Hyppää sisältöön

Korvausturva Natoon liittyvissä tehtävissä

  • Natojäsenyyden myötä Suomessa on aiempaa enemmän muun muassa kansainvälistä harjoitustoimintaa. Toimintaan osallistuvat valtiot ovat yhdessä sopineet vahinkojen korvaamiseen sovellettavasta menettelystä Nato SOFA -sopimuksella (Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välillä niiden joukkojen asemasta tehty sopimus). Nato SOFAn määräykset vahingonkorvausvastuusta on Pariisin pöytäkirjalla ulotettu myös Naton esikuntiin ja niiden sotilas- ja siviilihenkilöstöön.

    Sopimusmääräysten mukaan toisen valtion tai Naton esikunnan joukkoihin tai henkilöstöön kuuluvan virallisissa tehtävissään Suomessa aiheuttama vahinko korvataan vahinkoa kärsineelle samoin perustein kuin jos vahingon olisi aiheuttanut Puolustusvoimien henkilöstöön kuuluva.

    Nato SOFAan sisältyy myös määräykset menettelystä tilanteessa, jossa vahinko on aiheutettu virallisten tehtävien ulkopuolella.

  • Puolustusyhteistyöhön osallistuvan vakuutusturva

    Kansainväliseen puolustusyhteistyöhön osallistuvalle Puolustusvoimien henkilöstölle, asepalvelusta suorittavalle henkilölle sekä reserviläiselle aiheutuneet vahingot korvataan samoin perustein kuin muussa Puolustusvoimien toiminnassa aiheutuneet vahingot. Sovellettavan tapaturmaturvan ratkaisee se, kenelle vahinko on sattunut ja missä roolissa puolustusyhteistyöhön on osallistuttu. Vaikutusta on myös sillä, onko vahinko sattunut Suomessa vai ulkomailla.

    Vakuutusturva eri tilanteissa

    Harjoitukset kotimaassa

    Suomessa pidettävään harjoitukseen osallistuvan tapaturmaturva on sama riippumatta siitä, onko kysymys harjoituksesta, johon osallistuu vain suomalaisia sotilaita ja joukkoja vai harjoituksesta, johon osallistuu myös muiden Nato-maiden sotilaita ja joukkoja.

    Puolustusvoimien palveluksessa olevat
    Asepalvelusta suorittavat ja reserviläiset
    Harjoitukset ulkomailla

    Ulkomailla pidettävään harjoitukseen osallistuvan Puolustusvoimien palveluksessa olevan tapaturmaturva määräytyy pääsääntöisesti työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista turvaa täydentää valtion matkavahinkoturva.

    Asepalvelusta suorittavat ja reserviläiset kuuluvat sotilastapaturmasta ja palvelussairaudesta annetun lain mukaisen turvan piiriin myös ulkomailla pidettävässä harjoituksessa. Turvaa täydentää valtion matkavahinkoturva.

    Jos kysymyksessä on Puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 12 §:ssä tarkoitettuun kansainvälisen avun antamiseen, yhteistoimintaan tai muuhun kansainväliseen toimintaan osallistuminen, sovellettavaksi tulee laki palvelussairauden ja tapaturman korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä.

    Ulkomaan virkamatkat sekä Naton esikuntiin tai muihin kansainvälisiin tehtäviin komennetut henkilöt

    Natoon liittyvät ulkomaanmatkat ja -komennukset ovat normaalia virkatoimintaa. Henkilöt kuuluvat sekä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen turvan että valtion matkavahinkoturvan piiriin.

    Kansainvälisen avun antaminen, yhteistoiminta ja muu kansainvälinen toiminta

    Kansainvälisen avun antamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa Puolustusvoimat antaa toimialaansa kuuluvaa apua toiselle valtiolle tai esimerkiksi Pohjois-Atlantin liitolle. Puolustusvoimat voi myös osallistua yhteistoimintaan. Tehtäviin osallistuva henkilöstö on tehtävien ajan virka- tai työsuhteessa Puolustusvoimiin. Tehtäviin osallistuvaan henkilöstöön sovelletaan tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annettua lakia. Myös asevelvollisia ja reserviläisiä voidaan tietyin edellytyksin käyttää kansainvälisen avun antamiseen, yhteistoimintaan ja muuhun kansainväliseen toimintaan.

