ASP-säästäminen ja ASP-laina

Jos kaksi ASP-säästäjää hankkii yhteisen asunnon joko yhteisen ASP-sopimuksen tai erillisten ASP-sopimusten perusteella, ASP-korkotukilainaa voidaan myöntää asuntoa kohden enintään 50 prosenttia suurempana, kuin kuntakohtainen enimmäismäärä olisi. Asunnon hankinta voidaan toteuttaa joko yhteisellä ASP-lainalla tai erillisillä lainoilla.

Yhteinen laina

Jos ASP-säästäjillä on ollut yhteinen ASP-tili ja he haluavat ottaa yhteisen ASP-lainan, lainan enimmäismäärä lasketaan ASP-tilin säästöjen perusteella (säästöt kertaa yhdeksän). Lainan määrä voi olla 50 prosenttia suurempi, kuin kuntakohtainen enimmäismäärä.

Jos ASP-säästäjillä on ollut kaksi erillistä ASP-tiliä, kahden ASP-tilin yhteenlaskettua säästösummaa voidaan käyttää laskettaessa ASP-korkotukilainan mahdollista enimmäismäärää (molempien tilien säästöt yhteenlaskettuna kertaa yhdeksän). Molempien säästäjien tulee olla säästänyt vähintään kahdeksan vuosineljänneksen verran. Enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon enimmillään yhteenlaskettuna 4 500 euron talletukset vuosineljänneksessä. Kaikki talletukset voidaan kuitenkin ottaa huomioon 10 prosentin omasäästöosuutta laskettaessa. Laskentaesimerkit löydät täältä.

Erilliset lainat

Jos ASP-säästäjillä on yksi yhteinen ASP-tili, se tulee jakaa ennen erillisten ASP-lainojen ottamista.

Jos ASP-säästäjillä on erilliset tilit ja he haluavat erilliset lainat, molempiin ASP-tileihin perustuva lainan enimmäismäärä lasketaan kummankin säästösumman osalta erikseen. Enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon enimmillään yhteenlaskettuna 4 500 euron talletukset vuosineljänneksessä. Kummallakin asuntosäästäjällä tulee olla omia säästöjä 10 % oman osuutensa hankintahinnasta ja molempien ASP-säästäjien tulee olla säästänyt vähintään kahdeksan vuosineljännestä. Laskentaesimerkit löydät täältä.

Valtio maksaa korkotukea, jos ASP-lainan korko ylittää 3,8 prosenttia. Korkotukea maksetaan ensimmäiset kymmenen vuotta lainan ensimmäisestä nostosta alkaen. Korkotuki maksetaan pankin kautta siten, että pankki laskuttaa ASP-lainansaajalta korkoa, josta on vähennetty valtion maksaman korkotuen osuus. Valtiokonttori maksaa korkotuen pankille kaksi kertaa vuodessa (31.5. ja 30.11).

Korkotukea maksetaan 70 prosenttia korkotukilainasta perittävän vuotuisen koron siitä osasta, joka ylittää 3,8 prosenttia. Kun ASP-lainan korko on alle 3,8 prosenttia, lainansaaja maksaa koron kokonaisuudessaan itse.

Korkotuki päättyy, jos asunto myydään ja laina maksetaan pois. Jos asunnosta myydään määräosa, tulee ASP-korkotukilainaa lyhentää samassa suhteessa.

Korkotukiaikana voi saada lainan maksamiseen enintään kaksi lyhennysvapaata vuotta. Jos lainansaaja haluaa maksaa ASP-lainan suunniteltua aikaisemmin takaisin, takaisinmaksusta voi sopia pankin kanssa vapaasti.

ASP-korkotukilainalle voi tarvittaessa saada myös maksuttoman valtiontakauksen. Takauksesta on sovittava kirjallisesti ennen asunnon kaupantekoa käytävien lainaneuvottelujen yhteydessä. Valtion takaamaa lainaa voi olla enintään 90 prosenttia asunnon hankintahinnasta.

Valtiontakauksen voi saada ASP-korkotukilainan lisäksi myös niin sanotulle ASP-lisälainalle. Kummassakin lainassa takaus voi olla enintään 25 prosenttia lainasta. ASP-korkotukilainalle takaus on maksuton, mutta lisälainan osalta takaus on maksullinen. Asuntokohtainen takauksen enimmäismäärä on 60 000 euroa.

Jos valtiontakauksellinen ASP-laina siirretään uuteen kohteeseen, valtion takaamaa lainaa voi olla enimmillään 85 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Takaus voi tällöin olla enintään 20 prosenttia lainasta.

ASP-lainan avulla hankittavan asunnon on sijaittava Suomessa. ASP-lainan avulla on hankittava vähintään 50 prosenttia asunto-osakkeista, osuuksista tai omakotitalosta.

