Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämällä laskentamenetelmällä on selvitetty ensimmäistä kertaa julkisten hankintojen luontojalanjälkeä yhteistyössä ympäristöministeriön ja Hansel Oy:n kanssa. Selvityksessä on hyödynnetty Valtiokonttorin Tutkihallintoa.fi-palvelussa julkaisemia tietoja. Selvitys toteutettiin osana valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteistä Vaikuttavat julkiset hankinnat -toimenpideohjelmaa (Hankinta-Suomi) ja kansallisen julkisten hankintojen strategian toimeenpanoa.
Mikä on luontojalanjälki ja miten sitä mitataan?
Ihmisten ja organisaatioiden toiminnalla on lähes aina vaikutusta luonnolle. Luontojalanjälki on mittari tälle toiminnasta aiheutuvalle kuormitukselle, joka kohdistuu luonnon monimuotoisuuteen. Yhteistyöhankkeessa laskennan kohteena on julkisista hankinnoista eli kulutuksesta koituva luontohaitta. Laskentamenetelmässä luontohaitan mittarina käytetään sitä osuutta maailman lajeista, joka tarkasteltavan toiminnan jatkuessa todennäköisesti kuolisi sukupuuttoon. Lajien häviämistä tarkastellaan menetelmässä globaalisti, ja yksikkönä toimii niin sanottu luontoekvivalentti (biodiversity equivalent, BDe).
JYU.Wisdomin luontojalanjäljen laskentamenetelmä koostuu seuraavista neljästä elementeistä: tarkasteltavan asian kulutuksen tyyppi ja määrä, kulutuksesta syntyvän luontohaitan aiheuttajan eli luontohaitan ajurin tyyppi ja määrä, ajurin maantieteellinen sijainti sekä ajurin aiheuttama haitta luonnon monimuotoisuudelle kyseisessä maantieteellisessä sijainnissa.
Luontojalanjäljen laskemiseen tarvittavat kirjanpitotiedot on koottu hyödyntämällä Tutkihallintoa.fi-palvelun avointa julkisten hankintojen kirjanpitoon perustuvaa raporttia. Selvityksen aineisto perustuu valtion keskuskirjanpidon tietoihin sekä kuntien ja kuntayhtymien neljännesvuosiraportointiin vuosilta 2021 ja 2022. Tämän lisäksi laskelmassa on hyödynnetty EXIOBASE ja LC-IMPACT-tietokantoja.
EXIOBASE sisältää aineistoja eri valtioiden ja alueiden välillä liikkuvista vienti- ja tuontivirroista sekä niiden aiheuttamien luontohaittojen ajureista toimialasektoreittain. LC-IMPACT-tietokannan avulla voidaan laskea, kuinka paljon tietynlainen luontohaitan ajuri aiheuttaa luontohaittaa eli haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Laskenta pohjautuu aineistoihin ja tutkimuksiin lajien levinneisyyksistä ja uhanalaisuudesta sekä lajiryhmien herkkyydestä eri luontokadon ajureille.
Millainen on julkisten hankintojen luontojalanjälki?
Julkisten hankintojen luontojalanjälki oli 33 039 nBDe vuonna 2021 ja 32 390 nBDe vuonna 2022. Toisin sanoen osuus maailman lajeista, joka todennäköisesti häviää pitkällä aikavälillä, jos julkiset hankinnat jatkuvat samanlaisena, on noin 0,0033 prosenttia. Tämä tarkoittaa karkeasti noin 264 lajia, kun arvioidaan maapallolla olevan noin 8 miljoonaa lajia.
Selvityksen mukaan julkisissa hankinnoissa suurimmat luontojalanjäljet vuonna 2022 aiheutuivat sosiaali- ja terveyspalveluista, rakentamis- ja kunnossapitopalveluista, rakennusten energian kulutuksesta sekä lääkkeistä ja hoitotarvikkeista. Mallinnuksen mukaan julkisten hankintojen luontojalanjäljestä keskimäärin yli 90 prosenttia kohdistui maantieteellisesti Suomen rajojen ulkopuolelle (maan- ja vedenkäytön sekä saasteiden osalta).
Kohti kattavampaa jalanjäljen seurantaa ja pienentämismahdollisuuksia
Hankkeessa osoitettiin, että hiilijalanjäljen rinnalla myös hankintojen luontojalanjälkeä pystytään selvittämään. Luontohaitan arvioinnissa hiilijalanjälki onkin osana laskentaa ja näin ollen molempia pystyttäisiin tulevaisuudessa käyttämään yhdessä pohjana tavoitteiden asettamiselle. Luontojalanjäljen laskentamahdollisuuksien myötä luonnon monimuotoisuuden huomioiminen ja etenkin siihen kohdistuvan vaikutuksen systemaattinen seuranta mahdollistuu. Luontovaikutusten mukaantulon myötä kokonaisjalanjäljen seuranta on entistä kattavampaa. Tiedon karttuessa on helpompaa suunnitella konkreettisia toimia jalanjäljen pienentämiseksi.
Hankkeessa onkin tarkasteltu myös luontojalanjäljen pienentämisen mahdollisuuksia. Niin sanotussa mahdollisuuksien nelikentässä tarkastellaan hankintojen volyymin (euro) ja hankintojen luontohaittaintensiteetin (luontojalanjälki per euro) suhdetta. Eniten luontohaittaa aiheuttavat ne hankinnat, joissa samanaikaisesti toteutuu luontohaittaintensiteetti sekä euromääräinen suuruus. Nelikentän mukaan merkittävin potentiaali luontojalanjäljen pienentämisessä hankintakategorioittain on rakentamis- ja kunnossapitopalveluissa, rakennusten energian kulutuksessa sekä ravitsemus- ja majoituspalveluissa. Tavoitteiden ja toimien tehokas kohdentaminen vaikutusten vähentämiseksi tulisi selvityksen mukaan kohdistua näihin osa-alueisiin, joissa merkittävin luontojalanjälki syntyy.
Tutustu tarkemmin julkisten hankintojen luontojalanjälki -selvitykseen
Hankintojen arvo raportti Tutkihallintoa.fi sivustolla
