Valtiokonttori toteutti syksyllä 2015 valtiovarainministeriön toimeksiannosta selvityksen, millaisilla toimenpiteillä valtionhallinnon digitalisaatiota voidaan parantaa ja lisätä tuottavuutta. Valtiokonttori haastatteli yli 40 valtion virastoa toimenpideideoiden keräämiseksi. Potentiaalisimmat toimenpide-ehdotukset kerättiin Valmiina digikiriin -loppuraporttiin. Valtiokonttori sai loppuraportin jälkeen valtiovarainministeriöltä jatkotoimeksiannon, ja työn etenemisestä kerrotaan tässä blogissa ja Valtiokonttorin kotisivuilla.
Julkisten palveluiden digitalisointi on yksi hallituskauden kärkihankkeista. Valmiina digikiriin -loppuraportissa on yhtenä toimenpide-ehdotuksena esitetty digi-osaajien poolin perustamista ja joustavampaa henkilöstöresurssien käyttöä, joilla hyödynnettäisiin paremmin valtiolla jo olemassa olevaa – ja lisättäisiin – osaamista digitalisaatioon liittyen. Ehdotus osaamisen laajemmasta yhteiskäytöstä ja ns. asiantuntijapooleista tuli esille useiden virastojen haastatteluissa viime syksynä.
Digitalisaatio saattaa herättää monissa Miron lausahdusta vastaavia tuntemuksia…
mutta valtaosin kyse on toimintatapojen muuttamisesta, asioiden tekemisestä uudella tavalla – ei vain nykyisten prosessien viemisestä sähköiseen muotoon.
Toimeksiantoon tarttuminen
Valtiovarainministeriön jatkotoimeksianto sai Valtiokonttorissa aikaan nopean asiantuntijaryhmien kokoamisen työn toteuttamiseksi. Yhtenä jatkotoimeksiannon osana työstämme digi-osaajien asiantuntijapoolin mahdollisuuksia vastaamaan tarvetta olemassa olevan osaamisen laajemmasta hyödyntämisestä. Olemme tarttuneet annettuun toimeksiantoon kartoittamalla esimerkkejä asiantuntijapooleista mm. ulkoasiainministeriön Suomessa koordinoimasta EU:n Twinning- ja TAIEX-toiminnasta sekä Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintamalleista ja organisoitumisista.
Teeman työstäminen on mielenkiintoista nykyisten rakenteiden antamissa raameissa, mutta myös hahmoteltaessa millaisia työn tekemisen muotoja voitaisiin valtiolla käyttää. Kuten Valtiokonttorin loppuraportissa todetaan, ”Palveluita tulee kehittää organisaatiorajat ylittäen – sen mukaan, mikä on kansalaisten ja käyttäjien kannalta mielekkäintä”. Digi-osaajien asiantuntijaverkoston perustaminen voisi edistää yhteistyön tiivistämistä ja palveluiden kehittämistä.
Kulttuurinmuutosta tarvitaan
Pelkästään rakenteita tai välineitä tarjoamalla ei vielä saavuteta asiantuntijoiden osaamisten laaja-alaista hyödyntämistä läpi valtionhallinnon, vaan mukaan tarvitaan aktiivista kulttuurinmuutosta. Ja sen työstäminen on usein hidasta. Asenne on suuressa roolissa digi-osaajienkin yhteiskäyttöön liittyen. Huippuosaajan osa-aikainen tai määräaikainen irrottautuminen omista tehtävistä vaatii järjestelyjä, mutta hyödyt ovat usein suuremmat kuin koettu vaivannäkö. Muutoskyvykkyyttä tarvitaan kaikilta, eikä vähiten johdolta kannustavan ilmapiirin luomiseksi. Kehittämistyöstä on viestittävä ahkerasti, jotta kokemukset leviävät ja kulttuuria voidaan muuttaa. Työntekemisen tapojen muutosta edistetään valtiolla myös mm. Työ 2.0 -hankkeen kautta.
Mahdollisen digi-osaajien poolin rakentaminen vaatii sitoutumista ja pitkäaikaista tekemistä tulosten saavuttamiseksi. Pitkäntähtäimen tavoitetilan saavuttamisessa oleellista ovat myös nopeasti tehtävät matalankynnyksen kokeilut.
