Hyppää sisältöön


Sulkemiskorvaus

Hakemusten käsittelyssä on ruuhkaa. Käsittelyaika vaihtelee huomattavasti, mutta tyypillisesti se on 21-45 vrk. Kiitos kärsivällisyydestäsi!
Korvausta on haettava
4 kk kuluessa
sen kuukauden päättymisestä, jona velvollisuus pitää toimitilat suljettuina päättyi
  • HAE SULKEMISKORVAUSTA

    Sulkemiskorvauksen hakemusten käsittelyssä on ruuhkaa. Voit tarkistaa hakemuksesi tilan tilastosivulta. Hakemusten käsittelyaika vaihtelee huomattavasti, mutta tyypillisesti se on 21-45 vrk. Kiitos kärsivällisyydestäsi!

    Hakemuksen käsittelyn nopeuttamiseksi tarkista aluettasi koskevat sulkemismääräykset palvelusivultamme:

    SULKEMISKAUDET

    Sulkemiskorvauksen haku on alkanut 12.5. kello 9.00.

    Sulkemiskorvaus koskee yrityksiä tai konserneja, joissa on enintään 49 työntekijää. Sulkemiskorvausta haetaan Valtiokonttorin sähköisen asiointipalvelun kautta. Sulkemiskorvausta on haettava neljän kuukauden kuluessa asiakastilojen sulkemisen päättymisestä.

    Yritys voi saada sulkemiskorvausta, kun sen toimitilat on suljettu tilapäisesti asiakkailta lain määräyksen tai viranomaisen päätöksen mukaisesti. Sulkemiskorvaus koskee ravintoloita ja muita ravitsemisyrityksiä sekä esimerkiksi liikunta- ja urheilutiloja, kuntosaleja, kylpylöitä ja sisäleikkipuistoja. Suurille ja keskisuurille yrityksille suunnattu sulkemiskorvaus on työ- ja elinkeinoministeriön ja Euroopan komission valmistelussa.

    Katso webinaari: Näin haet sulkemiskorvausta >

  • Mistä on kyse?

    Sulkemiskorvaus on tuki yrityksille, jotka ovat joutuneet sulkemaan toimitilansa kokonaan lain määräyksestä tai viranomaisen päätöksen vuoksi. Tukeen oikeutettuja yrityksiä ovat ravitsemisliikkeet sekä esimerkiksi kuntosalit, uimahallit ja sisäleikkipuistot. Sulkemiskorvaus on tarkoitettu mikroyrityksille tai pienyrityksille, jotka työllistävät alle 50 työntekijää. Suurille yrityksille on suunnitteilla oma tukensa, jonka aikataulu ja yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin.

    Suljetut yritykset voivat hakea myös kustannustukea, mikäli tuen ehdot täyttyvät

  • Kenelle sulkemiskorvaus on tarkoitettu?

    Sulkemiskorvaus koskee ravintoloita ja muita ravitsemisyrityksiä, jotka on jouduttu sulkemaan tilapäisesti asiakkailta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain perusteella. Ruoan noutomyynti on kuitenkin sallittua. Korvaus lasketaan sen toiminnan osalta, jota sulkeminen koskee.

    Korvausta voidaan maksaa myös yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto on määrännyt suljettavaksi tartuntatautilain pykälän 58 g nojalla.

    Kuka voi hakea sulkemiskorvausta

     

  • Milloin tukea voi hakea?

    Sulkemiskorvauksen hakuaika alkoi keskiviikkona 12.5.2021. Korvausta on haettava neljän kuukauden kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jona velvollisuus pitää toimitilat suljettuina päättyi.

  • Miten sulkemiskorvausta haetaan?

    Sulkemiskorvausta haetaan Valtiokonttorin sähköisessä asiointipalvelussa. Asiointipalvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä. Hakemuksen voi myös tallentaa luonnokseksi ja jatkaa täyttämistä myöhemmin.

    Tarvittaessa voit tilata tulostettavan hakemuksen pdf-muodossa osoitteesta paperihakemus.sulkemiskorvaus(at)valtiokonttori.fi. Hakemuslomake saapuu paluuviestinä.

  • Mitkä ovat ehdot korvauksen saamiseksi?

