Sulkemiskorvaus

Yritysten sulkemiskorvaus korvaa kuluja yrityksille, joiden toimitiloja on suljettu tai aukioloaikoja rajoitettu pandemian hallintaan liittyvän säädöksen tai viranomaisen määräyksen perusteella. Sulkemiskorvaus on tarkoitettu yrityksille, jotka täyttävät seuraavat ehdot:

• Yrityksen toimitiloja on määrätty suljettavaksi, toimitilojen aukioloa on rajoitettu tai yrityksen järjestämiä yleisötilaisuuksia on jouduttu perumaan pandemian hallintaan liittyvän säädöksen tai määräyksen perusteella.
• Määräys on kohdistunut yritykseen 21.12.2021–28.2.2022 välisenä aikana.
• Sulkemiskorvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että määräyksestä ei ole ollut mahdollista poiketa edellyttämällä koronapassia, esimerkiksi ajalla 21.-23.12.2021. Koronapassia on ollut joissain tapauksissa mahdollista käyttää rajoitustoimien vaihtoehtona, eikä sulkemiskorvausta tällaisessa tapauksessa ole mahdollista myöntää.

Suljetut yritykset voivat hakea myös myöhemmin kustannustukea, mikäli tuen ehdot yrityksen kohdalla täyttyvät.

Sulkemiskorvaus on tarkoitettu yrityksille, jotka oli määrätty suljettavaksi

1. Kokonaan: Yrityksen toimitilat oli suljettu kokonaan tartuntatautilain 58 g §:n mukaan. Kunta tai aluehallintovirasto on määrännyt alueellisesti kohdennetuilla päätöksillä suljettaviksi esimerkiksi liikuntatiloja ja kuntosaleja, yleisiä saunoja, kylpylöitä ja uimahalleja, tanssipaikkoja, kuorolaulu- ja harrastajateatteritiloja, huvi- ja teemapuistoja, sisäleikkipuistoja ja -paikkoja, sekä kauppakeskusten yleisiä oleskelutiloja.
2. Osittain: Ravintolatoimintaa harjoittavat yritykset, jotka eivät ole rajoitusten vuoksi voineet harjoittaa liiketoimintaansa. Suljetuksi osaksi katsotaan se osa päivästä, milloin ravintola oli pidettävä kokonaan kiinni asiakkailta, esim. illallisravintolat ja yökerhot. Jos yrityksellä oli take away -myyntiä klo 18 jälkeen, huomioidaan myynti suljetun liiketoiminnan osuudessa.
3. Yleisötilaisuuksien järjestäjille: Kiellosta on aiheutunut yleisötilaisuuden peruuntuminen. Yleisötilaisuuden kieltämiseen rinnastetaan myös yleisömäärän rajoittaminen niin pieneksi, ettei tilaisuuden järjestäminen ollut mahdollista.

Jos yrityksen toimitiloja on suljettu tai niiden aukioloaikoja rajoitettu, yritys voi hakea sulkemiskorvausta niiltä päiviltä, joita määräys on koskenut. Tarkista viranomaismääräysten mukaiset sulkemiskaudet.

Peruuntuneista tapahtumista voidaan myöntää sulkemiskorvausta, jos yritys on tapahtuman pääjärjestäjä ja kyseessä on vähintään 50 hengen yleisötilaisuus. Yritys voi saada korvausta, jos tapahtuma on kokonaan kielletty tai sitä on rajoitettu tavalla, joka on tehnyt järjestämisestä mahdotonta. Sulkemiskorvausta ei voida myöntää siirretylle tapahtumalle.

Yritysten lisäksi säätiöt ja yhdistykset voivat hakea tukea, jos niillä on liiketoimintaa. Yritysten yhtiömuotoa ei ole rajattu. Yrityksellä tulee kuitenkin olla Y-tunnus.

Yritykselle voidaan myöntää sulkemiskorvausta, jos sen toimitiloja on määrätty suljettavaksi pandemian hallintaan liittyvän säädöksen tai viranomaisen määräyksen perusteella 21.12.2021–28.2.2022 välisenä aikana. Sulkemiskorvausta voidaan myöntää myös, jos toimitilojen aukioloaikoja on merkittävästi rajoitettu.

