Hyppää sisältöön

Julkisten hankintojen tietovaranto

Hankintatietovaranto tuo tarjolle kattavampaa tietoa julkisista hankinnoista

Toteutushanke 2025–2026
Tutustu

  • Julkishallinto ostaa vuosittain tavaroita ja palveluita 37,6 miljardilla eurolla. Tulevaisuudessa julkisista hankinnoista on saatavilla kattavampaa tietoa, kun uuteen tietovarantoon kerättävää kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion ostolaskutietoa voidaan tarkastella julkisen verkkopalvelun kautta.

    Valtiokonttorin asettamassa toteutushankkeessa luodaan hankintatietovaranto, johon kerätään tietoja julkisista kilpailutuksista ja ostoista. Hanke on osa valtiovarainministeriön käynnistämää lainsäädäntöhanketta, joka perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Tavoitteena on tehostaa julkisia hankintoja, edistää tietoperusteista päätöksentekoa sekä vähentää julkisten hankintojen kustannuksia pitkällä aikavälillä.

    Tutustu toteutushankkeeseen

  • Tavoitteet
    • Hankintatietovaranto tukee julkisten hankintojen tehokkuutta, avoimuutta ja tietoperusteista johtamista. Parannetaan tiedon saatavuutta, yhdisteltävyyttä ja vertailtavuutta.
    • Mahdollistetaan suorien ja välillisten kustannussäästöjen saavuttaminen julkisissa hankinnoissa.
    • Edistetään kilpailua ja markkinoiden toimivuutta julkisissa hankinnoissa.
    • Vahvistetaan julkisten hankintojen valvontaa. Helpotetaan havaitsemaan väärinkäytöksiä.
    • Helpotetaan julkisia hankintoja koskevaa tutkimusta ja vaikutustenarviointia, tarjoamalla avointa dataa julkisista hankinnoista.
    • Mahdollistetaan hankintayksiköiden oman toiminnan kehittäminen ja parhaiden käytäntöjen levittäminen.
    • Edistetään demokratian toteutumista ja parannetaan kansalaisten mahdollisuutta osallistua hankinnoista käytävään julkiseen keskusteluun.

  • Hyödyt

    Julkishallinnon organisaatiot ostavat vuosittain tavaroita ja palveluita 37,6 miljardilla eurolla. Julkisissa hankinnoissa on tutkijoiden arvion mukaan noin 780 miljoonan euron vuosittainen säästöpotentiaali.

    Kansallinen julkisten hankintojen tietovaranto tarjoaa ensimmäistä kertaa avoimen näkymän hankintamenoihin sekä tietoa kilpailuttamattomista ostoista, joiden osuus julkisista hankinnoista on noin 15 miljardia euroa vuodessa. Tietovaranto sisältää myös sidosyksiköiltä tehdyt ostot.

    Uudistuksen myötä esimerkiksi kuntalainen voi tarkastella, mitä oma kunta on ostanut. Yritykset voivat seurata, millä aloilla on vähän kilpailua. Hankintayksiköt voivat hyödyntää tietoja omien hankintojen laadun ja tehokkuuden kehittämisessä. Tietovaranto parantaa kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietojen vertailukelpoisuutta.

    Hankintayksiköt seuraavat hankintadataa tällä hetkellä itsenäisesti vaihtelevin käytännöin. Tietovaranto lisäisi raportointivelvoitteita, mutta automatisointi ja tietojärjestelmien kehittäminen voivat vähentää lisätyötä. Suurin osa tiedoista on jo olemassa eri järjestelmissä.

