Suomi saa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) tukea yhteensä noin 1,8 miljardia euroa. Tuen käyttöä seurataan EU:ssa tavoitteiden ja välitavoitteiden avulla. Rahan saaminen elpymisvälineestä perustuu ennen kaikkea siihen, että saavutamme meille asetetut tavoitteet, toteaa valtiovarainministeriön finanssineuvos Laura Vartia.
Vartia puhui aiheesta Valtiokonttorin järjestämässä tilaisuudessa Säätytalolla 22. elokuuta 2022. Valtiokonttori oli kutsunut koolle RRF-rahoitusta myöntävien viranomaisten kanslia- ja virastopäälliköt. Keskustelu- ja infotilaisuuden tavoitteena oli entisestään tiivistää hyvin alkanutta yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Tilaisuudessa käytiin rivakassa tahdissa läpi ajankohtaiset asiat, ja kerrattiin eri toimijoiden roolit ja tehtävät kokonaisuudessa. Tilaa jäi myös keskustelulle ja kysymyksille.
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) toteutusta rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineessä (RRF). Rahoitukseen liittyvässä raportoinnissa ja valvonnassa on uudenlaisia piirteitä, joten toimeenpanossa halutaan panostaa toimijoiden yhteistyöhön.
Oppikirjamainen yhteistyöhanke
Tilaisuuden puheenvuoroissa oli kaksi toistuvaa teemaa: yhteistyö ja uuden oppiminen. Teemat nousivat esille heti alussa, kun Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen avasi tilaisuuden: ”Ydinviestini on, että me olemme tekemässä tätä yhdessä”.
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkö Juha Majanen ja Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen.
Laitinen kuvaili hyvää yhteistyötä valtiovarainministeriön kanssa tilanteessa, jossa Valtiokonttori ryhtyi nopealla aikataululla toteuttamaan sille määrättyjä uusia tehtäviä.
Ministeriö antoi Valtiokonttorin tehtäväksi rakentaa EU:n elpymis- ja palautumisrahoitusta myöntävien viranomaisten käyttöön tietojärjestelmäkokonaisuus. Lisäksi Valtiokonttorin tehtäväksi annettiin tukiviranomaisten palvelu ja varojen käytön valvonta sekä raportointi valtiovarainministeriölle.
Tehtävät tulivat virallisiksi kesällä, kun kansallinen laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022) astui voimaan 4.7.2022. Töitä kokonaisuuden edistämiseksi on kuitenkin tehty jo viime vuodesta.
”Tähänastisen perusteella voin sanoa, että tämä on ollut oppikirjamainen yhteistyöhanke, jossa on selkeä roolitus toimeenpanon ja strategisten asioiden välillä”, Timo Laitinen summasi.
Maksatukset EU:sta perustuvat tavoitteiden saavuttamiseen
”Tehtävä on ollut uusi myös valtiovarainministeriölle, joten kiitos kaikille mukana olleille, erityisesti Valtiokonttorille. Ilman teidän pätevää ja osaavaa toimintaanne tätä ei olisi pystytty tekemään” aloitti oman puheenvuoronsa valtiovarainministeriön finanssineuvos Laura Vartia.
Vartia kävi esityksessään läpi Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman rakennetta ja maksatuksiin liittyviä periaatteita.
Valtiovarainministeriön finanssineuvos Laura Vartia.
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteet pohjautuvat neljälle pilarille, jotka ovat vihreä siirtymä; digitalisaatio; työllisyys ja osaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Ne saavat EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitusta yhteensä noin 1,8 miljardia euroa.
Laura Vartia kertoi, että maksatukset EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä perustuvat välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen.
”Rahan saaminen perustuu niihin, ei niinkään kustannusten seurantaan.”
Tavoitteiden seurannasta raportoidaan Euroopan komissiolle kaksi kertaa vuodessa. Maksupyynnön yhteydessä todennetaan tavoitteiden saavuttaminen. Yhdellä investoinnilla tai uudistuksella on yleensä yhteensä kolmeen välitavoitetta ja tavoitetta.
Suomen ensimmäinen maksupyyntö tullaan tekemään loppuvuodesta 2022.
”Jotta rahaa saadaan, pitää olla esittää tietynlaista dokumentaatiota.”
Vaatimuksena uskottavat valvonta- ja tarkastusjärjestelyt
Vartia kertoi, että kaikilta jäsenmailta velvoitetaan myös uskottavat valvonta- ja tarkastusjärjestelyt sekä tietojärjestelmät.
”Myös jokaisen rahoitusta myöntävän viranomaisen on laadittava hallinto- ja valvontajärjestelyjen kuvaus, jota varten on kehitetty yhdenmukainen pohja. Se on ollut kommentoitavana viranomaisilla ja tulee käyttöön syksyn aikana.”
Toimijoiden tehtävät ja roolit
Valtiokonttorin hankejohtaja Vesa Hagström kertasi omassa esityksessään eri toimijoiden tehtävät ja roolit.
Kokonaisvastuu Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toteutuksesta on valtiovarainministeriöllä. Ministeriön vastuulla ovat ajankohtaisista asioista muun muassa operatiiviset järjestelyt sekä raportointi EU:lle ja Suomen maksupyynnöt.
Valtiovarain controller –toiminto on riippumaton tarkastaja, joka tuottaa EU:lle tarkastusyhteenvedon.
Tukiviranomainen vastaa tuen myöntämisestä sekä seuraa, valvoo ja tarkastaa tuen käyttöä. Tukiviranomainen tuottaa myös hallinto- ja valvontajärjestelmän (HVJ) -kuvauksen ja johdon vahvistuslausuman.