    Voit hakea sulkemiskorvausta, jos

    • yrityksen toimitilat on suljettu kokonaan valtioneuvoston asetuksella, tai aluehallintoviraston päätöksellä tartuntatautilain pykälän 58 g perusteella
    • yrityksellä on Y-tunnus
    • yritys on mikro- tai pienyritys, jossa on alle 50 työntekijää

    Yhtiömuodolla ei ole merkitystä korvauksen saamiselle.

    Suljettavaksi määrättyjä tiloja voidaan käyttää vuonna 2008 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ohjattuun harrastustoimintaan. Päätös tilojen sulkemisesta ei koske ammattiurheilemista eikä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa

  • Sulkemiskorvauksen myöntämisen esteet

    Omaehtoinen sulkeminen ei riitä sulkemiskorvauksen perusteeksi. Samoin jos yrityksen asiakasmäärää on rajoitettu, mutta sen toimitiloja ei ole suljettu kokonaan, yritys ei voi saada sulkemiskorvausta.

    Lain mukaan sulkemiskorvausta ei myönnetä myöskään seuraavissa tilanteissa:

    1. Yritystä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
    2. Yritys on laiminlyönyt verotusta koskevan ilmoittamisvelvollisuuden.
    3. Yrityksellä on verovelkarekisteriin merkittyjä verovelkatietoja.
    4. Ulosotto perii yritykseltä maksamattomia veroja
    5.  Yritys on asetettu konkurssiin tai sillä on tuomioistuimessa vireillä asia, joka koskee konkurssiin asettamista.
    6. Yritys oli vaikeuksissa ennen koronapandemiaa (31.12.2019). Poikkeus: Tämä ei kuitenkaan koske pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, jotka ovat olleet vaikeuksissa ennen 1.1.2020. Niille voidaan myöntää tukea myös siinä tapauksessa, ettei yritys ole tuen myöntämishetkellä konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyssä eikä sille ole myönnetty pelastamistukea eikä rakenneuudistustukea.

    Vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmä EU:n asetuksessa:

    Vaikeuksissa olevalla yrityksellä tarkoitetaan EU:n yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitettua yritystä. Määritelmän mukaan yrityksen katsotaan olevan vaikeuksissa, jos

    a. se on menettänyt yli puolet osakepääomastaan (yhtiöt, jonka osakkaiden vastuu on rajoitettu),
    b. se on menettänyt yli puolet tilinpäätöksen mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi (yhtiöt, joissa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta yhtiön velasta ei ole rajattu),
    c. yritys on yleistäytäntöönpanomenettelyn kohteena,
    d. yritys on saanut pelastamistukea eikä ole vielä maksanut lainaa takaisin tai lopettanut takausta, tai on saanut rakenneuudistustukea ja on vielä rakenneuudistussuunnitelman kohteena,
    e. muun kuin pk-yrityksen velkaantumisaste on kahden viime vuoden ajan ollut yli 7,5 ja käyttökatteen suhde nettorahoituskuluihin ollut alle 1,0.

    Sellaisiin pk-yrityksiin, jotka ovat 31.12.2019 olleet alle 3-vuotiaita, sovelletaan vain c-kohtaa.

  • Kuinka paljon korvausta voi saada?

    Sulkemiskorvauksen määrä perustuu siihen, kuinka suuret yrityksen kulut ovat olleet helmikuussa 2021 ja kuinka suuri osa liiketoiminnasta on ollut suljettuna.

    Esimerkiksi ravintoloille myönnettävän korvauksen laskennassa otetaan huomioon vain suljetun liiketoiminnan, eli ravintolasalin, myynti. Sen sijaan ulosmyynnin (take away) osuutta ei korvata. Lue lisää sulkemiskorvauksen laskukaavaa havainnollistavista esimerkeistä.

    Korvaus maksetaan yritykselle siltä ajalta, jonka se on ollut suljettuna. Yritykselle korvataan palkkakuluista 100 prosenttia ja muista joustamattomista kuluista 70 prosenttia.

    Joustamattomia kuluja tarkastellaan sulkemiskorvauksen osalta samoin kuin kustannustuessa. Lue lisää kustannustuen palvelusivulta.

    Sulkemiskorvaus ei korvaa liiketoiminnan menetyksiä.