Sulkemiskorvausta maksetaan vain sellaisten toimipisteiden osalta, jotka on määrätty suljettavaksi tai joiden aukioloaikoja on rajoitettu pandemian hallintaan liittyvän säädöksen tai viranomaisen määräyksen perusteella. Sulkemismääräyksen alaisen liiketoiminnan osuus yrityksen liiketoiminnasta määräytyy marraskuun 2021 tietojen perusteella.

Sulkemiskorvausta voidaan myöntää, jos toimitilojen aukioloaikoja on rajoitettu merkittävästi pandemian hallintaan liittyvän säädöksen tai viranomaismääräyksen perusteella. Sulkemiskorvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että määräyksestä ei ollut mahdollista poiketa edellyttämällä koronapassia, esimerkiksi 21.-23.12.2021 välisenä aikana. Koronapassia on ollut joissain tapauksissa mahdollista käyttää rajoitustoimien vaihtoehtona, eikä sulkemiskorvausta tällaisessa tapauksessa ole mahdollista myöntää.

Esimerkiksi ravintolatoimintaa harjoittavat yritykset, jotka eivät ole rajoitusten vuoksi voineet harjoittaa liiketoimintaansa, voivat hakea sulkemiskorvausta. Suljetuksi osaksi katsotaan se osa päivästä, milloin ravintola oli pidettävä kokonaan kiinni asiakkailta, esim. illallisravintolat ja yökerhot. Jos yrityksellä oli take away -myyntiä klo 18 jälkeen, huomioidaan myynti suljetun liiketoiminnan osuudessa.

Katso myös: Miten arvioin suljetun liiketoiminnan osuutta eri sulkemismääräysten aikana?

Yritys voi saada sulkemiskorvausta peruuntuneesta tapahtumasta, jos tapahtuma täyttää seuraavat ehdot:

• • Yritys on tapahtuman pääjärjestäjä.
  • Tapahtuma on avoin yleisötilaisuus, ei esimerkiksi yrityksen sisäinen tapahtuma.
  • Tapahtuman suunniteltu yleisömäärä on vähintään 50 henkilöä.
  • Tapahtuman suunniteltu ajankohta oli 21.12.2021–28.2.2022.
  • Yleisötilaisuus on kielletty pandemian hallintaan liittyvän säädöksen tai viranomaisen määräyksen perusteella tai tilaisuutta on rajoitettu tavalla, joka on tehnyt järjestämisen mahdottomaksi.
  • Määräyksestä tai rajoituksesta ei ole ollut mahdollista poiketa koronapassilla 21. – 23.12.2022 välisenä aikana.
  • Tapahtumaa ei ole siirretty toiseen ajankohtaan.

Tapahtumat kuuluvat myös sulkemiskorvauksen piiriin, jos ne ovat osa yrityksen perusliiketoimintaa, kuten esim. elokuvateatterin näytökset ja sarjamuotoiset urheilutapahtumat.

Sulkemiskorvaus korvaa tapahtuman pääjärjestäjälle tapahtuman suunnitteluun ja järjestämiseen liittyviä kuluja, jotka ovat aiheutuneet 1.10.2021–28.2.2022.

Sulkemiskorvausta ei voida myöntää, jos määräyksestä tai rajoituksesta olisi ollut mahdollista poiketa koronapassilla.

Sulkemiskorvauksen hakuaika alkaa tiistaina 22.3.2022 kello 9. Korvauksen hakuaika päättyy 20.4.2022 kello 16:15

Sulkemiskorvausta haetaan sähköisellä hakemuksella. Hakemus aukeaa Valtiokonttorin sivuilla 22.3. klo 9.

Sulkemiskorvausta voidaan hakea jos:

1. yrityksen toimitilat on suljettu kokonaan tai osittain, tai yleisötilauuden järjestäminen on kielletty tartuntatautilain pykälän 58 g perusteella
2. sulkemismääräyksestä ei ole ollut mahdollista poiketa koronapassilla
3. yrityksellä on Y-tunnus

Yhtiömuodolla ei ole merkitystä korvauksen saamiselle.

Jos rajoitukset olisivat olleet voimassa marraskuussa, kuinka paljon liikevaihtoa olisi jäänyt saamatta.

Marraskuu on viimeinen ns. normaali kuukausi, jolloin ei ole ollut rajoituksia. Siksi kysymme tämän kuukauden tietoja.

Lue lisää: Miten arvioin suljetun liiketoiminnan osuutta eri sulkemismääräysten aikana?

