Usein kysyttyä kustannustuesta – toinen hakukierros >
Kysy kustannustuesta
Kustannustuen ensimmäinen hakukierros oli 7.7.-31.8.2020. Ensimmäisen hakukierroksen hakuaika päättyi 31.8. klo 16.15.
Onko sinulla kysyttävää yritysten kustannustuesta ensimmäiseen hakukierrokseen liittyen – esimerkiksi koronatukien yhteensovittamisesta, takaisinperinnästä tai oikaisuvaatimuksista? Voit lähettää meille kysymyksesi oheisen linkin kautta. Kokoamme vastaukset tälle sivulle muidenkin kiinnostuneiden nähtäville.
Pikalinkit kysymysten aihealueisiin
Yleistä tietoa kustannustuesta
Kustannustuen saamisen ehdot
Kustannustuen hakeminen
Aikataulu
Esimerkkitapauksia
Yleistä tietoa kustannustuesta
Milloin tukea voi hakea?
Kustannustuki on haettavana 7.7.-31.8.2020. Hakuaika päättyy 31.8. klo 16.15.
Miten tukea haetaan?
Tukea haetaan sähköisellä hakemuksella, joka on käytettävissä Valtiokonttorin sivuilla 7.7.2020. Linkki hakemukseen.
Kuinka suuri kustannustuki on?
Tuen suuruus on yrityskohtainen. Tuen alaraja on 2 000 euroa (alle 2 000 euron tukea ei makseta) ja yläraja 500 000 euroa.
Mihin kuluihin kustannustukea saa käyttää ja mihin ei?
Tuki on tarkoitettu yrityksen kiinteisiin kuluihin ja vaikeasti sopeutettaviin palkkakustannuksiin.
Tuen tarkoituksena on tukea yrityksen maksuvalmiutta ja näin pienentää konkurssiin ajautuvien yritysten määrää koronavirustilanteessa. Kustannustukilain 11 §:n mukaan myönnetyn tuen määrä vähentää päättyvältä tilikaudelta laadittavassa tilinpäätöksessä varojenjakoon käytettävissä olevaa vapaata omaa pääomaa, jollei yritys palauta saamaansa tukea valtiolle ennen tilinpäätöksen vahvistamista.
Kustannustuen saamisen ehdot
Kuka voi saada tukea?
Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia.
Mitkä toimialat kuuluvat tuen piiriin?
Tuen piiriin kuuluvat toimialat voit tarkistaa täältä.
Mitkä ovat ehdot kustannustuen saamiseksi?
Kustannustuki on lakiesityksen mukaan tarkoitettu yrityksille, jotka täyttävät seuraavat ehdot:
- Yrityksen toimiala kuuluu tuen piiriin.
- Tukikauden liikevaihto on pudonnut yli 30 % vertailuajankohtaan nähden.
- Yrityksellä on palkkakuluja ja kiinteitä kuluja, joita on vaikea sopeuttaa.
Jos yrityksen toimiala ei kuulu tuen piiriin, yritys voi hakea tukea vain erityisen painavasta, koronapandemiaan liittyvästä syystä. Yritysten lisäksi säätiöt ja yhdistykset, joilla on liiketoimintaa, voivat lakiesityksen mukaan hakea tukea.
Lain mukaan tukea ei voida myöntää, jos yrityksen koko vertailukauden liikevaihto on yhteensä alle 20 000 euroa. Lain mukaan tukea ei voida myöntää, jos maksettava tuki olisi alle 2 000 euroa.
Miltä ajalta tukikauden liikevaihtotietoja tarkastellaan?
Yritys voi valita tukikauden liikevaihtotiedoksi huhtikuun 2020 tai huhti-toukokuun 2020 keskiarvon. Arvioi laskurilla, mitä liikevaihtotietoa sinun kannattaa käyttää.
Mitä lasketaan kiinteisiin kuluihin?
Kiinteisiin kustannuksiin luetaan vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta, laite- ja esinevuokrat sekä käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut.
Voinko hakea korvausta toukokuun kiinteisiin kuluihin, jos olen valinnut liikevaihdon tarkastelujaksoksi vain huhtikuun 2020?
