• Palvelukuvaus

    Jos loukkaannut tai sairastut sotilaallisen kriisinhallintapalveluksen aikana, Porin prikaati huolehtii palvelusaikana hoitosi kustannuksista.

    Jos loukkaannut tai sairastut siviilikriisinhallintapalveluksen aikana, korvauksista huolehtii ensisijaisesti se operaatio, jossa palvelet.

    Valtiokonttori vastaa palveluksen päättymisen jälkeisistä hoitokustannuksista, ansionmenetyksestä ja muista lainmukaisista korvauksista.

    Sinulla on oikeus Valtiokonttorin maksamiin korvauksiin, jos tapauksesi täyttää tapaturman tai palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain määrittelemät ehdot.

  • Edellytykset korvauksen saamiselle

    Palvelu on tarkoitettu vain

    * sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä tai
    * siviilikriisinhallintatehtävissä tai
    * rajavartiolaitoksen palveluksessa sotilasviranhaltijana EU:n rajavalvontaviraston (Frontexin) toimintaan osallistuneille

    loukkaantuneille tai sairastuneille.

  • Miten tulee toimia

    Korvausten saamiseksi sinun on tehtävä hakemus Valtiokonttorille. Toimi näin:

    1. Tee Valtiokonttorille sotilastapaturmailmoitus lomakkeella, joka on Valtiokonttorin kotisivulla
    2. Ota käyttöön Suomi.fi-viestit: se on tietoturvallinen tapa viestiä julkisen hallinnon ja muiden palvelua käyttävien organisaatioiden kanssa. Kun sinulla on käytössäsi Suomi.fi-viestit, asiointisi Valtiokonttorin kanssa nopeutuu. Voit olla Suomi.fi-viestit -palvelun kautta yhteydessä Valtiokonttorin asiakaspalveluun.
    3. Hanki sairauslomatodistus, jos et kykene menemään töihin tai opiskelemaan. Huomioithan, että Valtiokonttorin maksamia korvauksia voi saada vasta palveluksen päättymisen jälkeiseltä ajalta.

    Kun Valtiokonttori on vastaanottanut korvaushakemuksesi, pyydämme työnantajaltasi jäljennöksen palvelusitoumuksestasi ja tarvittaessa myös sairauskertomuksen siltä ajalta, kun toimit kriisinhallintatehtävässä. Sen jälkeen Valtiokonttori käsittelee hakemuksesi ja tekee korvauspäätöksen.

    Saat tukea myös henkiseen selviytymiseen: Jos palveluksen jälkeen koet tarvitsevasi tukea psyykkisten oireiden, stressin tai sopeutumisvaikeuksien vuoksi, ota yhteyttä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) psykiatriseen konsultaatiopoliklinikkaan. HUS psykiatrinen konsultaatiopoliklinikka; puh. 09 4717 3511

  • Korvaukset tapaturmasta ja palvelussairaudesta

    Jos vammaudut kriisinhallintatehtävässä, sinulle korvataan tarpeellinen

    • sairaanhoito,
    • lääkinnällinen ja toimintakykyyn liittyvä kuntoutus (esimerkiksi fysioterapia)
    • korvaus ansionmenetyksestä
    • korvaus pysyvästä haitasta sekä tarvittaessa
    • ammatillinen kuntoutus, mikäli et kykene palaamaan entiseen työhösi tai opiskelupaikkaan.

    Vahinkotapahtuman aiheuttamasta vammasta ja sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta maksetaan 1.1.2017 alkaen kertakorvauksena lisäkorvaus, joka on enimmillään haittaluokan 20 mukaisena 210 000 euroa ja osittaisesta pysyvästä haitasta kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä korvausmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. Lisäkorvaus maksetaan 1.1.2017 tai jälkeen sattuneissa vahinkotapauksissa. Lisäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että vahinkotapahtuma on sattunut palveluksessa tai ulkomailla palvelusalueella tapahtuneessa harjoituksessa tai koulutuksessa.

