EU-maissa muun muassa EU:n rakennerahastoissa sekä elpymis- ja palautumistukivälineessä (RRF). Suomessa järjestelmä ei ole toistaiseksi ollut käytössä.

Miksi Arachne otetaan käyttöön RRP:n toimeenpanon loppumetreillä?

Euroopan komissio on tehnyt aikaisemmin tarkastuksen Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman valvonta- ja tarkastusjärjestelmään. Yksi tarkastuksen yhteydessä tehty havainto oli, että Suomi tarvitsee riskipisteytystyökalun, jotta se pystyy paremmin varmentamaan, että RRF-hankkeissa ei esiinny päällekkäistä rahoitusta tai muita väärinkäytöksiä.

”Järjestelmän käyttöönotolla vastataan komission tarkastushavaintoihin ja vahvistetaan Suomen hallinto- ja valvontajärjestelmää erityisesti päällekkäisen rahoituksen ja eturistiriitojen ehkäisemisessä ja havaitsemisessa”, kertoo valtiovarainministeriön finanssiasiantuntija Saara Palo.

”Arachneen sisältyvä riskipisteytystyökalu on keskeisin syy, miksi käyttöönotto tehdään”, hän jatkaa.

Saara Palo työskentelee valtiovarainministeriössä EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön RRP-koordinaatiotiimissä.

Varautumista tulevaan

Nykyisen Arachne-järjestelmän pohjalta kehitettävä tiedonlouhinta- ja riskipisteytystyökalu on tulossa kaikille jäsenvaltioille pakollisena käyttöön kaikissa EU-rahoitteisissa projekteissa vuodesta 2028 alkaen.

Tuuli Raatikainen (vas.) ja Saara Palo valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin asiantuntijoiden tapaamisessa lokakuussa 2025.

”Tämä on meille hyvää harjoittelua ja varautumista tulevaan”, toteaa Valtiokonttorin erityisasiantuntija Tuuli Raatikainen.

”Pilotoimme Archnen käyttöönottoa RRP:ssä ja se on iso juttu meille, ja Suomelle! Menemme lippulaivana eteenpäin”, hän jatkaa.

Tuuli Raatikainen tekee Valtiokonttorissa RRP:n toimeenpanoon liittyvää valvontaa. Valtiokonttorissa ohjataan ja valvotaan rahoitusta kanavoivia ministeriöitä ja virastoja sekä raportoidaan tavoitteiden ja vaatimustenmukaisuuden toteutumista valtiovarainministeriölle.

”Ilmoitamme epäilemistämme varojen väärinkäytöksistä valtiovarainministeriölle sekä toimitamme tarvittaessa tietoja ja selvityksiä vastauksena komission ja muiden EU:n valvontaelinten tietopyyntöihin”, Tuuli Raatikainen kuvailee.

Prosessi säilyy ennallaan, mutta järjestelmä vahvistuu

Arachne on uusi työkalu järjestelmän vahvistamiseksi, mutta kansallinen prosessi on sama kuin aiemminkin. Nyt tiedonhallintaa voidaan kuitenkin tehdä jatkossa niin, että riskialttiit tapaukset nousevat entistä paremmin esille.

Tarkastamista pystytään jatkossa tekemään laajemmin: kun kaikki EU:n jäsenvaltiot käyttävät Arachnea syntyy kattava yhteinen eurooppalainen tietokanta.

”Tukea myöntäessään tukiviranomainen voi tehdä Arachnessa haun, onko rahoitusta hakeva saanut rahoitusta muulta ja jos on, mistä kaikista lähteistä. Onko hakija ollut mukana esimerkiksi jossakin konsortiossa”, Saara Palo kuvailee Arachnen hyötyjä.

”Järjestelmässä voidaan tehdä hakuja tuenhakijoihin. Esimerkiksi keitä istuu organisaatioiden hallituksissa, millaisia sidonnaisuuksia heillä on tai onko tuenantaja kenties esteellinen.”
”Arachnea voidaan käyttää myös omaan sisäiseen valvontaa. Onko prosessi ja tuen myöntäminen mennyt oikein?”, hän jatkaa.

Valtiokonttorin rooli laajenee

Valtiokonttorille muodostuu Arachnen myötä myös uusi rooli järjestelmän kansallisena pääkäyttäjänä.

”Olemme jo nyt tehneet datan varmennustyötä ja antaneet tukiviranomaisille ohjeita datan oikeellisuuden tarkistamiseen, mutta nyt roolimme EU-rahastojen hallinnoinnissa laajenee. Tulemme olemaan taho, joka myöntää käyttäjäoikeuksia Arachneen”, Tuuli Raatikainen kertoo.

Järjestelmän käyttöönottaminen konkretisoi laista tulevat vastuut

”Käytännössä RRF:n tukipäätökset on jo tehty, joten järjestelmää voidaan tässä vaiheessa toimeenpanoa hyödyntämään erityisesti valvontatoimiin liittyen. Jos sääntöjenvastaisuuksia havaittaisiin Arachnen avulla, niihin puututtaisiin soveltuvan lainsäädännön edellyttämällä tavalla kansallisten prosessien mukaisesti.”, Saara Palo kuvailee.

”Tuensaajalla on tähänkin asti ollut velvoite ilmoittaa esimerkiksi muualta samaan aiheeseen saatu rahoitus”, hän jatkaa.

Arachnen myötä Valtiokonttori on päivittänyt määräyksiään tukiviranomaisille, ja käytännössä tekee tiedonsiirron Arachneen.

Tuuli Raatikainen on toiveikas: ”Jos datassa ei ole virheitä, niin kaikki menee hyvin ja saamme tässä samassa diilissä mahdollisuuden hyödyntää tätä järjestelmää”.

Palo ja Raatikainen ovat yksimielisiä siitä, että järjestelmän käyttöönotosta on Suomelle hyötyä, kun otetaan huomioon vuonna 2028 eteen tuleva laajamittainen vastaavan järjestelmän käyttöönotto.

”Tästä on tulevaisuudessa hyötyä, se on tämän käyttöönottoprojektin hopeareunus. On tärkeää saada kokemusta, miten tällainen systeemi toimii.”

Teksti: Johanna Tjäder