Vuosi 2025 oli aktiivinen julkisten hankintojen kehittämisen ja lainsäädännön valmistelun vuosi. Valtiokonttori otti vuoden 2025 aikana vastaan uusia tehtäviä ja vastuita vahvistaen rooliaan hankintojen avoimuuden ja tiedolla johtamisen moottorina. Valtiokonttori sai lakisääteisen ylläpitovastuun hankintailmoitus- ja kilpailutusjärjestelmä Hilmasta ja aloitti kansallisen hankintatietovarannon toteutuksen.
Vuoden 2025 aikana Valtiokonttori toimi aktiivisesti lainsäädännön valmistelussa, toteutti kuulemisia ja valmisteli pilotointeja. Työ loi perustan vuosien 2026–2028 suurille uudistuksille, jotka kulkevat käsi kädessä EU:n digitaalisen hankinnan linjausten kanssa.
Lainsäädäntö uudistuu kohti avoimempaa hankintatietoa
Valtiovarainministeriö aloitti lainsäädännön uudistukset avointa hankintanäkymää ja ostolaskutietoja varten. Lainsäädäntötyö tähtää siihen, että julkiset ostolaskutiedot julkaistaan avoimesti ja tietovaranto toimii lakisääteisenä tiedonkeruualustana. Toteutus ajoittuu vuosille 2026–2028. Valtiokonttori osallistui aktiivisesti lainsäädännön valmisteluun. Kuulemistilaisuuksia toteutettiin ja pilotointia valmisteltiin vuoden aikana.
Tavoitteena on, että julkiset ostolaskutiedot julkaistaan avoimesti ja tietovaranto toimii lakisääteisenä julkisten hankintojen tietovarantona.
Julkisten hankintatietojen keskitetty tietovaranto tulee muuttamaan pysyvästi julkisten hankintojen läpinäkyvyyttä ja ohjattavuutta. Valtiokonttori käynnisti hankintatietovarannon teknisen toteutuksen tammikuussa 2025. Toteutettavan tietovarannon avulla voidaan Suomessa yhdistää kilpailutusdata, toteutunut ostodata ja visualisointi sekä analytiikka palvelemaan eri käyttäjätarpeita.
Valtiokonttori ei jatkossa vain julkaise dataa — se ohjaa tiedolla johtamista ja rakentaa tietovarantoa. Vuoden 2025 muutokset loivat perustan vuosien 2026–2028 suurille uudistuksille. Kehitys on linjassa EU:n suunnittelemien digitaalisen hankinnan direktiivien uudistusten, kuten data governancen, once-only principlen (OOP) ja läpinäkyvyyden kanssa.
Hankintalain uudistus tulee näkymään Tutkihallintoa.fi-palvelussa
Hankintalain uudistaminen työ- ja elinkeinoministeriössä jatkui työryhmämietinnöllä ja lausuntokierroksella keväällä 2025. Uudistus sisältää merkittäviä ehdotuksia: muun muassa 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksen in-house‑yhtiöille, velvollisuuden jakaa hankinnat osiin, markkinakartoituksen vahvistamisen ja jälki-ilmoitusvelvollisuuden laajentamisen.
Muutokset tulevat heijastumaan Tutkihallintoa.fi‑palvelun indikaattoreihin (jälki‑ilmoitusten määrä, suorahankintojen ilmoitukset). Sivuston hankintatiedot tulevat tulevina vuosina laajenemaan merkittävästi.
Tutkihallintoa.fi kehittyi vuoden 2025 aikana sekä sisällöllisesti että teknisesti. Muutokset näkyvät erityisesti hankintojen arvoa, hankinnoista ilmoittamista ja hankintaosaamisen seurantaa koskevissa osuuksissa. Hankintojen arvo -raporttien päivityksissä mahdollistettiin hankintojen tarkastelu investointimenojen kanssa tai ilman. Tämä on uusi toiminnallisuus, jota ei aiemmin ollut käytössä. Kuntien ja hyvinvointialueiden investointeja ei aiemmin raportoitu osana hankintojen arvoa.