Kyllä. Lain mukaan kustannustuen tukikausi on 1.4.-31.5.2020. Lain mukaan yritys voi hakemuksella valita, käytetäänkö yrityksen tukikauden liikevaihtotietona huhtikuun 2020 liikevaihtotietoa vai huhti-toukokuun keskimääräistä kuukausikohtaista liikevaihtotietoa. Tukikauden liikevaihtotietoa koskevasta valinnastaan riippumatta yritys saa hakemuksella ilmoittaa koko tukikauden kiinteät kustannukset. Hakemuksella yrityksen tulee eritellä huhti- ja toukokuun kiinteät kustannukset.
Voivatko yhdistykset saada tätä tukea?
Kyllä. Yritysten lisäksi säätiöt ja yhdistykset, joilla on liiketoimintaa, voivat lakiesityksen mukaan hakea tukea.
Voiko myös julkisomisteinen, esim. kaupungin tytäryhtiö saada tukea?
Kyllä voi. Laissa yrityksellä tarkoitetaan samaa kuin EU:n kilpailuoikeudessa. Yrityksiä ovat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla.
Voiko alv-vapaalla toimialalla toimiva yritys saada tukea?
Jos liiketoiminta on kokonaan tai osittain muuta kuin arvonlisäverollista myyntiä, ilmoitetaan hakemuksessa tieto huhti- ja toukokuun myynnistä ja vertailukuukausien myynnistä. Tuen määräytymiseen vaikuttavat liikevaihdon aleneman lisäksi hakijan ilmoittamat tukikauden kiinteät kustannukset sekä palkkakulut. Tukikauden kiinteisiin kustannuksiin luetaan vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta, laite- ja esinevuokrat sekä käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut.
Onko kustannustukea mahdollista myöntää yksinyrittäjälle?
Yritysten kustannustukea voivat hakea kaikki yritykset sekä säätiöt ja yhdistykset, joilla on liiketoimintaa. Yritysten kokoa tai yhtiömuotoa ei ole rajattu. Yksinyrittäjän on mahdollista saada kustannustukea, jos kaikki laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Valtiokonttori saa palkkatiedot suoraan Tulorekisteristä, joista saadut tiedot ovat perusteena palkkakustannuksiin kustannustuen määrää laskettaessa.
Voiko kevytyrittäjä hakea kustannustukea? Voivatko yksinyrittäjät ja toiminimet saada tukea?
Kustannustuki ei ole riippuvainen yhtiömuodosta, vaan sitä voivat hakea kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yritykset, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Myös yksinyrittäjät, joilla on y-tunnus, voivat saada kustannustukea muiden laissa mainittujen edellytysten täyttyessä. Kannattaa ottaa kuitenkin huomioon, että laki edellyttää, että yrityksen liikevaihto on vertailuajankohtana 1.3.-30.6.2019 (tai 1.3.2019 jälkeen perustetuilla yrityksillä 1.1.-29.2.2020) ollut yhteensä vähintään 20 000 euroa, jotta yritys voisi olla oikeutettu kustannustukeen.
Sovelletaanko kustannustukea maataloustuottajiin?
Kustannustuesta säädettyä lakia ei sovelleta maatalouden alkutuotannon, kalatalouden, eikä vesiviljelyalan yritystoimintaan. Maatalouden alkutuotantoon ja kalatalouteen sovelletaan erillisiä valtiontukisääntöjä, joista vastaa maa- ja metsätalousministeriö.
Kustannustukeen sovelletaan EU:n valtiontukisääntöjä. Mitä se tarkoittaa?
Euroopan Unionin lainsäädäntö edellyttää, ettei yksittäiselle yritykselle myönnettävä tuki saa ylittää 800 000 euroa. Enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon kaikki yksittäisen yrityksen ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten saamat tuet, jotka on myönnetty komission hyväksymän ja Suomea koskevan puitetukiohjelman (komission päätös SA.56995(2020/N)) nojalla. Tukiohjelman tarkoituksena on helpottaa epidemian taloudellisista vaikutuksista eniten kärsivien yritysten rahoituksen saantia, jotta ne voivat jatkaa toimintaansa, tehdä investointeja ja säilyttää työpaikat.