  • Sulkemiskorvauksen laskukaavaa havainnollistavia esimerkkejä

    Alla olevat esimerkit ovat kuvitteellisia ja ne havainnollistavat sulkemiskorvauksen laskentakaavaa.

    ESIMERKKI 1

    Yrityksellä on yksi toimipaikka, joka on ollut kokonaan suljettu Aluehallintoviraston (tartuntatautilain 58 g §:ään perustuvalla) päätöksellä ajalla 9.3.-28.4.2021 niin, että yrityksellä ei ole sulkemisen aikana lainkaan liiketoimintaa. Koska liiketoiminta on ollut kokonaisuudessaan suljettuna sulkemismääräyksen perusteella, korvataan yritykselle helmikuun 2021 kiinteiden kulujen määrä 70-prosenttisesti ja helmikuun palkkoja vastaava summa 100-prosenttisesti jyvitettynä sulkemisen pituuteen. Yrityksellä on ollut helmikuussa 2021 kiinteitä kuluja 2500 euroa ja palkkakulut ovat olleet 5000 euroa. Näistä huomioidaan 2500*0,7+5000=6750 euroa. Tämä summa jaetaan helmikuun päivien lukumäärällä 28, jotta saadaan helmikuun tietojen mukainen päiväkohtainen summa. Se kerrotaan sulkemiskauden (9.3.-28.4.2021) päivien lukumäärällä 51: 6750/28*51=12294,64. Korvaussummaksi muodostuu 12 294,64 euroa.
    ESIMERKKI 2

    Yrityksellä on yksi toimipaikka (ravintola), joka on ollut suljettuna Valtioneuvoston asetuksella 9.3.-18.4.2021. Ennen sulkemiskautta, helmikuussa 2021, yrityksen koko liikevaihto on ollut 10 000 euroa, ja tästä 7500 euroa (75 %) on tullut ravintolasalimyynnistä, ja 2500 euroa (25 %) annosten ulosmyynnistä (take away). Helmikuussa 2021 yrityksellä on ollut palkkakuluja 4500 euroa ja muita kiinteitä kuluja 2500 euroa.

    Korvauksen laskennassa otetaan huomioon 70 prosenttia ilmoitetuista helmikuun 2021 kiinteistä kuluista (2500e*0,7=1750e) sekä helmikuun 2021 palkat 4500 euroa eli yhteensä 6250 euroa. Tämä summa kerrotaan kertoimella, joka saadaan sulkutoimien suhteesta koko liiketoimintaan, eli 0,75:llä (koska sulkemismääräys on koskenut vain salimyyntiä eli 75 prosenttia koko liiketoiminnasta). Tästä saadaan summaksi 6250e*0,75=4687,50e, josta lasketaan päiväkohtainen korvaussumma jakamalla se helmikuun päivien lukumäärällä 28, ja tämä summa kerrotaan sulkemiskauden päivien lukumäärällä 41: 4687,50/28*41=6863,84. Korvaussummaksi tulee 6863,84 euroa.

    ESIMERKKI 3

    Yrityksellä on kaksi kuntosalia, jotka ovat olleet suljettuna Aluehallintoviraston päätöksellä 1.3.-28.4.2021 (kuntosali A) ja 8.3.-28.4.2021 (kuntosali B). Yrityksen koko liikevaihto on ollut helmikuussa 2021 40 000 euroa, josta kuntosali A on tuonut 25 000 euroa ja kuntosali B 15 000 euroa. Aluehallintoviraston tartuntatautilain 58 g §:n mukainen sulkemismääräys on määrännyt molemmat kuntosalit kokonaan kiinni lukuun ottamatta ammattiurheilijoiden harjoittelua. Tämä ammattiurheilijoiden harjoittelu on tuonut helmikuussa 2021 kuntosalin A myynnistä 5000 euroa. Kuntosali B:ssä ei ole ollut ammattiurheilijoiden harjoittelua helmikuussa 2021. Helmikuussa 2021 koko yrityksen kiinteät kulut ovat olleet 11 000 euroa (tähän summaan sisältyvät alihankintana työskentelevien liikunnanohjaajien palkkiot) ja palkkakuluja on ollut 8000 euroa.