    Jos kysymyksessä on Puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 12 §:ssä tarkoitettuun kansainvälisen avun antamiseen, yhteistoimintaan tai muuhun kansainväliseen toimintaan osallistuminen, sovellettavaksi tulee laki palvelussairauden ja tapaturman korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä.

  • Ulkomaisten joukkojen tai niihin kuuluvan aiheuttamat vahingot

    Vahinkoa kärsinyt voi toimittaa korvaushakemuksen Valtiokonttorille silloin, kun Suomessa sattunut vahinko on aiheutunut toisen valtion joukon tai siihen tai Naton esikuntaan kuuluvan toiminnasta. Jos vahinko on aiheutettu virallisissa tehtävissä, korvausasian ratkaisee Valtiokonttori. Virallisten tehtävien ulkopuolella aiheutuneen vahingon osalta korvauksen maksamisesta päättää se valtio tai Naton esikunta, jonka joukkoihin tai henkilöstöön vahingon aiheuttaja kuuluu. Tällöinkin Valtiokonttori laatii arvion korvattavan vahingon määrästä. Vahingon määrä arvioidaan Suomen lainsäädännön mukaisesti.

    Korvausvaatimus voidaan toimittaa Valtiokonttorille myös silloin, kun vahinkotapahtumaa tai korvausasiaa on käsitelty tuomioistuimessa.

    Kiinteistölle aiheutuneiden vahinkojen osalta toimivalta ratkaista korvausasia, arvioida korvattavan vahingon määrä ja siirtää korvausvaatimus kuuluu Valtiokonttorin sijaan Puolustusvoimille.

    Lue lisää valtion vastuuseen perustuvasta vahingonkorvauksesta >

  • Rikoksella aiheutetut vahingot

    Uhrin oikeus saada korvaus vahingosta, jonka toisen valtion tai Naton esikunnan joukkoihin tai henkilöstöön kuuluva on aiheuttanut Suomessa virallisia tehtäviä suoritettaessa, määräytyy samojen säännösten mukaan kuin jos vahingon olisi aiheuttanut Puolustusvoimiin kuuluva.

      • Korvauksen määrän arvioi ja maksaa vahingonkorvauslain mukaisesti Valtiokonttori (jos rikoksella on aiheutettu vahinkoa kiinteistölle, toimivaltainen viranomainen on Puolustusvoimat)
      • Valtiokonttori maksaa korvauksen uhrille ja Valtiokonttori perii osan korvauksista siltä valtiolta, jonka joukkoihin vahingon aiheuttaja kuuluu.

    Myös silloin, kun vahinko on aiheutettu Suomessa virallisten tehtävien ulkopuolella, rikoksen uhri voi esittää korvausvaatimuksen Valtiokonttorille.

      • Valtiokonttori arvioi maksettavan korvauksen määrän vahingonkorvauslain mukaisesti
      • Valtiokonttori lähettää vahingon määrää koskevan raportin sille valtiolle, jonka joukkoihin vahingon aiheuttaja kuuluu.
      • Kyseisen valtion viranomaiset voivat päättää tarjota uhrille harkinnanvaraista korvausta.

    Korvausvaatimus rikoksella aiheutetusta vahingosta voidaan toimittaa Valtiokonttorille myös silloin, kun vahinkotapahtumaa tai korvausasiaa on käsitelty tuomioistuimessa.

    Rikosvahinkolain mukainen korvaus

    Jos rikoksen uhri ei virallisten tehtävien ulkopuolella aiheutetun rikoksen osalta saa harkinnanvaraista korvausta hänelle aiheutuneesta vahingosta, hän voi hakea korvausta rikosvahinkolain nojalla.

  • Liikennevahingot
    Valtiokonttori vastaa liikennevahingosta, kun Suomen valtio on:
      • ajoneuvon omistaja tai haltija
      • sitoutunut korvaamaan toisen valtion omistaman ajoneuvon aiheuttaman vahingon.

    Suomen valtio on sitoutunut käsittelemään ja korvaamaan sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön osallistuvan Naton jäsenvaltion tai toimielimen vakuuttamattoman ajoneuvon Suomessa aiheuttaman vahingon.