Omakotitalon rakentamisen yhteydessä myös tontti voi olla osana ASP-rahoitusta, jos tontin hinta sisältyy kustannusarvioon ja rakentaminen aloitetaan viipymättä tontin ostosta. Mikäli valinnainen vuokratontti lunastetaan asunto-osakkeen oston yhteydessä, myös valinnaisen tontin lunastushinta voidaan ottaa osaksi ASP-rahoitusta.

Huomioitavaa:

• Hankittavan asunnon yhteyteen voi liittyä asunnon käyttöä palveleva autopaikka silloin, kun se ostetaan samanaikaisesti asunto-osakkeen kanssa. ASP-lainalla voidaan hankkia enintään yksi autopaikka yhtä lainansaajaa kohden.
• Yhtiölainaosuuden voi ottaa osaksi kauppahintaa, kunhan se on jyvitetty ja vahvistettu asuntokohtaisesti ja maksetaan pois heti, kun se on mahdollista.
• Osaomistusasunnon voi ostaa, jos omistukseen tulee osakkeista vähintään 50 prosenttia ja kaupan kohteena on vähintään 50 prosenttia asunto-osakkeista tai osuuksista.
• Asumisoikeusasuntoon ei voi käyttää ASP-lainoitusta.
• Asunnon on tultava omaan asumiskäyttöön kauppojen jälkeen.

ASP-lainalla voidaan ostaa sellainen asunto, joka on ostohetkellä vuokrattuna. Tällöin ostettu asunto tulee ottaa omaan vakituiseen asumiskäyttöön viipymättä kaupantekohetkestä ja lainansaajan on irtisanottava vuokralaisen vuokrasopimus välittömästi kaupanteon jälkeen.

ASP-asunto voi olla asunto, jossa ASP-tallettaja jo tosiasiallisesti asuu ennen kaupantekoa.

Aikaisemmin perintönä tai lahjana osittain omistukseen saadun asunnon loppuosuuden voi lunastaa kuolinpesältä (vähintään 50 prosenttia).

ASP-säästäjä voi sopia pankin kanssa väliaikaisrahoituksesta, jos hän haluaa ostaa asunnon ennen kuin ASP-säästämisen ehdot ovat täyttyneet. Väliaikaisrahoituksen myöntämisen ehtona on, että säästäjä on tehnyt ASP-tilille talletuksen vähintään neljänä vuosineljänneksenä. Jos asunto hankitaan ennen kuin vähintään neljä talletusta on tehty, ASP-sopimus purkautuu. Tällöin ASP-säästäjä ei voi saada ASP-etuja (esimerkiksi ASP-säästöille maksettava lisäkorko).

Kokonaislainoituksesta sovitaan kirjallisesti jo väliaikaisrahoitustilanteessa, vaikka väliaikaisrahoitusta ei tarvitsisikaan nostaa kuin vain yhden erän verran tai ei ollenkaan. Kun ASP-ehdot täyttyvät, väliaikaisrahoitus maksetaan pois ASP-tilin varoilla ja ASP-lainalla.

Väliaikaisrahoituksen ehdot sovitaan pankin kanssa, eikä lainaan sovelleta ASP-lainan ehtoja. Väliaikaisrahoitus ei voi olla vanhemmilta tai sukulaisilta lainattua, vaan sen on oltava pankista otettua lainaa. Myöskään omia ASP-tilillä olevia varoja ei voi tässä vaiheessa käyttää.

Väliaikaisrahoitukseen voi tarvittaessa ottaa vakuudeksi valtiontakauksen (enintään 20 prosenttia lainasta). Takauksen määrästä maksetaan tällöin 2,5 prosentin takausmaksu, jota ei palauteta lainansaajalle, kun väliaikaisrahoitus vaihdetaan ASP-lainoitukseksi. Kun valtion takaama väliaikaisrahoitus myöhemmin korvataan ASP-lainoituksella, valtiontakaus voi olla enintään 25 prosenttia lainasta (ks. Valtiontakaus ASP-lainalle). ASP-lainalle valtiontakaus on maksuton.

Asunnon väliaikaisrahoituksella hankkimisen jälkeen ASP-säästäjän tulee jatkaa ASP-tilille tallettamista, kunnes 10 %:n omasäästöosuus on säästetty. Kun asunto hankitaan väliaikaisrahoituksella, pankin kanssa on sovittava, millä aikataululla puuttuvat talletuserät säästetään ja milloin väliaikaisrahoitus muutetaan ASP-rahoitukseksi.

Väliaikaisrahoitus tulee muuttaa ASP-lainaksi välittömästi, kun ASP-lainan nostamiselle asetetut edellytykset täyttyvät, eli kun omasäästöosuus ja kalenterivuosineljännekset tulevat täyteen.