Hankintaosaamisen seurannan raportointi laajeni. Hankintaosaamisen seurannan raportit päivittyvät kahden viikon välein ja sisältävät laajemman näkymän. Hankinnoista ilmoittamisen raportointi pysyi samana, mutta datan ajantasaisuus korostui. Ilmoitusraportit päivittyvät päivittäin, ja vuoden 2025 aikana sivuston avulla voitiin entistä paremmin seurata jälki‑ilmoitusten puutteellisuutta ja suorahankintailmoitusten määrää. Hilmaan toteutetut eForms-lomakkeet yhtenäistävät tietosisällöt ja parantavat ilmoitusten vertailtavuutta.
Tutkihallintoa.fi-palvelun Hankinnoista ilmoittaminen -raporttien tietoja voidaan pitää tärkeänä indikaattorina siitä, miten hankintayksiköt käyttävät hankintailmoitukset.fi‑palvelua ja miten ilmoitusvelvollisuutta noudatetaan.
Pääosin raportit päivittyvät joka aamu, mikä mahdollistaa jatkuvan julkisen seurannan. Poikkeuksena kuitenkin kuntien ja hyvinvointialueiden hankintoihin käytetyt euromääräiset tiedot, jotka perustuvat kuntatalouden ja hyvinvointialueiden talousraportointiin (mm. Q2/Q4 julkaisut). Valtionhallinnon hankintojen euromääräiset tiedot päivitetään kerran vuodessa, kevään aikana, ja ne perustuvat tilinpäätöstietoihin.
Julkiset hankinnat Tutkihallintoa.fi-palvelussa
***
Jälki-ilmoitusten ja suorahankintojen seuranta
Tutkihallintoa.fi -raporteilla esitetään suorahankintoja erillisillä grafiikoilla: suorahankintailmoitukset, ex-ante ‑suorahankintailmoitukset ja puuttuvat jälki-ilmoitukset.
Valtaosasta EU-kynnysarvon ylittävistä ex-ante suorahankintailmoituksista puuttuu jälki-ilmoitus. Vain noin 10 prosenttia vuoden 2022 ex-ante ilmoituksista sisälsi lain edellyttämän jälki-ilmoituksen, kun tilannetta tarkasteltiin kesäkuussa 2023. Vuonna 2025 tämä ongelma nousi uudelleen esiin julkisessa keskustelussa ja kehitystavoitteissa (mm. Hankintalaki-uudistuksen valmistelussa).
Hankinnoista ilmoittaminen -raportin reaaliaikaiset tiedot tekevät puutteet näkyviksi. Raportti voi toimia valvonnan ja näkyvyyden välineenä, joka nostaa esiin systemaattisia puutteita ilmoitusvelvollisuuden noudattamisessa. Läpinäkyvyys tukee myös hankintalain uudistusten tavoitteita. Hankinnoista ilmoittaminen -raportit muodostavat helposti saavutettavan tietolähteen suorahankintojen seurannalle.
Strategisten vaikuttavuustavoitteiden ilmoitusvelvollisuus laajeni ja vakiintui
Hankintailmoituksen yhteydessä asetettavat vaikuttavuustavoitteet (innovatiivisuus, ekologinen kestävyys, sosiaalinen kestävyys, pk-yritysten osallistuminen) ovat vakiintuneet osaksi rutiinia.
Raportointi kattaa kaikki kansalliset ja EU-kynnysarvon ylittävät kilpailutukset sekä suorahankinnat.