Jos sinulla on kysyttävää sulkemismääräyksen vaikutusten arvioinnista liiketoimintaan, olethan yhteydessä asiakaspalveluumme.  Asiakaspalvelumme on avoinna ma-pe klo 9 – 15 numerossa 029 550 3530.

Omaehtoinen sulkeminen ei riitä sulkemiskorvauksen perusteeksi. Sulkemiskorvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että rajoituksesta ei ole ollut mahdollista poiketa vaatimalla asiakkailta tartuntatautilain 58 i §:ssä tarkoitettua EU:n digitaalista koronatodistusta (koronapassi).

Sulkemiskorvauksen enimmäismäärä on 2,3 milj. euroa. Jos tukikatto on ylittynyt, korvausta ei voida myöntää.

Lain mukaan sulkemiskorvausta ei myönnetä myöskään seuraavissa tilanteissa:

• Yritys on luotto- tai rahoituslaitos, tai sen päätoimiala on alkutuotanto, kalatalous tai vesiviljely.
• Yritystä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
• Yritys on laiminlyönyt verotusta koskevan ilmoittamisvelvollisuuden.
• Yrityksellä on verovelkarekisteriin merkittyjä verovelkatietoja.
• Ulosotto perii yritykseltä maksamattomia veroja.
• Yritys on asetettu konkurssiin tai sillä on tuomioistuimessa vireillä asia, joka koskee konkurssiin asettamista.
• Pieni tai mikroyritys oli vaikeuksissa ennen koronapandemiaa (31.12.2019), ja se on tuen myöntöhetkellä yrityssaneerauksessa tai sille on myönnetty pelastamis- tai rakenneuudistustukea.
• Keskisuuri tai suuri yritys oli vaikeuksissa ennen koronapandemiaa (31.12.2019).

Yritys oli vaikeuksissa ennen koronapandemiaa (31.12.2019). Poikkeus: Tämä ei kuitenkaan koske pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, jotka ovat olleet vaikeuksissa ennen 1.1.2020. Niille voidaan myöntää tukea myös siinä tapauksessa, ettei yritys ole tuen myöntämishetkellä konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyssä eikä sille ole myönnetty pelastamistukea eikä rakenneuudistustukea.

Vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmä EU:n asetuksessa:

Vaikeuksissa olevalla yrityksellä tarkoitetaan EU:n yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitettua yritystä. Määritelmän mukaan yrityksen katsotaan olevan vaikeuksissa, jos

1. se on menettänyt yli puolet osakepääomastaan (yhtiöt, jonka osakkaiden vastuu on rajoitettu),
2. se on menettänyt yli puolet tilinpäätöksen mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi (yhtiöt, joissa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta yhtiön velasta ei ole rajattu),
3. yritys on yleistäytäntöönpanomenettelyn kohteena,
4. yritys on saanut pelastamistukea eikä ole vielä maksanut lainaa takaisin tai lopettanut takausta, tai on saanut rakenneuudistustukea ja on vielä rakenneuudistussuunnitelman kohteena,
5. muun kuin pk-yrityksen velkaantumisaste on kahden viime vuoden ajan ollut yli 7,5 ja käyttökatteen suhde nettorahoituskuluihin ollut alle 1,0.

Sellaisiin pk-yrityksiin, jotka ovat 31.12.2019 olleet alle 3-vuotiaita, sovelletaan vain kohtaa 3.

• Yritys on teatteri, orkesteri tai kansallinen taidelaitos, joka kuuluu valtionosuuden tai valtionavustusten piiriin. (Katso alempana lisätietoa valtionosuuksia, valtionavustuksia tai  Taiteen edistämiskeskuksen avustuksia saavista yrityksistä)

Jos yritys on teatteri, orkesteri, kansallinen taidelaitos, tai ns. taiteen vapaan kentän toimija joka saa suurimman osan rahoituksestaan julkisista lähteistä (valtionosuus, valtionavustus tai Taiteen edistämiskeskuksen avustus), sulkemiskorvausta ei voida myöntää. Jos yritys pystyy kuitenkin erottelemaan toiminnastaan taloudellista toimintaa joka ei kuulu valtionavustuksen tai Taiteen edistämiskeskuksen avustusten piiriin, sulkemiskorvausta voidaan myöntää harkinnanvaraisesti taloudellisen toiminnan osuudelle. Hakijan tulee tässä tapauksessa ilmoittaa hakemuksessaan vain taloudelliseen toimintaan liittyvät kulut ja arvioida siihen liittyvä suljetun liiketoiminnan osuus.

