Kun valtionavustuksia myönnetään, ei ole yhdentekevää, miten tietoa ja tiedolla johdetaan, toteavat Valtiokonttorin kehittämispäällikkö Antti Seppänen ja Nordic Healthcare Group Oy:n johtava konsultti Paula Vieresjoki blogipostauksessaan.
Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa kehitettävä yhteinen toimintamalli rohkaisee valtionavustusten hakijoita, saajia ja myöntäjiä hahmottamaan yhteiskuntaa ilmiölähtöisesti ja tekemään yhteistyötä. Yhteistyöverkostoissa tunnistetaan niitä tekijöitä, joihin vaikuttamalla voidaan saada aikaan muutoksia. Samalla yhdessä tunnistetaan ilmiöön liittyviä tietolähteitä.
Seppälä ja Vieresjoki kirjoittavat, että hankkeessa valtionapuviranomaisia kannustetaan siirtämään painopistettä valtionavustustoiminnan suunnitteluun ja arviointiin, ja pohtimaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Mihin päämääriin ja tavoitteisiin haluamme vaikuttaa tällä valtionavustuksella?
- Minkälaista toimintaa ja millaisia hankkeita tuemme päämäärien saavuttamiseksi ja tavoitteiden edistämiseksi?
- Minkä arviointiperusteiden ja -kriteereiden avulla valtionavustukset myönnetään, jotta niiden käytöllä saadaan aikaan haluttuja muutoksia?
- Kuinka tiedämme, että muutoksia tapahtuu eli miten saamme tietoa tuloksista ja vaikutuksista?
- Mitä uusia innovaatioita avustetulla toiminnalla saatiin aikaan?
- Kuinka voimme osoittaa, että valtionavustuksilla on saatu aikaan haluttuja vaikutuksia yhteiskunnassa?
> Tutustu myös ilmiölähtöisyyden, yhteistyön ja vaikuttavuuden edistämisen työvälineisiin
Myöntöperusteista ja arviointikriteereistä viestiminen on avoimuutta ja tasapuolista kohtelua
Valtionavustuslaissa ei puhuta hakuilmoituksesta, mutta laki edellyttää pääsääntönä, että valtionapuviranomaiset tiedottavat mahdollisuuksista hakea valtionavustusta, hakemismenettelystä ja avustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä ja ehdoista, toteaa kolumnissaan valtionavustusten kehittämis- ja digitalisointihankkeen erityisasiantuntija Leena Rantala.
Tiedottamisvelvollisuuden tarkoituksena on turvata yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen ja avoimuus valtionavustusten hakemisessa ja myöntämisessä. Olennaista on, että hakuilmoituksessa kerrotaan etukäteen valtionavustuksen myöntöperusteista ja arviointikriteereistä. Arviointikriteerien tulee olla riittävän konkreettisia, jotta niiden soveltaminen voi olla läpinäkyvää. Myös esimerkiksi yhdenmukainen käsitteiden käyttö, samoista asioista puhuminen samoilla nimillä lisää läpinäkyvyyttä, Rantala kirjoittaa kolumnissaan.
Jatkossa perustiedot kaikista valtionavustushauista kootaan yhteen osoitteeseen, Haeavustuksia.fi-palveluun. Kun perustiedot hauista ovat helposti saatavilla, saadaan läpinäkyvyyttä valtionavustustoimintaan kokonaisuutena.
> Pääset lukemaan Leena Rantalan kolumnin kokonaisuudessaan Valtionavustukset-uutiskirjeestä
Valtionavustustoimintaan kehitetään valtionvarainministeriön johtamassa valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa. Valtiokonttori tuottaa hankkeessa uudet yhteiset valtionavustuspalvelut avustusten hakijoille, saajille ja valtionapuviranomaisille, vastaa palveluiden kehittämisestä sekä tarjoaa tukea kaikille palveluiden käyttäjille.
Lähde: Uutisen lähteenä on toiminut Valtionavustukset-uutiskirje, jonka voit tilata itsellesi valtiovarainministeriön uutiskirjepalvelusta.