EU-sääntelyn mukaista 800 000 euron yritys- sekä konsernikohtaista tuen enimmäismäärää seurattaessa otetaan huomioon yritysten Suomea koskevan puitetukiohjelman mukaiset tuet. Täten konsernin ulkomailla olevien osien mahdollisesti saamia tukia ei oteta huomioon. Jos samaan konserniin kuuluville yrityksille olisi myönnetty Suomea koskevaan puitetukiohjelmaan kuuluvia tukia yhteensä yli 800 000 euroa, Valtiokonttorin tulee viimeistään tukien maksua koskevan jälkitarkastuksen yhteydessä periä yritykselle tai konsernille liikaa maksetut tuet takaisin.
Voiko Valtiokonttori poiketa lain edellytyksistä?
Valtiokonttori voi poiketa vain yrityksen päätoimialaan liittyvästä edellytyksestä. Jos yrityksen toimiala ei asetuksen mukaan kuulu tuen piiriin, yrityksen tulee osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on alentunut koronatilanteen vuoksi.
Laki ei anna Valtiokonttorille mahdollisuutta poiketa mistään muusta lain edellytyksestä. Valtiokonttori ei siis voi poiketa esimerkiksi liikevaihdon vertailuajankohdasta tai vertailuajankohdan liikevaihdon vähimmäisedellytyksestä (20 000 euroa).
Mitä tarkoittavat laissa säädetyt tukikauden kiinteät kustannukset?
Kustannustuen määräytymiseen vaikuttavat yrityksen ilmoittamat tukikauden kiinteät kulut (tukikauden kiinteät kustannukset), joihin lain mukaan luetaan vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta, laite- ja esinevuokrat, käyttöoikeuskorvaukset sekä lisenssimaksut.
Yrityksen ilmoittamat tukikauden kiinteät kustannukset voivat sisältää esimerkiksi yrityksen kiinteistöön/toimitilaan liittyviä vuokrakuluja, hoitovastike-, LVI- ja sähkömaksut, kiinteistöön liittyvät vakuutusmaksut, kiinteistöön liittyvän lainan korkokulut (ei kuitenkaan lainan lyhennyksiä), siivous- ja vartiointikulut, leasingmaksut (esim. ajoneuvo) ja yrityksen käytössä olevan IT-ohjelmiston lisenssimaksu.
Laissa tarkoitettuina kiinteinä kustannuksina ei voida pitää esimerkiksi henkilöstövuokrakuluja, poistoja omasta kiinteistöomaisuudesta, oman asunnon käyttöä työn tekemiseen tai kirjanpito- ja muita hallintokuluja.
Palkkakuluista otetaan lain mukaan huomioon ainoastaan tulorekisteristä ilmenevät palkkakulut. Yksityisotot eivät näin ollen ole tukeen oikeuttavaa kulua, koska ne eivät ilmene tulorekisteristä (tai ole muuten laissa määriteltyjä kiinteitä kustannuksia).
Kustannustuen hakeminen
Miltä ajalta liikevaihtoa tarkastellaan ja mihin ajanjaksoon sitä verrataan yrityksen kirjanpidossa?
Lakiesityksen mukaan liikevaihdon vertailuajankohta on yrityksen vuoden 2019 maalis-kesäkuun myynnin keskiarvo. Jos yritys on perustettu 1.3.2019 tai myöhemmin, vertailuajankohdan liikevaihto on vuoden 2020 tammi-helmikuun myynnin keskiarvo. Liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista arvonlisäveroilmoituksista tai näiden puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan.
Tarvitsenko konsultin apua hakemuksen tekoon?
Valtiokonttori pyrkii tekemään tuen hakemisesta hakijalle mahdollisimman vaivatonta. Kustannustukihakemusta on testattu asiakasraadin kanssa selkeyden varmistamiseksi, ja palaute on ollut hyvää.
Voinko tutustua hakemukseen muualla kuin hakukanavassa?
Voit katsoa tallenteen Valtiokonttorin järjestämästä kustannustuki-webinaarista sekä webinaarin esitysmateriaalin.
Mistä voin saada apua hakemuksen tekoon?