Sulkemiskorvauksen määrä perustuu siihen, kuinka suuret yrityksen kulut ovat olleet tammi-helmikuussa 2022 ja kuinka suuri osa liiketoiminnasta on ollut suljettuna.

Yrityksen palkkakulut huomioidaan kerrottuna sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuudella. Muut kulut huomioidaan kerrottuna sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuudella ja luvulla 0,7.

Palkkakulujen ja muiden kulujen yhteissumma jaetaan vertailukauden kalenteripäivän määrällä (59) ja kerrotaan sulkemiskauden kalenteripäivien määrällä.

Korvauksesta vähennetään mahdolliset samoihin kustannuksiin kohdistuvat OKM:n myöntämät tuet sekä vakuutuskorvaukset.

Jos korvauksen määrä vähennyksen jälkeen on alle 2000 €, korvausta ei makseta.

Sulkemiskorvaus ei korvaa liiketoiminnan menetyksiä.

Esimerkki 1

Yrityksellä on yksi toimipaikka, joka on ollut kokonaan suljettu Aluehallintoviraston (tartuntatautilain 58 g §:ään perustuvalla) päätöksellä ajalla 15.1.-15.2.2022 niin, että yrityksellä ei ole sulkemisen aikana lainkaan liiketoimintaa. Koska liiketoiminta on ollut kokonaisuudessaan suljettuna sulkemismääräyksen perusteella, korvataan yritykselle tammi-helmikuun 2022 kiinteiden kulujen määrä 70-prosenttisesti ja tammi-helmikuun palkkoja vastaava summa 100-prosenttisesti jyvitettynä sulkemisen pituuteen. Yrityksellä on ollut tammi-helmikuussa 2022 kiinteitä kuluja 2500 euroa ja palkkakulut ovat olleet 5000 euroa. Näistä huomioidaan 2500*0,7+5000=6750 euroa. Tämä summa jaetaan tammi-helmikuun päivien lukumäärällä 59, jotta saadaan tammi-helmikuun tietojen mukainen päiväkohtainen summa. Se kerrotaan sulkemiskauden (15.1.-15.2.2022) päivien lukumäärällä 32: 6750/59*32=3661,01. Korvaussummaksi muodostuu 3661,01 euroa.

Esimerkki 2

Katso myös: Miten arvioin suljetun liiketoiminnan osuutta eri sulkemismääräysten aikana?

Ravintola on saanut olla auki

• 21.-23.12.2021 klo 18 saakka, (koronapassilla auki normaalisti)
• 24.-27.12.2021 koronapassilla klo 22 saakka,
• 28.12.2021-13.2.2022 klo 18 saakka,
• ja 14.2.-28.2.2022 klo 24 saakka.

Ennen sulkemiskautta marraskuussa 2021, yrityksen liikevaihto on ollut 10 000 euroa, josta 8000 euroa on tullut salimyynnistä ja 2000 euroa ulosmyynnistä (take away). Sulkemiskorvauksen vertailukaudella tammi-helmikuussa 2022 yrityksellä on ollut palkkakuluja 9000 euroa ja muita kiinteitä kuluja 5000 euroa.

Korvauksen laskennassa huomioidaan 70 prosenttia tammi-helmikuun 2022 kiinteistä kuluista (5000e*0,7=3500e) sekä tammi-helmikuun palkat 9000 euroa, eli yhteensä 12 500 euroa. Tämä summa kerrotaan kertoimella, joka saadaan sulkutoimien suhteesta koko liiketoimintaan. Tämä kerroin saadaan ottamalla huomioon sekä ulosmyynnin osuus (jota sulkemismääräykset eivät ole rajoittaneet) että aukiolorajoitus. Yritys arvioi tämän itse suhteessa marraskuun 2021 liikevaihtoon niin, että 10 000 euron liikevaihdosta 2000 euroa on ollut ulosmyyntiä ja 4000 euroa olisi tullut klo 18 jälkeisestä myynnistä. Näin saadaan sulkemiskaudelle 28.12.2021-13.2.2022 kerroin 0,4 (4000e/10 000e).

