Hyppää sisältöön

Valtion pilviekosysteemi tehdään yhdessä

Ekosysteemi voi hyvin, elää ja kehittyy, kun kaikki siinä mukana olevat hyötyvät sen toiminnasta. Valtion uusiin pilvipalvelulinjauksiin, joihin muuten suosittelen kaikkien tutustumaan, on kirjattu selkeä ohjaus valtion pilviekosysteemin kehittämiseen. Suora lainaus: ”Ilman laajempaa yhteistyötä ja jo tehtyjen koodien yhteiskäyttöä pilvipalvelujen käytöstä ei saada kaikkia tavoiteltuja hyötyjä”. Sen suorempaa sitä ei voi sanoa, joten toivon, että etenemme lähivuosina tämän osalta suunnitelmalliseen toimintamalliin, jossa pilven ekosysteemi on pilvenhallinnan keskiössä.

Olen kysellyt ja keskustellut aiheesta useiden valtion virastojen kanssa. Useimmat heistä näkevät nykytilan: tehdään liian paljon virastokohtaisesti, teemme liikaa jokainen erikseen omaa ympäristöä omista palasista, ostamme päällekkäisiä palveluja jokainen erikseen. Suurin tarve kohdistuu sovellustason ratkaisujen ja toteutusten hyödyntämiseen ja pilvipalveluiden osalta iso mahdollisuus on tietysti myös IaC-koodin jakamisessa.

Sen sijaan, että tutkimme ja testaamme jokainen erikseen, voisimme kutsua aiheesta kiinnostuneet asiantuntijat koolle ja jakaa tietoa kaikkien saataville.

Käytämme kaikki myös liian paljon erikseen aikaa uusien teknologioiden, palvelujen tai ominaisuuksien tutkimiseen ja testaamiseen. Voisimme kutsua aiheesta kiinnostuneet asiantuntijat koolle, tutkia, testata ja jakaa raporttina tietoa kaikkien saataville.

Nykytilassa jakamista ja yhteistä tekemistä on tietenkin jo olemassa, mutta sitä ei tehdä suunnitelmallisesti yhteisesti sovitun mallin mukaisesti.

Valtorin rooli valtion pilviekosysteemissä on luonnollisesti keskeinen. Me tarjoamme omalta vastuualueeltamme yhteisiä palveluja asiakkaidemme tarpeisiin. Valtorin pilviperustakokonaisuus esim. M365 baseline, pilvihallitut päätelaitteet, kapasiteettipalvelun pilviperustat tai valmis DevOps-alusta sekä näiden tulevat hallintapalvelut, luovat yhtenäisen ympäristön, jolla Valtori tukee virastojen pilvisiirtymää.

Asiakkaamme toivovat meiltä nopeampaa palvelukehitystä ja reagointia uusiin tarpeisiin. Sitä varten teemme pilvikehitystä SaFe-malliin perustuvalla ketterällä menetelmällä ja olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa asiakasyhteistyöryhmien kanssa.

Pilviperustakokonaisuutta rakennetaan juuri siksi, että uusien ominaisuuksien lisääminen olisi mahdollisimman ketterää.

Välillä kuulen asiakkailta kommentteja, että ”pitääkö teidän aina tuotteistaa kaikki, eikö jotain uutta esim. hyperscalerin jo tuotteistamaa palvelua voisi ottaa vaan käyttöön ja tarjota asiakkaalle ketterästi?”. Valtori on palvelukeskus, jonka on kuvattava, mitä palvelu sisältää, ja rakennettava kyvykkyys vastata palvelusta kaikissa tilanteissa – myös siinä tilanteessa, kun joku osuu tuulettimeen, jolloin kaikki katseet siirtyvät Valtoriin. Myös mm. palvelun vaatimuksenmukaisuus vaatii paljon taustatyötä. Sen vuoksi emme voi aina oikaista, vaikka teknisesti yksittäisen komponentin käyttöönotto vaikuttaisikin nopealta toimenpiteeltä. Mutta em. pilviperustakokonaisuutta rakennetaan juuri siksi, että uusien ominaisuuksien lisääminen olisi mahdollisimman ketterää ja muutokset voitaisiin jakaa kaikille asiakkaille ympäristön ylläpitona mahdollisimman sujuvasti.

Pilviekosysteemi on rakentunut pikkuhiljaa, mutta siinä on vielä paljon uusia mahdollisuuksia ja kehitettäviä toimintamalleja, joilla saamme tehostettua toimintaamme ja kasvatettua tuottavuutta tämän voimakkaasti kasvavan teknologian hyödyntämisessä.

Kirjoittaja:

Juha Nieminen
Palveluarkkitehti
Valtorin palveluohjaus

* * *

”Yhdessä kohti pilviä” -blogisarja avaa erilaisia näkökulmia valtionhallinnon pilvipalveluiden kehittämiseen. Kirjoittajina toimivat Pilvipalveluiden yhteistyöryhmissä mukana olevat asiantuntijat ja kirjoituksia julkaistaan Näköaloja-blogissa viikon välein. Pysy kuulolla!

Kuva
Gerd Altmann, Pixabay