Valtiokonttori on avannut kustannustuen puhelinpalvelun kustannustukea hakeville yrittäjille. Puhelinpalvelussa neuvomme hakemuksen täyttämisessä ja vastaamme kysymyksiin. Kustannustuen puhelinpalvelu palvelee 1.7. alkaen arkisin klo 9-15 numerossa 0295 50 3050.
Kirjanpitoasioihin liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä yrityksen kirjanpitäjän tai tilitoimiston puoleen. Verotukseen liittyvissä asioissa tietoa antaa Verohallinto.
Miten esimerkiksi Business Finlandin esiselvitysrahoitus, ELY-keskusten jakama tuki, kuntien jakama tuki tai ravintoloille jaettu kohdennettu tuki vaikuttavat yleistuen määrään?
Lakiesityksen mukaan kustannustukea voisi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria tukia koronatilanteessa. Tuet yhteensovitetaan eli muut suorat tuet vähennetään kustannustuesta. Ravintola-alan tuki ja kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki vähennettäisiin täysimääräisesti ja Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista otettaisiin huomioon 70 prosenttia.
Työttömyysetuuksia tai toimeentulotukea ei lain mukaan vähennetä kustannustuesta. Vähennyksenä huomioon otettavat tuet on määritelty lain 5 §:ssä.
Miten Business Finlandilta saatu tuki vaikuttaa?
Yrityksen kustannustukea myönnettäessä vähennetään alla olevan kaavan perusteella määräytyvästä kustannustuesta muut tuet.
Havainnollistava laskuesimerkki:
- Liikevaihto vertailujaksolla 100 000 €, liikevaihto tukikaudella 20 000 €, kiinteät kulut tukikaudella 15 000 €, ja palkkakulut 10 000 €. Näillä esimerkkiluvuilla laskettuna tueksi määräytyisi 12 500 €.
- Jos yritys on saanut muuta tukea koronatilanteessa, esim. Business Finlandilta 10 000 €, siitä otetaan huomioon 70 %, eli 7 000 € joka vähennetään kustannustuesta.
- Näin arvioitu tukisumma olisi 5 500 € (12 500 € – 7 000 €).
Tämä lasku on suuntaa antava, sillä laskussa ei ole mukana kaikkia laissa mainittuja ehtoja. Laskukaavassa liikevaihto tarkoittaa kyseisen ajankohdan keskimääräistä kuukausikohtaista liikevaihtoa.
Yritysten on tullut ilmoittaa Valtiokonttorille kustannustukea hakiessaan yritykselle muualta myönnetyt COVID19-pandemiaan liittyvät valtiontuet. Valtiokonttori on yhteensovittanut nämä tuet heti hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Mikäli yritykselle on myönnetty COVID-19 pandemiaan liittyviä tukia myöhemmin, tullaan nämä yhteensovittamaan Valtiokonttorin suorittaessa yhteensovittamiseen liittyvää jälkitarkastelua tai yrityksen ilmoittaessa Valtiokonttorille itse yritykselle myönnetystä tuesta.
Voinko muuttaa tai perua hakemuksen, jonka olen tehnyt ELYlle tai Business Finlandille?
Hakemuksen peruuttamista tulee tiedustella suoraan taholta, jolle olet tehnyt hakemuksen. Valtiokonttori ei voi ottaa kantaa ELY:lle tai Business Finlandille tehtyihin hakemuksiin.
Mikäli päätös puuttuu, mutta rahat ovat tulleet, käytetään sähköisellä lomakkeella maksun vastaanottopäivää päätöspäivämäärän sijaan.
Voinko lähettää yritystukihakemuksen paperilla, jos yritystuen sähköinen hakukanava ei toimi?
Sinun ei kannata lähettää paperihakemusta, jos sähköinen asiointikanava ei hetkellisesti toimi, vaan odottaa, että palvelu palautuu. Sähköinen asiointikanava on yksinkertaisin tapa hakea tukea ja se mahdollistaa myös tukihakemuksen nopean käsittelyn.
Tukihakemuksen voi lähettää myös pdf-muodossa esimerkiksi tilanteessa, jossa kaikki nimenkirjoitusoikeudelliset ovat ulkomaisia eivätkä saa valtuutusta suomalaiselle taholle.
Voinko tehdä hakemuksen, jos minulla ei ole pankkitunnuksia?