  • Ota yhteyttä

    Laita viesti yhteiseen sähköpostiimme: hankintatietovaranto@valtiokonttori.fi

    Juho Savonen

    Hankejohtaja

    juho.savonen@valtiokonttori.fi
    0295 50 2075

    Projektipäälliköt

    Eeva Penttilä

    kehittämispäällikkö

    eeva.penttila@valtiokonttori.fi
    0295 50 2563
    Jukka Kujala
    Jukka Kujala

    Projektipäällikkö (Talouden tietotuotanto)

    jukka.kujala@valtiokonttori.fi
    0295 50 3314
    Reko-Aleksi Renvik

    tuoteomistaja (Teknologia, Palvelu- ja tuoteratkaisut)

    reko-aleksi.renvik@valtiokonttori.fi
    0295 502 163
    Susanna Heposaari

    Projektipäällikkö | Viestintäasiantuntija

    susanna.heposaari@valtiokonttori.fi
    0295 502 046

  • Kansallisen julkisten hankintojen tietovarannon perustamisen ja julkisyhteisöjen ostolaskutietojen julkaisemisen hankkeen tavoitteena on toteuttaa kansallinen julkisten hankintojen tietovaranto. Tietovarantoon kootaan julkiselta sektorilta tietoja julkisista hankinnoista ja ostoista koko hankinnan elinkaaren ajalta yhdisteltävässä ja vertailtavassa muodossa. Lisäksi hankkeessa valmistellaan tarpeelliset muutokset lainsäädäntöön valtiovarainministeriön johdolla.

    Hanke perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan, ja sen tavoitteena on tehostaa julkisia hankintoja, edistää tietoperusteista päätöksentekoa sekä vähentää julkisten hankintojen kustannuksia pitkällä aikavälillä. Valtiovarainministeriön asettaman hankkeen toimikausi on 17.1.2025 – 1.5.2027, ja se on osa Hankinta-Suomi-ohjelman toimenpidekokonaisuutta.

    Hankintatietovarannon toteutushanke 2025-2026

    Valtiokonttori on asettanut osana valtiovarainministeriön hanketta toimivan hankintatietovarannon toteutushankkeen, jossa kehitetään

    • tiedonkeruujärjestelmä, jonka avulla voidaan kerätä ostolaskutiedot ja tarvittavat muut tiedot julkisista hankinnoista,
    • hankintatietovaranto, jonka kautta julkisia hankintoja koskevia tietoja voidaan jakaa turvallisesti tiedon tarvitsijoille ja
    • julkinen verkkopalvelu, joka tarjoaa kattavaa, vertailukelpoista ja ymmärrettävää tietoa kilpailutuksista ja toteutuneista ostoista.

    Valtiokonttori osallistuu tiiviisti myös valtiovarainministeriön vetämään lainsäädäntötyöhön. Toteutushankkeen toimikausi on 17.1.2025–31.12.2026.

    Hankkeen tärkeimmät etapit aikajanalla

    Kuvaa klikkaamalla aikajana avautuu suurempana.

  • Hankintatietovarannon toteutushankkeessa testataan ostolaskutietojen toimittamista Valtiokonttorin taloustietopalveluun. Pilottiorganisaatioille korvataan pilotoinnista aiheutuvia kustannuksia 50 000 euroon asti.

  • Tavoitteet ja hyödyt pilottiorganisaatiolle

    Pilotoinnin tavoitteena on

    • testata ostolaskutietojen toimittamista ”päästä päähän”, eli kunnalta, kuntayhtymältä, hyvinvointialueelta tai hyvinvointiyhtymältä (myöhemmin pilottiorganisaatio) Valtiokonttorin tietopalveluun, sieltä edelleen hankintatietovarantoon ja julkisen palvelun näkymiin. Tavoitteena on myös testata pienemmässä mittakaavassa toimittajien/yritysten kykyä lisätä vaadittavia tietoja (esim. kilpailutustunniste, sopimustunniste) pilottiorganisaation laskulle.
    • tarkastella organisaatioiden kyvykkyyttä ostolaskutietojen toimittamiseen sekä muutoksen laajuutta erilaisissa organisaatioissa ja suurimmilla tietojärjestelmätoimittajilla.
    • haarukoida pilottiorganisaation työmäärää ja muutosten kustannuksia.
    • oppia pilottiorganisaatioiden prosesseista, jotta osataan ottaa organisaatioiden arki huomioon ohjeistuksissa ja koulutuksissa.
    • hyödyntää pilottikokemuksia ja kustannusarvioita lainsäädännön valmistelussa.