ASP-säästäjä voi saada ASP-edut myös hankkiakseen ensiasunnon rakennettavasta uudiskohteesta. ASP-säästäjä voi olla mukana ryhmärakennushankkeessa ja rahoittaa omistukseensa tulevan asunnon tai sen osuuden ASP-säästöillä ja ASP-lainalla, joita voi nostaa rakentamisen edistymisen mukaisissa erissä.

Uudiskohteen rakentamisvaiheessa ostajan huoneistoon teettämät lisä- tai muutostyöt voidaan laskea osaksi asunnon kokonaishintaa, jolloin niiden kustannukset voivat sisältyä myös ASP-lainaan. Pankin on dokumentoitava muutostyöt luotettavalla tavalla ja dokumenttien on oltava kauppakirjan liitteenä.

Asunnon ennakkomarkkinoinnin yhteydessä maksettavaan varausmaksuun ei voi vielä käyttää ASP-säästöjä tai ASP-lainaa, sillä niitä voi nostaa vasta asunnon kaupanteon yhteydessä.

Kun ASP-säästäjän omasäästöosuus on täyttynyt, voidaan asunnon kauppahintaa maksaa ASP-säästöillä ja ASP-lainalla kauppakirjassa sovitun maksuohjelman mukaan. Uudisrakennuskohteen myyntihinta tai velaton hinta jakautuu yleensä useaan erään:

1) Kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä kauppa- tai myyntihinnan ensimmäinen erä. Kauppahinnan ensimmäinen erä maksetaan ASP-säästöistä ja tarvittaessa nostetaan lisäksi ASP-korkotukilainaa tai lisälainaa. ASP-säästöt käytetään kauppahinnan maksuun aina ennen lainan nostamista.

2) Rakentamisaikana maksettavat erät. Rakentamisen aikana maksuun tulevat kauppahinnan erät maksetaan ensin lopuilla ASP-tilin säästöillä ja sitten ASP-lainalla tai lisälainalla.

3) Kauppahinnan viimeinen erä (valmistumisen jälkeen). Loppukauppahinta maksetaan mahdollisilla lopuilla ASP-säästöillä ja sitten ASP-lainalla tai lisälainalla.

4) Yhtiövelan osuus (jos halutaan maksaa pois). Asuntoon kohdistuva yhtiölainaosuus voidaan niin sovittaessa ottaa osaksi ASP-rahoitusta. Tällöin 10 prosentin säästöosuus lasketaan asunnon velattomasta hinnasta. Jos ASP-lainaa halutaan käyttää yhtiölainaosuuden maksamiseksi, asiasta sovitaan pankin kanssa asunnon kaupantekopäivään mennessä. Yhtiölainan osuus maksetaan ASP-korkotukilainalla tai lisälainalla, kun sen takaisinmaksaminen on mahdollista.

5) Asuntoon kohdistuvan tonttiosuuden lunastushinta. Uudiskohteen lunastettavan valinnaisen tonttiosuuden hinta voidaan ottaa osaksi ASP-rahoitusta. Asiasta on sovittava pankin kanssa kaupantekopäivään mennessä ja lunastus on tehtävä heti, kun se on mahdollista.

ASP-lainoitetun asunnon voi vuokrata enintään kahdeksi vuodeksi. Vuokraaminen edellyttää erityistä syytä, joka voi olla esimerkiksi opiskelu tai työpaikka ulkomailla tai toisella paikkakunnalla. Myös asevelvollisuus katsotaan erityiseksi syyksi.

Pidempiaikaista vuokrausta varten ASP-laina tulee muuttaa tavalliseksi asuntolainaksi. Tästä on sovittava pankin kanssa.

ASP-asunnon alivuokraus on sallittua. Omassa asumiskäytössä tulee kuitenkin olla yli 50 prosenttia asunnosta. Yksiötä ei ole mahdollista alivuokrata.

ASP-laina voidaan siirtää uuteen asuntoon, jos se tulee lainansaajan omaan vakituiseen käyttöön. Lainan siirrosta on sovittava pankin kanssa, ja kauppahinta talletetaan siirron ajaksi pankin vakuustilille.

Myös seuraavasta asunnosta tulee omistaa vähintään 50 prosenttia.

ASP-korkotukilaina voi siirtyä sellaisenaan, jos asunnon hankintahinta tämän sallii ja lisälainalla voi maksaa mahdollisen erotuksen.

Esimerkki:

• Uusi asunto maksaa 150 000 euroa.
• Voimassa olevaa ASP-korkotukilainaa on 85 000 euroa, jossa takausta on 21 250 euroa (25 prosenttia).
• Uuteen kohteeseen voi kaiken kaikkiaan kohdistua takauslainaa 85 prosenttia eli 127 500 euroa, josta takausta voi olla enimmillään 20 prosenttia eli 25 500 euroa.
• Olemassa oleva ASP-korkotukilaina siirretään sellaisenaan, jolloin uutta takauslainaa voi olla 42 500 euroa (127 500–85 000 euroa) ja tästä takausta 4 250 euroa (25 500–21 250 euroa).
• ASP-lisälainan osalta tulee maksaa takausmaksu.