Tukihakemuksen voi lähettää myös pdf-muodossa, jos hakija ei voi tunnistautua sähköiseen asiointikanavaan. Pdf-hakemus tilataan Valtiokonttorista osoitteesta paperihakemus.kustannustuki@valtiokonttori.fi.
Voiko hakulomakkeelle tunnistautua Katso-tunnisteilla vai ainoastaan suomi.fi -tunnisteilla?
Katso-tunnistautuminen ei ole käytössä.
Palvelussa käytetään Suomi.fi-valtuuksia yrityksen puolesta asiointiin. Tietoa yritysten tunnistautumisesta löytyy täältä >
Nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö voi myös sähköisesti antaa valtuuden jollekulle toiselle luonnolliselle henkilölle hakea kustannustukea Suomi.fi Valtuudet-palvelussa, valitsemalla ”Yritysrahoituksen hakeminen” -valtuuden.
Lisää tietoa myös sivullamme Yritysten kustannustuki: Ohjeet tuen hakuun >
Mikä on Valtiokonttorin rooli kustannustuen myöntämisessä?
Valtiokonttori myöntää ja maksaa kustannustuen yrityksille laissa säädettyjen perusteiden mukaan. Lisäksi Valtiokonttori huolehtii tarvittaessa kustannustukien takaisinperinnästä.
Miten ulosotto vaikuttaa tuen saamiseen/ maksuun?
Kustannustukea ei myönnetä yritykselle, jolla on maksamattomia veroja perittävänä ulosotossa. Myönnettävä tuki on ulosoton alaista tuloa, johon ulosottoviranomaisella on lain mukainen oikeus.
Ovatko tukihakemukset julkisia?
Tiedot tukea hakeneesta yrityksestä sekä myönnetystä tai evätystä tuesta julkaistaan Valtiokonttorin verkkosivuilla: Tilastoja: Kustannustuki >
Miten voin korjata tai täydentää hakemustani?
Voit vastata Valtiokonttorin lähettämään lisäselvityspyyntöön tai korjata jo antamiasi, virheellisiä tietoja lisätietopalvelussa. Lisätietojen antajan ei tarvitse olla sama henkilö, joka täytti hakemuksen alunperin.
Lisätietoilmoituksen voi täyttää:
- Henkilö, jolla on yrityksessä nimenkirjoitusoikeus
- Toimitusjohtaja (TJ)
- Toimitusjohtajan sijainen (TJS)
- Elinkeinonharjoittaja (ELI)
- Isännöitsijä (IS)
- Päävastuullinen isännöitsijä (PIS) Yhdistyksen puolesta voi asioida henkilö, jolle on merkitty yhdistysrekisteriin seuraava rooli: Muu nimenkirjoittaja, jolla on oikeus edustaa yhdistystä yksin. Yritys voi myös valtuuttaa muun henkilön asioimaan puolestaan
Yhdistyksen puolesta voi asioida henkilö, jolle on merkitty yhdistysrekisteriin seuraava rooli: Muu nimenkirjoittaja, jolla on oikeus edustaa yhdistystä yksin. Yritys voi myös valtuuttaa muun henkilön asioimaan puolestaan Suomi.fi Valtuudet -palvelussa.
Siirry lisätietopalveluun tästä >
Aikataulu
Miksi tuen valmistelu ja mahdollisuus hakea sitä kesti niin kauan?
Kustannustuki voitiin avata hakuun vasta kun laki oli valmistunut ja järjestelmäkokonaisuus, jonka avulla tukihakemukset voidaan ratkaista mahdollisimman nopeasti, oli valmis. Sähköinen hakukanava avattiin 7.7.2020.
Pitääkö tukea hakea mahdollisimman nopeasti? Riittääkö sitä vain ensimmäisenä hakeville?
Ei tarvitse. Tukea saavat ne, jotka täyttävät laissa säädetyt edellytykset.
Milloin myönnetty tuki tulee tilille?
Valtiokonttori pyrkii käsittelemään hakemukset mahdollisimman nopeasti. Myönnetty tuki maksetaan Verohallinnolta saadulle pankkitilille ja on tilillä kolmen pankkipäivän kuluessa.
Voiko yritykseni tehdä jo etukäteen jotain haun käynnistymistä odotellessa?