    Korvaus maksetaan liikennevakuutuslain mukaisesti. Lue lisää liikennevahinkojen korvaamisesta >

  • Vahingonkorvausvastuun jakautuminen (Nato SOFA)

    Lähtökohtana on, että kukin valtio vastaa vahingoista, joita sen joukkojen jäsenet ja siviilihenkilöstö aiheuttavat virallisissa tehtävissään. Vahingonkorvausvastuun jakautuminen lähettäjä- ja vastaanottajavaltion välillä määritetään VIII. artiklassa.

    Korvausvastuun jakautuminen riippuu siitä, onko vahinko aiheutunut:

    • Virallisia tehtäviä hoidettaessa
    • Virallisten tehtävien ulkopuolella
    • Sopimuspuolen omaisuudelle tai henkilöstölle
    • Kolmannelle taholle

    Korvausvaatimuksista luopuminen
    Nato SOFA VIII art. 1-4 kpl.

    Sopimuspuolet eivät esitä toisilleen korvausvaatimuksia kärsimästään vahingosta, joka koskee

    • Sopimuspuolen omistamaa ja sen asevoimien käytössä olevaa omaisuutta
    • Muuta sopimuspuolen omaisuutta sopimuspuolen ilmoittamaan määrään saakka (Suomi 567 euroa)
    • Sopimuspuolen sotilas- ja siviilihenkilöstöön kuuluvan vammautumisen tai kuoleman johdosta maksettua korvausta

    Ei takautumisvaatimusta esim.

    • Puolustusvoimien ajoneuvolle sattunut liikennevahinko, jossa syyllinen ajoneuvo kuuluu toiselle sopimuspuolelle
    • Valtion virkamiehelle sattunut työ- tai sotilastapaturma, joka on aiheutunut toisen sopimuspuolen joukkojen jäsenen huolimattomuudesta tai tahallisuudesta

  • Joukkojen asemaa määrittelevät sopimukset

    Nato SOFA

    Sopimus Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välillä niiden joukkojen asemasta (Agreement between the Parties to the North Atlantic Treaty regarding the Status of their Forces)

    Pariisin pöytäkirja

    Pöytäkirja Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaisesti perustettujen kansainvälisten sotilasesikuntien asemasta (Protocol on the Status of International Military Headquarters set up pursuant to the North Atlantic Treaty)

    DCA

    Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen välillä puolustusyhteistyöstä (Agreement on Defense Cooperation between the Government of the Republic of Finland and the Government of the United States of America)

    Vahingonkorvausta koskevat määräykset joukkojen asemaa määrittelevissä sopimuksissa

    Nato SOFA koskee Naton jäsenvaltioiden joukkojen oikeudellista asemaa niiden oleskellessa virallisten tehtäviensä yhteydessä toisen Naton jäsenvaltion alueella. Suomen osallistuessa kansainväliseen puolustusyhteistyöhön vahingonkorvausvastuu jakautuu valtioiden välillä pääsääntöisesti Nato SOFAn VIII artiklan määräysten mukaan. Nato SOFAn määräykset vahingonkorvausvastuusta on Pariisin pöytäkirjalla ulotettu myös Naton esikuntiin ja niiden sotilas- ja siviilihenkilöstöön. Suomen ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus puolestaan luo Yhdysvaltojen joukkojen jäsenille ja henkilöstölle tiettyjä erioikeuksia heidän toimiessaan Suomessa. Myös Yhdysvaltojen joukkojen jäsenien ja henkilöstön aiheuttamia vahinkoja koskevat korvausvaatimukset voidaan esittää Suomen viranomaisille ja käsitellä ne Nato SOFAn määräysten mukaisesti.

    Lähtökohtana on, että kukin valtio vastaa vahingoista, joita sen joukkojen jäsenet ja siviilihenkilöstö aiheuttavat virallisissa tehtävissään. Sopimuksen mukaan se valtio, jossa joukot ovat, ottaa kuitenkin vastatakseen vahingonkorvausvaatimusten käsittelystä tai aiheutuneen vahingon arvioinnista. Myös korvausvastuu on tietyissä tilanteissa jaettu valtioiden välillä.