Digi-osaamisen laajemman hyödyntämisen mahdollisuuksiin yhdistyy myös valtion sisäisen liikkuvuuden edistäminen, josta kerromme lisää myös tämän blogin tulevissa postauksissa.
Jenni Kasanen
Lisätietoa:
Valmiina digikiriin -loppuraportti
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelma
UM:n Suomessa koordinoimat Twinning ja TAIEX -ohjelmat
Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET)
Työ 2.0 -hanke
Eilisessä (17.3.2016) Hesarissa sivulla A26 oli mielenkiintoinen julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen näkemys digitaalisuudesta. Voutilainen on perehtynyt julkisen sektorin sähköisiin palveluihin. Tässä tiivistystä Voutilaisen sanomasta: Politiikon on mukava vedota digitalisaatioon: se on epämääräinen ilmiö, joka lupaa muuttaa asiat paremmaksi. Kunhan kaikki muutetaan ykkösiksi ja nolliksi, julkisten palvelujen tuottavuus paranee ja tehokkuuden ansiosta palveluja varten pitää kantaa vähemmän veroja. Mutta jos puhutaan julkisesta hallinnosta, niin sähköiseen asioinnin kehittäminen on tuonut vain olemattomat säästöt. Toiveet siitä, että digitalisaatio toisi valtiolle säästöjä, voivat olla liioiteltuja. Digitalisaatio on monesti kuluerä. Digitalisaatio ei välttämättä pysty paikkaamaan julkishallinnon kestävyysvajetta, mutta työn tekemistä se varmasti muuttaa. Päättäjien pitäisi luopua erillisestä digitalisaation tavoitteesta ja puhua vain toiminnan kehittämisestä.
Lisään edelliseen vielä sen, että Voutilainen huomauttaa, että Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattu digitavoitteet löytyvät jo valtiovarainministeriön vuonna 2001 julkaisemasta sähköisen asioinnin kehittämisraportista nimeltä Kohti hallittua murrosta. Voutilaisen mukaan jo tuossa 15 vuoden takaisessa raportissa todettiin esimerkiksi, että tietojen jakaminen viranomaisten kesken ontuu ja yhteispalvelupisteiden mahdollisuuksia on hyödynnetty niukasti. Voutilainen huomauttaa, että yhteispalvelujen kehittäminen on aloitettu vuonna 1993 ja se on edelleenkin kesken.
Kiitos Raimo kommentista! Huomasin itsekin tuon Hesarin jutun ja jäi kyllä myös mietityttämään.. Jos sähköinen asiointi on kehitetty esim. vain asteelle voit täyttää viranomaiselle lomakkeen sähköisesti mutta asian eteneminen hoidetaan sen jälkeen entiseen tapaan, niin kuinka loppuun asti sähköisen asioinnin kehittäminen on viety?
Toivottavasti murrosta saataisiin nyt aikaan, raporteista tekemiseen.
Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen kannustaa julkisen hallinnon toimijoita tarttumaan mobiiliteknologiaan, kuten muualla yhteiskunnassa on jo tehty.
– Julkisen hallinnon tukipalvelujenkin visio voisi olla ’hallinto taskussani’. Tulevaisuus on joka tapauksessa mobiili, vaikka emme vielä osaakaan kuvitella kaikkia sen mahdollisuuksia.
Luepa Timo Laitisen haastattelu valtionhallinnon Palkeet-palvelukeskuksen vuoden vuosikertomuksessa: http://vuosikertomus2015.palkeet.fi/digitaalinen-toimintaymparisto/hallinnon-digikiri/
Kiitos kommentista! Ja täysin samaa mieltä. Miksi odotus palvelusta tai asioiden hoitamisesta olisi erilainen työpaikalla kuin mitä se on yksityishenkilönä? Tässä myös postaus hallinnon olemassaolosta asiakkaita varten: http://suomalainentyo.fi/2016/03/30/digiajan-hallinto-on-olemassa-vain-ja-ainoastaan-asiakkaitaan-varten/