    Kuntosalin B kohdalla sulkumääräyksellä on suljettu koko toimipisteen liiketoiminta: tällöin kuntosalin B sulkeminen on edustanut 15000/40000 eli 37,5 % koko yrityksen liiketoiminnasta. Kuntosalin A kohdalla sulkemismääräys on koskenut 20000/25000 eli 80 prosenttia toimipisteen liiketoiminnasta, koska sulkemismääräys ei ole koskenut ammattiurheilijoiden edustamaa osuutta liiketoiminnasta. Kuntosalin A suljettu osuus on siis 20000/40000 eli 50 % koko yrityksen liiketoiminnasta.

    Koska toimipisteillä on ollut erimittaiset sulkemisajat, sulkemiskorvaus koostuu toimipistekohtaisista korvauksista:

    Kuntosali A – suljettuna 59 päivää: koko yrityksen palkat 8000 euroa x 0,5 + koko yrityksen kiinteät kulut 11000 euroa x 0,7 x 0,5 = 7850 euroa. Tämä jaetaan helmikuun päivien lukumäärällä 28 ja kerrotaan sulkemiskauden päivien lukumäärällä: 7850/28*59=16541,07.

    Kuntosali B – suljettuna 52 päivää: koko yrityksen palkat 8000 euroa x 0,375 + koko yrityksen kiinteät kulut 11000 euroa x 0,7 x 0,375 = 5887,50 euroa. Jaettuna helmikuun päivien lukumäärällä ja kerrottuna sulkemiskauden päivien lukumäärällä saadaan 5887,50/28*52=10933,93.

    Summaamalla nämä yhteen saadaan yrityksen kokonaissulkemiskorvaukseksi 27 475 euroa.

  • Miten jo myönnetyt tuet vaikuttavat?

    Sulkemiskorvausta voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria koronapandemian seurauksia lieventämään tarkoitettuja tukia. EU:n säätämä yrityskohtainen maksimikorvaus eli 1,8 miljoonaa euroa ei kuitenkaan saa ylittyä. Tukien enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon kaikki yksittäisen yrityksen ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten saamat tuet, jotka on myönnetty kyseisen puitetukiohjelman nojalla

    EU:n puitetukiohjelmaan kuuluvista tuista voit lukea tarkemmin kustannustuen palvelusivulta.

  • Sulkemiskaudet

    Tältä sivulta löydät koostettuna tiedon paikkakuntakohtaisista sulkemismääräyksistä.

  • Tarkista nämä tiedot ennen hakemuksen täyttämistä

    • Tarkista alueellasi voimassa olleet sulkemismääräykset palvelusivultamme.
    • Sulkemiskorvauksen hakeminen edellyttää, että hakijalla on Y-tunnusKatso lisätietoja: Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä >
    • Sulkemiskorvaus voidaan maksaa vain tilille, jonka yritys on ilmoittanut Verohallinnolle. Tarkista ilmoittamasi tilinumero ja ilmoita uusi numero tarvittaessa OmaVero-sivuillasi >
    • Hakemuksen voi tehdä kaupparekisteriin/yhdistysrekisteriin merkitty yrityksen nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö tai muu Suomi.fi-valtuutuksen saanut henkilö. Tarkista että valtuutesi edustaa yritystäsi näkyy Suomi.fi -valtuutusrekisterissä. Mikäli ei, tarkista että nimenkirjoitusoikeudelliset ovat oikein PRH:n rekisterissä. Sulkemiskorvausta haetaan valtuudella ”Yritysrahoituksen hakeminen”. Suomi.fi-valtuudet >
  • Nimenkirjoitusoikeus ja Suomi.fi -valtuudet

    Yrityksen tai yhteisön puolesta voi asioida ilman erikseen annettua valtuutta henkilö, jolle on merkitty kaupparekisterissä, Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ) tai yhdistysrekisterissä jokin edustamiseen oikeuttava rooli ja kyseinen rooli on määritelty palvelussa asiointiin oikeuttavaksi. Sulkemiskorvauksen hakemiseen oikeuttavia rooleja Kaupparekisterissä ovat:

    • Toimitusjohtaja (TJ)
    • Toimitusjohtajan sijainen (TJS)
    • Elinkeinoharjoittaja (ELI)
    • Isännöitsijä (IS)
    • Päävastuullinen isännöitsijä (PIS)
    • Prokuristi

    Yhdistysrekisteriin merkittyjä, yhdistyksen puolesta asiointiin oikeuttavia rooleja ovat:

    • puheenjohtaja (Katso myös: Yhdistysten ja säätöiden hakemukset)
    • Muu nimenkirjoittaja, jolla on rekisteriin merkitty oikeus edustaa yhdistystä yksin

    Valtuuden myöntäminen yrityksen edustajalle

    Yritys, yhdistys tai yhteisö voi valtuuttaa yrityksen, yhteisön tai henkilön asioimaan sen puolesta.