Valtiokonttori tuottaa keskitetyt seurannan tietojärjestelmät sekä neuvoo ja tukee niiden käytössä. Valtiokonttorin vastuulla on tuen käytön varmennus, valvonta, raportointi ja poikkeamien hallinta.
Vastuuministeriö tekee hallinnonalatasoista valvontaa ja tuottaa johdon vahvistuslausuman.
HVJ on joukko toimintatapoja, ei vain dokumentti
Vesa Hagström nosti esille, että HVJ eli hallinto- ja valvontajärjestelmä ei ole vain dokumentti, vaan joukko toimintatapoja, joiden avulla valvontaa tehdään eri tasoilla. Valtiokonttorin valvontatoimenpiteet kohdistuvat pääasiassa tukiviranomaisiin. Tukiviranomaisten vastuulla on valvoa tuensaajia. Valtiovarain controller -toiminto puolestaan tuottaa tarkastusyhteenvedon, joka liitetään Suomen maksupyyntöön.
”Tällä hetkellä valvontaa tehdään hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisesti”, Hagström täsmensi.
Valtiokonttori on myös yksi tukiviranomaisista. Valtiokonttorin toteuttama RRP-tietojärjestelmä on yksi EU:n elpymisvälineestä rahoitettavista toimenpiteistä. Ensimmäinen tarkastus kohdistuukin Valtiokonttoriin.
”Raportoin hankesalkun kautta ja sain pyyhkeitä, joten piti hieman täydentää. Eli raportointi on meillekin tuttua hommaa” Hagström hymähti.
Tietojen tulee olla ajan tasalla, jotta maksupyyntö Suomelle voidaan tehdä
Hagström muistutti, että maksupyyntöä ei voida tehdä, jos tiedot järjestelmissä eivät ole ajan tasalla.
”Toimeenpano on ollut käynnissä jo vuoden verran, joten raportoitavaa tietoa muun muassa tuensaajista ja tuensaajien edunsaajista, on syntynyt paljon. Määräys tietojen toimittamisesta ja määräajasta on annettu Valtiokonttorista 15. heinäkuuta 2022.”
”Suomen maksupyyntö EU:lle on riippuvainen siitä, että nämä tiedot järjestelmissä ovat ajan tasalla. Jos ne eivät ole, maksupyyntöä ei voida tehdä.”
Valtiokonttorin palvelusivu on kattava ja ajantasainen tietopankki
Hagström kävi esitykseen läpi Valtiokonttorin palvelusivulta löytyvää materiaalia. Palvelusivustolta löytyy kattavasti työkaluja juuri tukiviranomaisten käyttöön: perustietoa, ohjeita, ohjevideoita järjestelmien käytöstä, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, kutsuja tilaisuuksiin ja uutisia.
Hän myös kehotti kaikkia tukiviranomaisia suorittamaan eOppivasssa toteutetun Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma – Miten uudistuksia ja investointeja seurataan? -kurssin.
Kurssi perehdyttää siihen, miten tukiviranomaisten tulee arvioida ja raportoida EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoittamia hankkeita. Koulutuksessa kerrotaan myös, miten tuen käyttöä valvotaan ja tarkastetaan. Suorittaminen kestää arviolta 45–60 minuuttia.
”Vältämme byrokratiaa päivittäisessä työskentelyssä”
Yleisöstä kysyttiin, onko Hagström jostakin asiasta huolissaan. Erityisen huolissaan hän ei ollut mistään, mutta nosti esille työn määrän.
Valtiokonttorin Valtionavustuspalvelut-yksikön johtaja Mari Näätsaari ja hankejohtaja Vesa Hagström.
”Hallinnollista työtä tulee toki viranomaisille jonkin verran, koska raportoitavaa tietoa on tosi paljon. Yritämme kuitenkin hyvässä yhteistyössä kehittää tapoja, että kaikki sujuisi mahdollisimman helposti.”
Hagström toivoo, että RRF-rahoitukseen liittyvät asiat nähtäisiin virastojen työpöydillä tärkeinä eikä jätettäisi esimerkiksi raportointeja viimeiseen päivään.
”Silloin myös Valtiokonttorin asiantuntijoilla on paremmat mahdollisuudet toimia tukiviranomaisten apuna.”
Keskeisiksi onnistumisiksi, joita niin ikään kysyttiin yleisöstä, Vesa Hagström nosti ketteryyden ja toimijoiden välisen yhteistyön.
”Aluksi olimme tilanteessa, jossa vaatimukset muuttuivat viikoittain. Jouduimme nopeasti hakemaan suuntaa uudelleen. Teemme hommia viikon sykleissä ja pystymme reagoimaan nopeastikin. Olemme onnistuneet siinä hyvin.”
”Myös yhteistyö eri toimijoiden välillä on ollut poikkeuksellisen hyvää. Vältämme byrokratiaa päivittäisessä työskentelyssä.”
Tavoitteena systeeminen muutos
Tilaisuuden lopuksi puhui valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkö Juha Majanen. Hän korosti puheessaan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.
”Haemme nimenomaan vaikuttavuutta ja systeemistä muutosta, merkittävää vaikutusta meidän hyvinvoinnillemme talouskasvun kautta.”
”Tämä [Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpano] perustuu siihen, että saamme aikaan tuloksia. Hallinto- ja valvontajärjestelmän tehtävä on tukea tätä tavoitetta”, hän jatkoi.
Myös Majanen nosti esille yhteistyön merkityksen: ”Teemme tätä yhdessä, emme siiloissa”
”Haluamme olla se maa, joka tekee maksupyynnön heittämällä läpi”, Majanen päätti puheenvuoronsa.
Teksti: Johanna Tjäder
Kuvat: Johanna Tjäder ja Mari Näätsaari