Yrityksellä on ollut koronapassi käytössä ajalla 21.12. – 23.12.2021, jolloin tältä ajalta korvausta ei voida hakea. 24.12.-27.12.2021 otetaan huomioon sulkemisen alaisen liikevaihdon osuus euroina Marraskuun 2021 liikevaihdosta klo 22 jälkeen ja 14.2.-28.2.2022 sulkemisen alaisen liikevaihdon osuus Marraskuun 2021 liikevaihdosta klo 24 jälkeen.

Sulkemiskorvauksen määrä lasketaan jokaiselle eri sulkemiskaudelle erikseen niin, että huomioon otetaan kiinteät kulut ja palkat (12 500 euroa) jotka kerrotaan sulkemiskertoimella. Tästä summasta lasketaan päiväkohtainen sulkemiskorvauksen määrä, joka kerrotaan kyseisen sulkemiskauden päivien lukumäärällä. Tässä esimerkissä kaudelle 28.12.2021-13.2.2022 sulkemiskorvauksen määrä olisi 12500*0,4=5000 jaettuna vertailukauden (tammi-helmikuu 2022) päivien lukumäärällä 59, kerrottuna sulkemiskauden päivien lukumäärällä 48, 12500*0,4/59*48=4067,80 euroa.

Yrityksen kokonaisuudessaan saama sulkemiskorvauksen määrä saadaan laskemalla kaikkien eri sulkemiskausien korvaussummat yhteen.

Esimerkki 3

Yrityksen oli tarkoitus järjestää yleisölle avoin konsertti 5.1.2022, mutta tämä on jouduttu perumaan, koska Turussa oli voimassa Aluehallintoviraston määräämä yleisötilaisuuksien kielto. Konsertti oli suunniteltu noin sadalle hengelle ja AVIn määräystä ei voinut kiertää koronapassia käyttämällä. Yritykselle konsertin järjestäminen oli yksittäinen tapahtuma, eikä osa yrityksen jatkuvaa liiketoimintaa.

Yritys saa ilmoittaa Valtiokonttorille 1.10.2021-28.2.2022 konsertin järjestämisestä aiheutuneita toteutuneita kuluja sekä tapahtuman järjestämisen aiheuttamia palkkakuluja. Valtiokonttori korvaa 70 prosenttia kiinteistä kuluista ja 100 prosenttia palkkakuluista.

Sulkemiskorvausta voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria koronapandemian seurauksia lieventämään tarkoitettuja tukia. EU:n säätämä yrityskohtainen maksimikorvaus eli 2,3 miljoonaa euroa ei kuitenkaan saa ylittyä. Tukien enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon kaikki yksittäisen yrityksen ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten saamat tuet, jotka on myönnetty kyseisen puitetukiohjelman nojalla.

Yrityksen saama sulkemiskorvaus vähennetään täysimääräisesti yrityksen mahdollisesti saamasta kustannustuesta (kustannustuen kuudes hakukierros).

Seuraavat tuet kuuluvat EU:n 2,3 miljoonan euron puitetukiohjelmaan:

• Kustannustuki (Valtiokonttori)
• Sulkemiskorvaus (ei keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvaus) (Valtiokonttori)
• Tapahtumatakuu (Valtiokonttori)
• Avustus koronapandemian vuoksi peruuntuville tai ennakoitua pienempinä toteutuville kulttuuritapahtumille ja avustus urheilun ylimmän divisioonatason keskeytyneille kilpasarjoille ja sarjoja organisoiville lajiliitoille (opetus- ja kulttuurinimisteriö OKM)
• Koronatuki kulttuuriperintöalan yhteisöille, koronatuki kulttuurialan yhteisöille ja korona-avustus taide- ja kulttuurifestivaaleille (opetus ja kulttuuriministeriö OKM)
• Ravitsemisalan uudelleentyöllistämisen tuki (KEHA-keskus)
• Valtionavustus journalistisen sisällön edistämiseen (Traficom)
• Tilapäinen TKI-laina liiketoiminnan häiriötilanteessa, jos tuki on myönnetty puitetukiohjelman mukaisena eikä ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena (Business Finland)
• Ahvenanmaan maakuntahallituksen tilapäisesti laajennettu maksuvalmiustuki (tillfälligt utökat likviditetsstöd)
• ELY-keskusten myöntämä kehittämisavustus, jos tuki on poikkeuksellisesti myönnetty puitetukiohjelman mukaisena eikä de minimis -tukena