Kyllä, ainakin seuraavat asiat kannattaa tarkistaa ja huolehtia kuntoon:
- Suomi.fi-valtuutuksen kautta hakemuksen voi tehdä joko nimenkirjoitusoikeudellinen tai valtuutettu. Hakijan kannattaa tarkistaa, että nimenkirjoitusasiat ovat kunnossa. Katso ohjeet täältä: Yritysten kustannustuki: Ohjeet tuen hakuun >
- Lisäksi on syytä varmistua, että yrityksellä on puolesta tekemiseen edellytettävät toimenpiteet tehtynä Suomi.fissä. Yrityksen/yhteisön puolesta edustamiseen tarvittavat valtuutukset hoidetaan Suomi.fi-valtuudet-palvelussa. Kustannustukea haetaan valtuudella ”Yritysrahoituksen hakeminen”. Suomi.fi-valtuudet >
- Tuen hakeminen edellyttää, että hakijalla on Y-tunnus. Katso lisätietoja: Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä >
- Kustannustuki voidaan maksaa vain tilille, jonka yritys on ilmoittanut Verohallinnolle. Tarkista ilmoittamasi tilinumero ja ilmoita uusi numero tarvittaessa OmaVero-sivuillasi >
Esimerkkitapauksia
Yritykseni soveltaa toiminnassaan marginaaliverotusmenettelyä – miten ilmoitan liikevaihtotiedot Valtiokonttorille?
Esimerkiksi käytettyjen tavaroiden kaupassa, kuten autoliikkeillä, ja matkatoimistoilla voi olla marginaaliverotuksen piiriin kuuluvaa myyntiä. Mikäli yritys soveltaa toiminnassaan marginaaliverotusmenettelyä, yritys voi ilmoittaa Valtiokonttorille kaikki vertailuajankohdan sekä tukikauden liikevaihtotietonsa hakulomakkeella. Tällaisessa tapauksessa yritys ilmoittaa hakulomakkeella sekä arvonlisäverollisen myyntinsä että marginaaliverotuksen piiriin kuuluvan myynnin.
Olemme voittoa tuottamaton yhdistys ja toimimme vanhusten ympärivuorokautisen hoivan palvelutuottajana. Kulut suojavarusteista vaikuttavat taloudelliseen tasapainoomme merkittävästi. Onko meillä mahdollisuutta hakea tukea kustannuksiin näihin asioihin?
Lakiesityksen mukaan myös sellaiset säätiöt ja yhdistykset, joilla on liiketoimintaa, voivat hakea tukea. Jos liiketoiminta on kokonaan tai osittain muuta kuin arvonlisäverollista myyntiä, ilmoitetaan hakemuksessa tieto huhti- ja toukokuun myynnistä ja vertailukuukausien myynnistä. Tuen määräytymiseen vaikuttavat liikevaihdon aleneman lisäksi hakijan ilmoittamat tukikauden kiinteät kustannukset sekä palkkakulut. Tukikauden kiinteisiin kustannuksiin luetaan vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta, laite- ja esinevuokrat sekä käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut.
Koskeeko kustannustuki esimerkiksi kuljetuksissa käytettyjen rekkojen vuokria?
Kyllä. Ajoneuvojen vuokrauksessa on kyse esinevuokrasta, joka lain esitöiden mukaan luetaan yrityksen kiinteisiin kustannuksiin.
Olemme aloittaneet uusina yrittäjinä 1.4.2019. Meillä ei siis ole vertailutietoa aikaisempiin vuosiin, mutta selkeästi tämä kriisi vaikutti toimintaamme keväällä 2020. Kysymys kuuluu: onko meillä mahdollista hakea suoraa kustannustukea toiminnallemme ja jos voimme, millä perusteilla?
Jos yritys on perustettu 1.3.2019 tai myöhemmin, vertailuajankohdan liikevaihto on vuoden 2020 tammi-helmikuun myynnin keskiarvo. Liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista arvonlisäveroilmoituksista tai näiden puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan.