    Tavoitteena on auttaa sinua kuntoutumaan ja palaamaan työhösi tai opiskeluusi mahdollisimman pian. Tältä osin on tiivistetty yhteistyötä Verven (ent. Vakuutuskuntoutus VKK) kanssa ja ammatillisen kuntoutuksen selvittäminen aloitetaan entistä varhaisemmassa vaiheessa, jotta se olisi tehokasta.

    Palvelukseen osallistuneelle korvataan myös psyykkisen tuen tai hoidon aiheuttamia kustannuksia kuntoutuksena. Tuen tai hoidon tarpeella tulee olla todennäköinen syy-yhteys palvelukseen tai tehtävään. Kustannuksia voidaan korvata enintään yhden vuoden ajan tuen tarpeen ilmenemisestä.

    Tutustu esimerkkitapauksiin >

  • Korvaukset kuolemantapauksesta

    Perhe-eläke

    Kriisinhallintapalveluksesta aiheutuvan kuoleman perusteella maksetaan puolisolle ja lapsille perhe-eläkettä.

    Perhe-eläke lasketaan vahingoittuneen vuosityöansiosta. Vuosityöansio on kuitenkin vähintään vähimmäisvuosityöansion kolminkertainen määrä eli 43 080,00 euroa vuonna 2019.

    Esimerkki 1: Jos edunjättäjällä on perheessään vain leski, lesken eläke on 40 % vuosityöansiosta. Jos edunjättäjällä oli vain vähimmäisvuosityöansio, on korvauksen määrä 17 232,00 euroa vuonna 2019. Euromäärään voivat vaikuttaa vielä lesken omat tulot vähentävästi.

    Esimerkki 2: Jos edunjättäjällä on leski ja yksi lapsi, on lesken eläke 35 % ja lapsen perhe-eläke 25 % vuosityöansiosta. Euromääriin vaikuttavat lasten määrä sekä lesken omat tulot sen jälkeen, kun lasten oikeus perhe-eläkkeeseen on päättynyt.

    Hautausapu

    Vuonna 2019 hautausavun määrä on 4 900,00 euroa. Hautausapu maksetaan kuolinpesälle tai muulle hautajaisten järjestäjälle.

    Lisäkorvaus kuolemantapauksen johdosta

    Palveluksesta aiheutuvan kuoleman perusteella vahingoittuneen edunsaajalle maksetaan lisäkorvaus.  Edunsaajalle maksettavan lisäkorvauksen määrä on 200 000 euroa. Lisäksi jokaiselle alaikäiselle lapselle maksetaan 20 % em. summasta eli 40 000 euroa.  Lisäkorvaus maksetaan 1.1.2017 tai sen jälkeen sattuneissa kuolemantapauksissa. Lisäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että vahinkotapahtuma on sattunut palveluksessa tai ulkomailla palvelusalueella tapahtuneessa harjoituksessa tai koulutuksessa.

    Liikennevahinko

    Jos kyseessä on samalla liikennevahinko, vahingonkärsineellä voi olla oikeus saada korvauksia myös liikennevakuutuslain nojalla. Korvattavaksi voi tulla hautaus- ja muita hautaamiseen liittyviä kuluja kohtuulliseen määrään, siltä osin kuin hautausapu ei sitä kata.

    Korvaukset perustuvat Lakiin tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä (29.12.2016/1522), Työtapaturma- ja ammattitautilakiin (24.4.2015/459) ja Liikennevakuutuslakiin (17.6.2016/460).

  • Hakulomakkeet

    Korvaushakemukseen >

    Tarvitset hakemuksesi liitteeksi selvityksen vammasta ja saamastasi hoidosta. Saat potilasasiakirjat Omakanta-palvelusta – ohje alempana tällä sivulla. Jos olet kriisinhallintatehtävissä, jolloin Omakanta ei ole käytettävissä, skannaa tai ota valokuva potilasasiakirjoista.