    Sulkemiskorvaushakemusta varten tarvitaan valtuus ”Yritysrahoituksen hakeminen”.

    Yritystä tai yhdistystä yksin edustamaan oikeutettu voi antaa valtuutuksen sähköisesti ja se tulee voimaan välittömästi. Lisätietoja >

    Valtuuden myöntäminen hakemuksella

    Sellaisten yritysten, jotka eivät voi käyttää sähköistä valtuutusta, tulee hakea valtuutus virkamiesvaltuutuksella.

    Yrityksen kannattaa huomioida, että hakemuksella valtuuttamisen käsittelyaika voi olla pitkä. Ruuhkaisina aikoina käsittelyaika voi olla 2-3 viikkoa. Puutteellisen hakemuksen käsittely kestää pidempään, joten huolehdi siis siitä, että hakemuksella on kaikki tarvittavat liitteet ja hakemus on allekirjoitettu.

    Esimerkkejä tilanteista, joissa sähköisen valtuutuksen käyttäminen ei ole mahdollista, ja yrityksen on käytettävä hakemuksella valtuutusta:

    • Yritys tai yhdistys, jolla ei ole yksin edustamiseen oikeutettuja henkilöitä
    • Yhteisö, jolla ei ole rekisteriin merkittyjä edustajia (esim. säätiöt)
    • Nimenkirjoitusoikeudellinen ei voi tunnistautua valtuutus-palveluun

    Lisätietoa > 

    Digi- ja väestötietoviraston Organisaatioiden asiakaspalvelu auttaa yrityksiä Suomi.fi-valtuuksien käytössä.
    organisaatiopalvelut@dvv.fi
    Soita: 0295 53 5115 maanantai-perjantai 10.00–15.00
    Lisätietoja >

  • Yhdistysten ja säätiöiden hakemukset

    Yhdistysrekisteriin merkitty yhdistyksen puheenjohtaja voi täyttää tukihakemuksen sähköisessä asioinnissa yhdistyksen puolesta. Hakemuksen lisäksi yhdistyksen on lähetettävä lisätietoilmoituksella todisteet, joista ilmenee että puheenjohtajalla on yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus yksin tai valtuutus nimenkirjoitusoikeudellisilta hakemuksen lähettämiseen (yhdistysrekisteriote/säännöt/pöytäkirjanote/valtakirja).

    Säätiöiden tapauksessa hakemus kannattaa lähettää paperihakemuksena, mikäli valtuutus ei ole jo valmiiksi kunnossa.

    Tarvittaessa voit tilata tulostettavan hakemuksen pdf-muodossa osoitteesta paperihakemus.sulkemiskorvaus(at)valtiokonttori.fi. Hakemuslomake saapuu paluuviestinä.

  • Mitä tietoja tuen hakemista varten on toimitettava?

    Hakemukselle tulee täyttää yrityksen perustiedot, helmikuun 2021 myyntitiedot toimipaikkakohtaisesti, helmikuun 2021 kokonaisliikevaihto sekä toiminimiyrittäjän YEL-vuosityötulon ja YEL-maksujen tiedot. Lisäksi on ilmoitettava koronapandemiaan liittyvien EU:n puiteohjelman mukaisten tukien tiedot. 

    Valtiokonttori saa osan tarvittavista tiedoista Verohallinnolta, tulorekisteristä, Tilastokeskukselta sekä muilta valtiontukia myöntäneiltä viranomaisilta. 

    Valtiokonttori pyrkii tekemään hakemisesta mahdollisimman vaivatonta. Hakemusta on testattu asiakasraadin kanssa ja se on saanut kiittävää palautetta.

  • Video-ohje

  • Oikaisuvaatimuksen tekeminen

    Jos olet tyytymätön saamaasi päätökseen, voit vaatia siihen oikaisua Valtiokonttorilta. Oikaisuvaatimuksen käsittely Valtiokonttorissa on maksutonta.