ASP-korkotukilainan kohteena oleva asunto voidaan erityisestä syystä vuokrata enintään kahdeksi vuodeksi. Perusteltuna syynä pidetään esimerkiksi työskentelyä tai opiskelua toisella paikkakunnalla. Yli kaksi vuotta kestävä vuokraus ei ole sallittua edes perustellusta syystä. ASP-lainoitettua asuntoa ei näin ollen voi hankkia esimerkiksi sijoitusasunnoksi.

Korkotukea maksetaan enintään kymmeneltä ensimmäiseltä lainavuodelta. Lisätietoa korkotuesta löydät osiosta: Valtion korkotuki ASP-lainalle. Korkotuen päätyttyä myös ASP-asunnon vuokrausta koskevat rajoitukset päättyvät.

Valtiokonttori valvoo ASP-korkotukilainojen varojen käyttöä lain nojalla. Jos ASP-korkotukilainan saaja on käyttänyt lainavaroja muuhun kuin lain mukaiseen tarkoitukseen, korkotuki voidaan lakkauttaa. Tällöin Valtiokonttori voi tekemällään päätöksellä velvoittaa korkotuen saajan suorittamaan takaisin valtiolle saamansa korkotuen enintään viisinkertaisena. Käytännössä lainavarojen käytöllä muuhun kuin lain mukaiseen tarkoitukseen tarkoitetaan sitä, että asunto ei ole lainansaajan omassa käytössä. Valtiokonttorin valvontatehtävän kannalta on erityisen tärkeää, että ASP-korkotukilainansaaja huolehtii siitä, että hänen osoitetietonsa ovat aina ajan tasalla ja niissä tapahtuvista muutoksista ilmoitetaan väestötietojärjestelmään

Jos Valtiokonttori havaitsee, että lainavaroja on mahdollisesti käytetty lainvastaiseen tarkoitukseen, se käynnistää valvonta-asian, jossa lainansaajaa pyydetään selvittämään lainavarojen käyttöä. ASP-korkotukilainansaaja on lain nojalla velvollinen antamaan Valtiokonttorille tiedot, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että korkotukilaina on käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen. Mikäli valvonta-asia aloitetaan, lainansaajalla on aina oikeus tulla kuulluksi ja antaa lausumansa asiassa Valtiokonttorille. Valtiokonttori selvittää asian saatavilla olevien tietojen sekä lainansaajan antamien tietojen perusteella, ja tekee asiassa päätöksen.

Jos Valtiokonttori toteaa, että lainavaroja ei ole käytetty lain mukaisiin tarkoituksiin, Valtiokonttori lakkauttaa korkotuen ja harkintansa mukaan voi periä takaisin maksetun korkotuen enintään viisinkertaisena. Mikäli katsotaan, että lainavarojen käyttö on ollut lain mukaista, ASP-korkotukilainan korkotukeen ei tule muutoksia.

Korkotuen lakkauttaminen oikeuttaa myös lainan myöntäneen rahalaitoksen irtisanomaan lainan osaksi tai kokonaan heti takaisin maksettavaksi, mikäli rahalaitos oman harkintansa perusteella katsoo tämän olevan perusteltua. Tieto korkotuen lakkauttamista koskevasta päätöksestä toimitetaan tiedoksi myös lainan myöntäneelle rahalaitokselle.

Valvontatehtävästä seuraa laissa säädettyjä velvollisuuksia myös ASP-korkotukilainan myöntäneelle rahalaitokselle. Rahalaitoksen tulee antaa Valtiokonttorille tiedot, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että korkotukilaina on käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen. Tästä johtuen rahalaitoksen tulee toimittaa tiedot sähköisenä tiedonsiirtona Valtiokonttorille. Sähköisestä tiedonsiirrosta annetaan erillinen määräys, joka löytyy Määräykset ja ohjeet-osiosta. ASP-korkotukilainoihin liittyvät tiedot tulee toimittaa Valtiokonttorille kuukausittain. Tavoitteena on valvontatehtävän sujuvuuden tehostaminen sekä ASP-korkotukilainoja koskevien tietojen oikeellisuuden varmistaminen.

Jos rahalaitos laiminlyö sille määrätyt tehtävät tietojen toimittamisesta sähköisen tiedonsiirron keinoin, Valtiokonttori voi lain nojalla määrätä uhkasakon. Valtiokonttori voi asettaa määräajan, jonka kuluessa sähköinen tiedonsiirto on toteutettava ja saatettava lain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiseksi.