Valtio Expossa olimme toivon ja tulevaisuuden äärellä
Keväisenä tiistaipäivänä sadat valtionhallinnossa työskentelevät virkamiehet ja näytteilleasettajat kokoontuivat aurinkoiselle Katajanokalle toivon ja tulevaisuuden teemojen pariin Valtio Expoon. Ilmassa oli toivoa ja uskoa tulevaisuuteen: kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio kuvasi toivoa elämän keskeisenä voimavarana, näytteilleasettajat kertoivat tulevaisuuden ratkaisuistaan ja toivoa syntyi ihmisten kohtaamisissa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ympärillämme
Toivoa on enemmän kuin voisi uskoa.
Iltapäivällä Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen kuitenkin aloitti ilmastonmuutosta käsittelevän puheenvuoronsa toteamalla, että ilmaston tila on tutkijoiden mukaan ”järkyttävä, häiritsevä ja mielipuolinen” ja totesi, että ”ilmaston osalta kaikki ei ole hyvin”. Vuosi 2024 oli mittaushistorian kuumin vuosi, Lapissa oli vuonna 2024 kuumin kesä 2000 vuoteen ja Suomessa tehtiin hellepäivien kaikkien aikojen ennätys kesällä 2024. Keski-Euroopassa ikonisia turistikohteita on jouduttu sulkemaan kesällä ennätyskuumien päivien vuoksi ja Espanjassa koettiin lokakuussa 2024 ennätykselliset rankkasateet. Miten tämä kuva oikein istuu toivoon ja tulevaisuuteen?
Tiivistetysti: oikein hyvin. Toivoa on enemmän kuin voisi uskoa.
Hannele Korhonen Valtio Expossa 13.5.2025. Kuva: Ilari Peltomäki
Ilmastotoimien tekeminen pitää toivoa yllä
Toimettomuuteen meillä ei ole varaa, mutta toivoon on.
Tieteen viesti on ilman muuta vakava, ja ilmastomme muuttuu ennätystahtia. Tiede luo kuitenkin toivoa tutkimusprofessori Korhoselle ja myös meille muille. Vaikka olemme mokanneet ja paikoin myös, Korhosen sanoin, sössineet ilmastopolitiikkaamme, menneisyyden synteihin ei ole syytä jäädä roikkumaan. Päästömme tästä päivästä alkaen määrittävät paljon ja niihin voimme vaikuttaa. Vaikka merenpinta jatkaa nousuaan ja jäätiköt sulamistaan vielä jonkun aikaa, voimme vaikuttaa muutoksen nopeuteen ja siihen, kuinka kauan se jatkuu.
Toivoa luo se, että markkinoille saamme koko ajan yhä edullisempaa päästötöntä teknologiaa. Toivoa luo se, että elinkeinoelämä on laajalla rintamalla vaatimassa ilmastotoimia. Toivoa luo se, että kansalaiset ovat voimakkaasti ilmastotoimien takana niin Suomessa kuin globaalisti.
Ajatukset siitä, että olisi liian myöhäistä toimia tai että toimillamme ei olisi merkitystä, on Korhosen mukaan epätotta ja luo toivottomuutta, joka johtaa vaaralliseen toimettomuuteen. Toimettomuuteen meillä ei ole varaa, mutta toivoon on. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole on/off-kytkin vaan jatkumo, johon mahtuu paljon eri toimia.
Valtionhallinnossa toimitaan aktiivisesti ja luodaan toivoa
Teknologian, yrityksien ja kansalaisten lisäksi myös valtionhallinnossa toimitaan ja luodaan toivoa. Valtio Expossa Kaiku-palkinto myönnettiin ELY-ilmastoasiantuntijaverkostolle erinomaisesta ilmastotoimijuudestaan. Patentti- ja rekisterihallitukselle palkittiin kunniamaininnalla vastuullisuusmessuistaan, jotka herättivät virastolaisia toimintaan.
Jokaisella asteen kymmenyksellä on väliä.
Lisäksi valtionhallinnon organisaatiot ovat jälleen raportoineet toimintansa kestävyydestä ja vastuullisuudesta. Raporteista koostetaan yhteenveto, joka kokoaa yksiin kansiin valtionhallinnon tekemää työtä – ja osoittaa, miten monet toimijat työskentelevät kestävän tulevaisuuden eteen.
Jokaisella teolla on merkitys
Jokaisella asteen kymmenyksellä on väliä. Jokainen asteen kymmenys voi estää ja torjua valtavasti inhimillistä kärsimystä. Jokainen asteen kymmenys säästää yhteiskunnan rakenteita ja ihmishenkiä. Jokainen pieni teko voi inspiroida ja luoda toivoa kanssakulkijoille. Vain toimimalla voimme pitää toivoa yllä.