    Ennen oikaisuvaatimuksen tekoa

    • Lue sulkemiskorvauspäätös huolellisesti läpi ennen oikaisuvaatimuksen tekemistä. Tarkista kaikki päätöksen perusteena käytetyt tiedot sekä päätöksen mahdolliset hylkäyssyyt.
    • Oikaisuvaatimuksessa kannattaa ottaa kantaa kaikkiin mahdollisiin hylkäyssyihin, jotta oikaisuvaatimus voisi menestyä.
    • Jos sinulla on yleistä palautetta tai kysymyksiä saamastasi päätöksestä, voit olla yhteydessä asiakaspalveluun soittamalla numeroon 0295 50 2240.
    • Ole yhteydessä esimerkiksi tilitoimistoon kaikkien tarvittavien asiakirjojen hankkimiseksi.

    Miten oikaisuvaatimus tehdään?

    • Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti sähköisessä asiointipalvelussa >
    • Kirjauduttua sisään sähköiseen asiointipalveluun näet automaattisesti kaikki aikaisemmin lähettämäsi sulkemiskorvaushakemukset. Valitse se sulkemiskorvausasia, jonka päätökseen haet oikaisua.
    • Oikaisuvaatimuksen voi myös toimittaa Valtiokonttoriin henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, tai sähköpostina.
    • Oikaisuvaatimuksen lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla.

    Mitä tietoja oikaisuvaatimuksessa pitää olla?

    • Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava millaista oikaisua päätökseen vaaditaan.
    • Kerro myös, millä perusteilla oikaisua vaaditaan.
    • Oikaisuvaatimukseen tulee myös liittää asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksessa vedotaan
    • Jos oikaisuvaatimus tehdään muuten kuin Valtiokonttorin sähköistä asiointipalvelua käyttäen, ilmoita vaatimuksessa hakemusnumero, johon liittyvään päätökseen haet oikaisua. Hakemusnumero löytyy kustannustukipäätöksen yläkulmasta.
    • Mikäli avustajana ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, ja hakemusta ei tehdä Valtiokonttorin sähköisessä asiointipalvelussa, tulee oikaisuvaatimukseen liittää myös asiamiehen valtakirja

    Milloin oikaisuvaatimus on tehtävä?

    • Oikaisuvaatimus liitteineen on toimitettava Valtiokonttorille klo 16:15 mennessä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, kun sait päätöksen tiedoksi.
    • Jos päätös on toimitettu sähköisesti, tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen kolmantena (3.) päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
    • Jos päätös toimitettiin kirjepostilla, tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä (7.) päivänä
      postituspäivästä, jollei muuta näytetä.
    • Vain määräajassa saapuneet oikaisuvaatimukset tutkitaan

    Oikaisuvaatimuksen käsittely

    • Valtiokonttori käsittelee oikaisuvaatimukset saapumisjärjestyksessä, ja arvioitu käsittelyaika on noin 3- 4 kuukautta.
    • Oikaisuvaatimukset käsitellään yksilöllisesti, minkä vuoksi käsittelyn kestoaika vaihtelee.
    • Voit täydentää oikaisuvaatimusta toimittamalla jo lähettämääsi oikaisuvaatimukseen lisätietoja sähköisessä asiointipalvelussa. Olennaisten liitteiden/tositteiden toimittaminen viivytyksettä sujuvoittaa asiasi käsittelyä.
    • Oikaisuvaatimuksen käsittelijä pyytää sinulta tarvittaessa lisätietoja joko sähköpostitse tai puhelimitse. Tarkkailethan sähköpostiasi säännöllisesti. Tarkista ajoittain myös roskapostikansio.
    • Huomioithan, että kaikkien tarvittavien lisätietojen toimittaminen viivytyksettä edistää asiasi käsittelyä.

    Valitus hallinto-oikeuteen

    • Jos Valtiokonttorin oikaisuvaatimukseen antama päätös on mielestäsi lainvastainen, voit hakea siihen muutosta valittamalla päätöksestä hallinto-oikeuteen.
    • Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen vasta sen jälkeen, kun oikaisuvaatimus on käsitelty Valtiokonttorissa.