    Hyödyt pilottiorganisaatiolle:

    • Pilottiorganisaatiolle korvataan pilotoinnista aiheutuvia kustannuksia. Parhaassa tapauksessa suuri osa muutoksista tulee tehtyä ja katettua jo pilotin aikana.
    • Organisaation toimintatapamuutos saadaan vauhtiin hankkeen tuella.
    • Pilottiorganisaatio saa hankintatietovarannosta koituvat hyödyt ensimmäisten joukossa. Esimerkiksi parempaa tietoa oman organisaationsa hankinnoista.
    • Pilottiorganisaatio pääsee mukaan tekemään yhteiskunnallisesti merkittävää muutosta.

  • Pilotointiin osallistumisen kriteerit

    Pilottiin osallistuvalla kunnalla, kuntayhtymällä, hyvinvointialueella tai hyvinvointiyhtymällä ja sen tietojärjestelmätoimittajalla on oltava pilotointiin vaadittava kyvykkyys tai mahdollisuus kehittää omia prosessejaan / tietojärjestelmiään pilotin aikana. Lähtökohtana on, että organisaatio uskoo onnistuvansa pilotissa.

    Kriteerien (ks. alla) täyttymisen lisäksi pilottiorganisaatioiden valinnassa kiinnitetään huomiota siihen, että pilottiorganisaatioiksi saadaan erilaisia organisaatioita, joilla on eri tietojärjestelmätoimittajat ja joista ainakin osa ostaa palvelun palvelukeskukselta. Tavoitteena on saada mukaan 5–7 pilottiorganisaatiota.

    Kriteerit:

    1. Pilottiorganisaatio kykenee pilotin aikana käsittelemään ostolaskujärjestelmässään kilpailutustunnistetta ja sopimustunnistetta. Pilottiorganisaatio edellyttää pilotissa kilpailutustunnisteen ja mahdollisten salassapitomerkintöjen lisäämistä laskuille vähintään 1–3 toimittajaltaan, ja ohjeistaa toimittajia uudessa toimintatavassa.

    2. Pilottiorganisaatio sitoutuu toimittamaan Valtiokonttorille alustavan taksonomian mukaisen testiaineiston marraskuun 2025 loppuun mennessä. Samassa yhteydessä pilottiorganisaatio toimittaa Valtiokonttorille alustavan arvionsa järjestelmien kehityskustannuksista sekä työmäärästä.

    Testiaineiston voi toimittaa .csv-, .xbrl- tai .xlsx-muodossa riippuen siitä, missä muodossa pilottiorganisaatio tulee toimittamaan varsinaista pilottiaineistoa. Pilottiorganisaatio muodostaa testiaineistoon kuvitteellisia ostolaskutietoja siten, että tiedon toimittaminen omasta järjestelmästä Valtiokonttorille tulee testattua.

    3. Pilottiorganisaatio toimittaa Valtiokonttorille alustavan taksonomian mukaiset aidot ostolaskutiedot 2–3 kuukaudelta (välillä lokakuu 2025 – helmikuu 2026). Osassa taksonomian mukaisia ostolaskutietoja on oltava mukana kilpailutustunniste ja mahdolliset salassapitomerkinnät (ks. kriteeri 2).

    4. Pilottiorganisaatio kuvaa 15.1.2026 mennessä Valtiokonttorin lomakkeella oman toimintatapansa ja pilotointikokemuksensa (raportoinnin toteutustapa, arvio käytetystä työajasta ja järjestelmäkustannuksista, arvio jatkuvan ylläpidon kustannuksista, haasteet ja onnistumiset).

  • Pilotointikustannusten korvaaminen

    Hanke (Valtiokonttori) voi korvata organisaatiolle pilotista aiheutuvia henkilötyökustannuksia, järjestelmän kehityskuluja ja ostopalvelukuluja toteuman mukaan, kuitenkin enintään 50 000 € / pilottiorganisaatio.

    Kustannusten korvaus maksetaan kahdessa erässä perustuen pilottiorganisaation lähettämään laskuun, jossa on eritelty henkilötyön, järjestelmäkehityksen ja ostopalveluiden osuudet.

    1. Ensimmäinen osa maksetaan toteuman mukaan (enintään 25 000 €), kun pilottiorganisaatio on toimittanut alustavan taksonomian mukaisen testiaineiston onnistuneesti Valtiokonttorille ja toimittanut alustavan arvionsa järjestelmien kehityskustannuksista sekä työmäärästä. Testiaineisto toimitetaan 15.9.–30.11.2025 välisenä aikana.
    2. Toinen osa maksetaan pilotin päättyessä, kun pilottiorganisaatio on raportoinut Valtiokonttorille pilottikokemuksistaan ja kustannuksista.

    Maksu voidaan suorittaa myös siinä tapauksessa, että pilottiorganisaatio ei kykene toimittamaan kaikkia alustavan taksonomian mukaisia tietoja. Tällöin pilottiorganisaation on toimitettava Valtiokonttorille pilottikokemusten ja toteutuneiden kustannusten lisäksi erillinen yksityiskohtainen selvitys siitä, miksi tietojen toimittaminen ei onnistu ja millaisia muutoksia puuttuvien tietojen toimittaminen olisi vaatinut tietojärjestelmiin ja/tai organisaation omiin prosesseihin. Lisäksi on kuvattava näiden toimenpiteiden kustannusarviot. Selvityksen on oltava tietokenttäkohtainen. Maksua ei kuitenkaan suoriteta, jos pilotin epäonnistumisen voidaan katsoa johtuvan pilottiorganisaation omasta toiminnasta tai vähäisestä sitoutumisesta pilotointiin.

  • Aikataulu

    Pilotoinnin aikataulu

    • Toukokuu 2025: pilottihaku 5.–30.5.2025, pilotoinnissa käytettävä taksonomia ja ohjeet valmiina
    • Kesäkuu 2025: päätökset pilottiorganisaatioista, sopimukset
    • Elokuu 2025: ohjeistus, pilottiorganisaatioiden yhteinen aloitustilaisuus 13.8.2025 klo 13–16
    • Syys-marraskuu 2025: testiaineistojen toimitus, pilottiorganisaation alustava arvio kustannuksista ja työmäärästä, ensimmäinen osa pilotointikustannusten korvauksesta maksatukseen
    • Lokakuu 2025 – helmikuu 2026: ostolaskutietojen toimitus Valtiokonttorille 2-3 kuukaudelta
    • Tammi-helmikuu 2026: kokemusten ja kustannusten raportointi Valtiokonttorille 15.1.2026 mennessä, toinen osa pilotointikustannusten korvauksesta maksatukseen
    • Helmi-huhtikuu 2026: pilottikokemusten jako, vaikutukset lopulliseen taksonomiaan

  • Pilottiorganisaatiot

    Haimme pilottiorganisaatioiksi erityisesti kuntia, kuntayhtymiä, hyvinvointialueita ja hyvinvointiyhtymiä. Pilottiin haki 30.5.2025 mennessä yhteensä 15 organisaatiota, joista kahdeksan valittiin mukaan pilotointiin. 

    Pilottiin valituilla organisaatioilla on käytössään kahdeksan eri ostolaskujen käsittelyjärjestelmää kuudelta ohjelmistotoimittajalta. Organisaatioista neljä ostaa palvelua eri palvelukeskuksilta. Valittavissa organisaatioissa on mukana yksi iso kaupunki, yksi pieni kunta, kaksi suurehkoa ja kolme keskikokoista kuntaa/kaupunkia ja yksi kuntayhtymä.

    Pilottiorganisaatioiden nimet julkaistaan tällä sivulla sopimusten allekirjoittamisen jälkeen.

    Varsinaisen pilotoinnin lisäksi olemme sopineet, että käymme erikseen työpajoissa läpi kolmen hyvinvointialueen prosesseja ja muutostarpeita.

  • Ohjeet, liitteet ja yhteystiedot

    Ohjeet ja liitteet

     

    Yhteystiedot

    hankintatietovaranto@valtiokonttori.fi

    Eeva Penttilä

    kehittämispäällikkö

    eeva.penttila@valtiokonttori.fi
    0295 50 2563