• Mitä?

    Suunnitelmista tuloksiin -prosessi on laaja kokonaisuus joka kattaa viraston (tai laitoksen) johtamisen tueksi tehtävien suunnitelmien tuottamisen sekä niiden raportoinnin kaikilla hallinnontasoilla. Prosessi tukee virastojen ohjausta ja tuottaa yhtenevää tietoa toiminnasta.

    Prosessi voidaan jakaa kolmeen pääasialliseen ryhmään:

    • toiminnan ja talouden suunnittelu,
    • tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimi sekä
    • tulosten raportointi.

    Suunnitelmista tuloksiin -prosessin strateginen omistaja on valtiovarainministeriö. Valtiokonttori toimii operatiivisessa vastuussa kehittäen ja tukien prosessin eri osien läpivientiä.

  • Miten?

    Tuotamme ohjeistusta ja jaamme parhaita käytänteitä suunnitteluun, mittareiden muodostamiseen ja tulosten raportointiin liittyen. Keräämme suunnittelun tuottamat tiedot Valtion tulostietojärjestelmään ja ne ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä Tutkihallintoa.fi-palvelussa.

    Tavoitteenamme on, että valtionhallinnon ohjaus ja johtaminen perustuu yhtenäiseen ja analysoituun konsernitietoon, ajantasaiseen tilannekuvaan sekä hyvään henkilöjohtamiseen. Tavoitetilassa suunnittelun, ohjauksen ja seurannan prosessit on digitalisoitu siten, että tiedot tallennetaan vain kertaalleen, minkä jälkeen tietoja hyödynnetään tarpeenmukaisesti läpi prosessien sellaisenaan tai rikastamalla tietoa edelleen.

    Suunnitelmista tuloksiin -prosessilla on merkittävä liityntäpinta valtionhallinnossa käytettävään ohjausmalliin, tulosohjaukseen. Lisätietoa tulosohjauksesta: https://vm.fi/ohjausjarjestelmat

    Suunnitelmista tuloksiin -prosessi

    1. Toiminnan ja talouden suunnittelu
      • kehyssuunnittelu
      • toiminta- ja taloussuunnittelu (TTS) / strategia-asiakirja
      • talousarvioennuste (TAE)
      • tulostavoiteasiakirja
    2. Tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimi
      • tunnusluvut ja mittarit
      • sisäinen budjetointi
      • kustannuslaskenta
      • hinnoittelu
    3. Tulosten raportointi
      • toimintakertomus ja raportointi
      • ministeriön tilinpäätöskannanotto
      • osavuosiraportointi
      • johdon raportointi
      • julkinen raportointi (Tutkihallintoa.fi)
      • hallituksen vuosikertomus

     

  • Mitä?

    Tarpeesta maksuun -prosessilla (aik. käytetty nimitystä Hankinnasta maksuun) tarkoitetaan kokonaisuutta aina hankintojen suunnittelusta yksittäisen ostolaskun maksamiseen. Valtio käyttää hankintoihin vuosittain noin 6 miljardia euroa. Hankinnat täyttävät valtion tarpeita väylähankkeista erilaisiin asiantuntijapalveluihin. Tarpeesta maksuun -prosessin kehittämisessä tavoitteena on varmistaa hankintojen tarkoituksenmukaisuus ja turvata valtion varojen tehokas, valvottu sekä läpinäkyvä käyttäminen.

  • Miten?

    Tarpeesta maksuun -prosessialue (aik. Hankinnasta maksuun) on linjattu valtion taloushallinnon strategiassa keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Yhdenmukaisilla toimintatavoilla ja tietojen käsittelyn automatisoinnilla on tavoitteena vähentää prosessin henkilötyömäärää 30 % vuoteen 2020 mennessä.

    Tarpeesta maksuun -prosessikuva muodostuu seuraavista osista:

    • Hankintojen suunnittelu 
      Hankintatarpeiden kartoittaminen ja yksittäisen hankinnan valmistelu
    • Hankintojen kilpailuttaminen
    • Toimittaja- ja sopimushallinta
    • Tilaaminen
      Tilausehdotuksen laatiminen
    • Menojen käsittely
      Ostolaskujen tarkastus ja esikäsittely, sopimuskohdistus ja tiliöintiviite, ostoreskontran hoito, toimittajarekisterin ylläpito
    • Maksuliikenne
      Maksuunpano, menotiliotteiden käsittely
    • Seuranta ja raportointi

     

  • Tarpeesta maksuun -prosessin automatisointi

    Tarpeesta maksuun -prosessin (aik. Hankinnasta maksuun) automatisoinnin keskeisiä kehittämistoimia ovat muun muassa sopimuskohdistuksen, sähköisen tilaustenhallinnan ja robotiikan käyttöönotto ostolaskujen käsittelyssä. Nämä toiminnallisuudet vähentävät käsittelyyn tulevien tositteiden määrää ja automatisoivat aiemmin manuaalisesti tehtyä työtä.

    Valtiokonttori seuraa automatisoinnin etenemistä valtionhallinnossa mittareiden avulla kvartaaleittain. Kirjanpitoyksiköiden tulee hyödyntää mittaritietoja mm. arvioidessaan ostolaskujen käsittelyn automaatioastetta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi Valtiokonttori arvioi mittareiden avulla toimenpiteiden tarvetta automatisoinnin vauhdittamiseksi.

  • Kirjanpitoyksikkötasoiset mittaritiedot

    Tarpeesta maksuun -prosessin (aik. Hankinnasta maksuun) kehittymistä seurataan mittaritietojen avulla. Mittareita ovat muun muassa:

    • Käsitellyt menotositteet yhteensä, kpl
    • Ostolaskut, kpl
    • Verkkolaskujen prosenttiosuus
    • Tilauksellisten, sopimuksellisten ja tiliöintiviitteellisten laskujen kpl-määrät ja prosenttiosuudet
    • Automaattisesti käsiteltyjen laskujen prosenttiosuus

    Yhteenveto menojen käsittelyn tapahtumamääristä sekä automaation asteesta:

    Vuoden 2019 alusta menojen käsittelyn automaatioastetta kuvaavat tilastot julkaistaan valtionhallinnon sisäisessä työtilassa osoitteessa handi.fi/tiimeri.

    Automaatiotavoitteiden seuranta:

    Valtion ostolaskujen automaation kehittyminen vuosina 2014-2020

  • Hankintojen digitalisointi

    Valtiokonttori osallistuu yhteistyössä Hanselin, Palkeiden, Valtiovarainministeriön ja muiden konsernitoimijoiden kanssa Hankintojen digitalisointi -toteutusohjelmaan, jonka tavoitteena on kehittää valtion hankintatoimea digiperiaatteiden mukaisesti.

    Lue lisää:

  • Tarpeesta maksuun -prosessin hyvät käytännöt

    Tarpeesta maksuun -prosessialueen (aik. Hankinnasta maksuun) hyvät käytännöt -ohjekokonaisuus on tuotettu kirjanpitoyksiköiden käyttöön toimintatapojen kehittämiseksi.

    Keskeisiä kehittämiskohteita kirjanpitoyksiköissä ovat:

    • talouden suunnittelun toimintatapojen kehittäminen,
    • hankintojen analysointi,
    • menojen käsittelyn automatisointi sekä
    • hankintatoimen ja menojen käsittelyn tehtävien keskittäminen.

    Tarpeesta maksuun -prosessin hyvät käytännöt -ohjekokonaisuus on vuonna 2020 jaettu kolmeen erilliseen ohjeeseen:

    Valtiokonttori päivittää ohjeita kirjanpitoyksiköiltä ja Palkeilta saadun palautteen perusteella.

     

  • Lisätietoa

    Tarpeesta maksuun -prosessin kehittämisestä ja automatisoinnista saat lisätietoja osoitteesta hankintatoimi@valtiokonttori.fi.

  • Mitä?

    Tilauksesta perintään prosessilla tarkoitetaan kokonaisuutta aina tilaamisesta ja perustietojen ylläpidosta yksittäisen myyntilaskun maksamiseen tai sen saatavien valvontaan ja perintään.

    Tilauksesta perintään prosessin kehittämiskohteina ovat muun muassa automaatioasteen nostaminen osaprosesseissa, raportoinnin kehittäminen, verkkolaskujen määrän kasvattaminen ja verkkomaksamisen käytön lisääminen. Verkkolaskujen määrän kasvattamista tukee osaltaan se, että Kiekussa on käytössä kuluttajaverkkolasku- ja suoramaksutoiminnallisuudet.

    Tilauksesta perintään prosessi

    1. Perustietojen ylläpito
      • Nimikerekisterin ylläpito
      • Asiakasrekisterin ylläpito
    2. Myyntilaskujen käsittely
    3. Myyntireskontran hoito
      • Myyntireskontran sisäänluvut
      • Suoritusten käsittely
      • Tileistäpoistot
    4. Saatavien valvonta
      • Maksukehotukset
      • Viivästyskorkolaskutus
    5. Perintä
    6. Tilauksesta perintään kaudenvaihde
  • Digitaalisesti käsiteltyjen myyntitapahtumien tavoitteet

    Valtiolle on asetettu vuosittaiset digitaalisesti käsiteltyjen myyntitapahtumien tavoitteet. Digitaalisesti käsiteltyihin myyntitapahtumiin sisällytetään kirjanpitoyksikköjen lähettämät verkkolaskut (kuluttaja- ja yritysverkkolaskut, mobiili-kanavaan, Suomi.fi-viestit palveluun sekä sähköisiin postilaatikoihin toimitetut myyntilaskut) ja Suomi.fi-maksut palvelun verkkomaksut.

    Mittari Tavoite 2022 Toteuma 2022 Tavoite 2023 Tavoite 2024 Tavoite 2025
    Digitaalisesti käsiteltyjen valtion myyntitapahtumien   % -osuus 63 65,2 66 70 70
  • Kirjanpitoyksikkötasoiset suoritemäärätiedot

    Tilauksesta perintään prosessiin liittyvät mittarit koostuvat seuraavista tiedoista:

    1. Verkkolaskujen lähetysprosentti (julkaistu Valtion Verkkolaskutilastoja-sivuilla)
    2. Maksukehotusten määrä (verrattuna lähetettyihin laskuihin)
    3. Viivästyskorkolaskujen määrä (verrattuna lähetettyihin laskuihin)
    4. Virheellisten laskutuspyyntöjen määrä (verrattuna lähetettyihin laskutuspyyntöihin)
    5. Viitteettömien suoritusten osuus/manuaalisesti Palkeissa kohdistettavat (verrattuna lähetettyihin laskuihin)
    6. Maksunpalautusten määrä (verrattuna lähettyihin laskuihin)

    Mittareiden kohtien 2 – 6 tiedot on kerätty niiden kirjanpitoyksiköiden osalta, jotka käyttävät laskutukseen Kieku-tietojärjestelmää (Kiekuun tallennus, Excel, substanssiliittymä) tai ovat Kiekun reskontra-asiakkaita.

    Yhteenveto valtion kokonaissuoritemääristä:

    Yhteensä 2021 Osuus (%) laskuista 2021 Yhteensä 2022 Osuus (%) laskuista 2022
    Myyntilaskut 1305308 1251065
    Maksukehotukset 137676 10,55 157719 12,61
    Viivästyskorkolaskut 4491 0,34 7856 0,63
    Maksunpalautukset 5611 0,43 6698 0,54
    Viitteelliset suoritukset 1112387 85,22 1143864 91,43
    Viitteettömät suoritukset 44850 3,44 58520 4,68
    Ulosotot 21608 1,66 19386 1,55
    Velkomushaasteet 523 0,04 416 0,03
    Virheelliset laskutuspyynnöt 705 0,12 2942 0,50

    Kirjanpitoyksikkökohtaiset suoritemäärätiedot julkaistaan Valtion maksuliike ja kassanhallinta Tiimeri-työtilassa.