Omaa toimialaani ”222 Muovituotteiden valmistus” ei näy listoilla, vaikka siellä on muita vastaavassa ahdingossa olevia mm. autoteollisuuden alihankkijoita ja kilpailevia materiaaliratkaisuja. Voimmeko silti hakea ja saada kustannustukea koronakriisissä?Kustannustukilain 2 §:n 2 momentin mukaan Valtiokonttori voi yrityksen osoittamista erityisen painavista COVID19-pandemiaan liittyvistä syistä poiketa toimialarajoituksesta, eli maksaa tukea yritykselle, jonka päätoimiala 1. päivänä huhtikuuta 2020 ei kuulu tuen piiriin. Kaikkien tuen yrityskohtaisten kriteerien on tällöinkin täytyttävä.
Kuuluvatko hiilinielukauppa ja päästökompensaatio tuen piiriin?
Riippuu yrityksen toimialasta. Yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020) 3 §:ssä tarkoitetut kustannustuen piiriin kuuluvat toimialat on lueteltu yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä. Toimialat on listattu täällä >
Olemme tapahtuma-alan yritys ja urakoimme mm. suurten festivaalien, konserttien ja yleisötapahtumien kalustovuokraajana. Tämänlaatuiset tapahtumat sijoittuvat kesä-, heinä- ja elokuulle, jolloin yrityksemme koko vuoden liikevaihdosta suurin osa toteutuu. Valtiovallan kielloilla ja rajoituksilla on koko kesän 2020 liikevaihto peruuntunut. Voimmeko verrata vuoden 2019 kesä-elokuun liikevaihdon laskua vuoden kesä-elokuun liikevaihtoon?
Lain mukaan liikevaihdon vertailukausi on yrityksen vuoden 2019 maalis-kesäkuun myynnin keskiarvo. Tai, jos yritys on perustettu 1.3.2019 tai myöhemmin, vertailukauden myynti on vuoden 2020 tammi-helmikuun myynnin keskiarvo. Tästä ei ole mahdollista joustaa, eli yritys ei voi ottaa vertailukaudeksi jotain muuta ajankohtaa.
Jos liikevaihdossa on tuloa, joka koskee EU:n alueelle myytyä alvitonta tuloa, kuinka se määritellään? / Miten tuen tarve todistetaan, jos yrityksen toimiala on alv vapaa? / Onko mahdollista saada kustannustukea, vaikka säätiön harjoittama, tarjouskilpailun kautta voitettu palvelutoiminta olisi kokonaisuudessaan alvitonta?
Kustannustukilain mukaan liikevaihto määritellään yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten tai näiden puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan. Kustannustukilain esitöiden mukaan yrityksen liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista alv-ilmoituksista. Tuen perusteena olevan huhtikuun 2020 myyntitiedon sekä vertailuajankohdan liikevaihtotiedot saadaan lähtökohtaisesti Verohallinnon Valtiokonttorille toimitettavista tiedoista.
Tuen maksamiseksi käytettäisiin huhtikuun liikevaihtotietoja. Yritys voisi halutessaan vaatia tukea maksettavaksi kuitenkin sekä huhti- että toukokuun myyntitietojen perusteella. Jos yrityksen liiketoiminta on kokonaan tai osittain muuta kuin arvonlisäverollista myyntiä, yritys ilmoittaa tiedon huhti- ja toukokuun myynnistä ja vertailukuukausien myynnistä hakemuksessa. Jollei yritys sovella kuukausikohtaista menettelyä arvonlisäveroilmoittamisessaan, sen tulee todentaa liikevaihto muulla tavalla.
En lain mukaan ole oikeutettu yritysten määräaikaiseen kustannustukeen, koska vertailujakson liikevaihto jää alle 20 000 euron. Voinko hakea jotain muuta tukea?
Valtiokonttorista maksetaan yritysten määräaikaista kustannustukea. Niille yrityksille, jotka eivät ole määräaikaisen kustannustuen piirissä, on olemassa muita tukimuotoja.
Yksinyrittäjät voivat hakea tukea kunnilta 30.9. saakka. Lisätietoja täältä >
Ravitsemisalan yritykset voivat hakea hyvitystä toiminnan rajoittamisesta ja tukea uudelleentyöllistämiseen ELY-keskukselta. Lisätietoja täältä >
Maaseudun yritysten, alkutuotannon ja kalatalouden koronatukea voi hakea ELY-keskukselta. Lisätietoja täältä >