    Tämän lisäksi tarvitset ainakin

    • henkilötietosi ja tilinumerosi
    • palveluksen alkamis- ja päättymispäivän (tai keskeyttämispäivän)
    • sairauslomatodistuksen, kun et vammasi tai sairautesi vuoksi voi tehdä töitä tai opiskella
    • todistuksen opiskelupaikasta, esim. Opintopolun opintosuoritusotteen, kun opiskelusi ovat viivästyneet vamman tai sairauden vuoksi
    • kuitit palveluksen jälkeen syntyneistä kuluista. Kuitteja ei tarvitse lähettää Valtiokonttoriin, mutta säilytä ne itselläsi vuoden ajan. Saatamme pyytää niitä myöhemmin. Kulukorvaukset tulee hakea vuoden kuluessa kulun syntymisestä.

    Muut mahdolliset liitteet kerrotaan hakemuksessa.

    Hakemuksen täyttämistä varten sinun tulee tunnistautua Suomi.fi-palvelussa. Suomi.fi-tunnistautuminen on julkishallinnon yhteinen tunnistautumispalvelu. Voit tunnistautua joko pankkitunnuksillasi, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

    Halutessasi voit keskeyttää hakemuksen täyttämisen ja tallentaa sen luonnoksena. Luonnoksia säilytetään palvelussa kuuden kuukauden ajan.

    Palvelu toimii seuraavilla selaimilla: Internet Explorer 11, Chrome, Firefox, Safari ja Edge (uusimmat versiot).

    Korvaushakemukseen >

    Terveystietojen haku Omakanta-palvelusta puhelimella ja tietokoneella -ohje >

    Maksusitoumushakemus lääkkeitä varten >

    Matkalasku >

    Edunsaajamääräys >

    Lisäselvityspyynnöt

    Vastaa saamaasi lisäselvityspyyntöön tai korjaa virheelliset, jo annetut tiedot sähköisessä asiointipalvelussa mahdollisimman pian. Lisätietojen lähettäminen alla olevan palvelun kautta varmistaa hakemuksesi nopean käsittelyn.

    Lähetä pyydettyjä lisäselvityksiä >

  • Lainsäädäntö

    Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä >

  • Sotilastapaturma-asiain neuvottelukunta

    Sotilastapaturma-asiain neuvottelukunta asetettiin Valtiokonttorin pääjohtajan päätöksellä syksyllä 2011.

    Neuvottelukunnassa on jäseniä puolustusministeriöstä, Pääesikunnasta, sosiaali- ja terveysministeriöstä, ulkoministeriöstä, Valtiokonttorista ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS).

    Neuvottelukunnan tehtävänä on

    • käsitellä sotilastapaturmiin liittyviä periaatteellisia kysymyksiä
    • tehdä linjauksia asioissa
    • tuoda eri osapuolten näkemyksiä ajankohtaisiin asioihin
    • tarkastella asioita monipuolisesti eri näkökulmista lähtien
    • antaa niihin liittyviä toimeksiantoja
    • kuulla tarvittaessa asiantuntijoita.

    Olennainen asia on myös vakuutusturvasta tiedottaminen ja tietoisuuden varmistaminen eri yhteistyökanavien kautta. Näin mahdollistetaan Valtiokonttorin korvauslinjan jatkuva seuranta ja ajan tasalla pitäminen, ympäristötekijöistä tuleviin muutoksiin vastaaminen ja varmistetaan asianosaisten oikeusturva.

    Neuvottelukunta on neuvoa-antava asiantuntijaelin, joka ei tee päätöksiä eikä ratkaise yksittäistä korvausasiaa.

    Neuvottelukunta kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Jokaisesta kokouksesta laaditaan tiedote, jotka julkaistaan pdf-tiedostoina.

    Vuoden 2021 tiedotteet:
    16.6.2021

    Vuoden 2020 tiedotteet:
    23.10.2020

    Vuoden 2019 tiedotteet:

    4.10.2019
    15.3.2019

    Vuoden 2018 tiedotteet:

    23.11.2018
    25.5.2018
    16.2.2018