  • Tilauksesta perintään prosessin hyvät käytännöt

    Valtiokonttori on julkaissut yhteistyössä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) kanssa ohjeen hyvistä käytännöistä. Kirjanpitoyksikön tulee selvittää, mitkä ohjeessa kuvatut hyvät käytännöt se voi ottaa käyttöön sellaisinaan, ja mitkä vaativat soveltamista sen omassa toimintaympäristössä.

    Ohjeen tavoitteena on ohjata ja tukea kirjanpitoyksiköitä yhtenäistämään ja kehittämään toimintatapoja tilauksesta perintään prosessin osa-alueiden sisällä. Ohjeessa on myös selkiytetty Palkeiden ja kirjanpitoyksikön välistä työnjakoa.

    Tilauksesta perintään prosessin hyvät käytännöt ohje >

  • Lisätietoja

  • Yhteyshenkilöt

    Jenni Kainulainen
    taloushallintoasiantuntija
    verkkolaskutus(at)valtiokonttori.fi

     

    Anni Paavilainen (virkavapaalla 04/2023-08/2024)
    taloushallintoasiantuntija
    verkkolaskutus(at)valtiokonttori.fi

  • Mitä?

    Kirjauksesta tilinpäätökseen -prosessilla tarkoitetaan kokonaisuutta kirjanpidon seurantakohteiden ylläpidosta tilinpäätökseen.

    Kehitämme valtion kirjanpidon prosesseja ja menettelyjä yhteistyössä virastojen ja valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kanssa.

  • Miten?

    Valtiokonttori kehittää ja ylläpitää kirjauksesta tilinpäätökseen -prosessin tehtäviä. Tavoitteena on sujuva, yhtenäinen ja luotettava prosessi, joka huomioi sisäisen valvonnan näkökulmat.

    Kirjanpidon tehtävien vastuunjako on kaikille valtionhallinnon kirjanpitoyksiköille ja rahastoille sekä valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle selkeä. Kehitämme ja ylläpidämme myös kirjanpidon seurantakohteita niin, että ne tukevat päätöksentekijöiden, virastojen, rahastojen sekä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) taloudellisia tietotarpeita. Tavoite on tuottaa oikeat ja riittävät tiedot valtion toiminnasta.

    Tarjotaan päätöksen teon tarpeita tukevaa taloudellista ja olennaista taloustietoa.

    Lisäksi tuemme ja neuvomme virastoja ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta valtion kirjanpitoon liittyvissä kysymyksissä. Valtiokonttorin julkaisema Valtion kirjanpidon käsikirja toimii yleisesityksenä valtion kirjanpidosta ja käytännön kirjanpito-ohjeiden kokoelmana. Käsikirja auttaa kirjanpitoa koskevien säädösten ja määräysten hahmottamista ja tukee käytännön kirjanpitotyötä virastossa ja palvelukeskuksessa.

    Katso myös: Valtion taloushallinto ja laskentatoimi >

  • Kirjauksesta tilinpäätökseen -prosessin mittaritiedot

    Kirjauksesta tilinpäätökseen -prosessialueen kehittymistä seurataan mittaritietojen avulla. Mittareita varainhoitovuosien 2015–2020 aikana ovat muun muassa:

    • Tilitietojen korjaukset
    • Tilinpäätösliitteisiin tehdyt korjaukset
    • Valtuustietoihin tilinpäätöksessä tehdyt korjaukset

    Tutustu kirjanpidon prosessimittareihin tarkemmin >

    Kysymykset ja lisätiedot:
    kkp@valtiokonttori.fi