Tiedonkeruu on parantunut, koska ohjeistus on pysynyt samana vuodesta 2022 alkaen. Raportointi kattaa kaikki kansalliset ja EU-kynnysarvon ylittävät kilpailutukset sekä suorahankinnat. Vuoden 2025 tiedoissa on laajempi datapohja ja vähemmän puuttuvia tietoja kuin vuonna 2024 sekä tasaisempi raportointi. Vaikuttavuustavoitteiden käyttö yleistyi etenkin ekologisen kestävyyden, energiatehokkuuden ja puhtaiden ajoneuvojen raportoinnin osalta.
Puhtaiden ajoneuvojen raportointi on lisääntynyt, koska syksystä 2021 alkaen ajoneuvot on tullut ilmoittaa jälki-ilmoituksilla. Käytäntö vahvistui vuonna 2025 ja datassa näkyy normaalistunut ilmoitusprosessi. Edellisvuoden datassa oli enemmän vaihtelua.
Pienten yritysten huomiointi nousi näkyvämmin. Vuonna 2025 raporteissa näkyi kasvua ilmoituksissa, joissa pk-yritysten osallistuminen oli huomioitu kilpailutusehdoissa.
Hankintaosaamisen seuranta: osaamistaso muuttui vuosien 2024 ja 2025 välillä
Hankintaosaamisen raportin tiedot perustuvat itsearviointiin. Muutokset vuosien välillä näkyvät osaamiskyselyjen kattavuuden paranemisena. Vuonna 2025 osaamiskyselyyn vastasi edellisvuotta useampi hankintayksikkö. Palvelu juurtui, vertailutiedostot paranivat ja hankintayksiköt ottivat työkalun osaksi kehittämisprosessiaan. Tämä paransi raporttien luotettavuutta.
Osaaminen painottui enemmän strategisiin ja vaikuttavuusperusteisiin hankintoihin. Strateginen hankintaosaaminen parani, peruslainsäädännön tuntemus pysyi ennallaan, markkinavuoropuhelun käyttö lisääntyi ja vaikuttavuustavoitteiden huomiointi kasvoi. Erot pienenivät organisaatiotyyppien välillä. Vuonna 2024 kuntien ja valtion yksiköiden välillä oli isompia eroja, mutta vuonna 2025 erot kaventuivat. Kuntien osaaminen parani erityisesti hankinnan suunnittelussa ja markkinavuoropuhelussa.
Hankinnoista ilmoittamisen muutokset
Vuonna 2025 Hilmassa painopistettä vietiin ilmoitusten laadun parantamiseen: jälki-ilmoitusten kattavuuteen, sopimusarvojen johdonmukaisempaan ilmoittamiseen sekä suorahankintojen perustelujen täsmällisempään kirjaamiseen. Suorahankintailmoitusten läpinäkyvyyttä tuettiin yhdenmukaistamalla ilmoittamisen käytäntöjä ja ohjaamalla perustelujen kirjaamista aiempaa systemaattisemmin.
Hilmaan toteutettujen eForms-uudistusten myötä ilmoituslomakkeiden rakenne ohjasi aiempaa rakenteisempaan ja täsmällisempään tiedonantoon. Tämä parantaa erityisesti ilmoitusdatan vertailtavuutta ja uudelleenkäyttöä (esimerkiksi sopimuskesto ja arvoa koskevien tietojen täsmentyminen).
Hankintavälkky vastaa julkisia hankintoja koskeviin kysymyksiin ja tukee käyttäjää ohjeiden löytämisessä.
Hilmaan otettiin käyttöön tekoälyavusteinen Hankintavälkky, joka vastaa julkisia hankintoja koskeviin kysymyksiin ja tukee käyttäjää ohjeiden löytämisessä sekä hakee Hilmasta uusimpia ilmoituksia. Lähdeaineistona hyödynnetään muun muassa Hilman käyttöohjeita ja Julkisten hankintojen käsikirjaa. Hankintavälkky herätti myös kansainvälistä kiinnostusta ja sitä esiteltiin sekä komission että OECD:n tilaisuuksien lisäksi Unkarissa ja Puolassa pidetyissä tilaisuuksissa.
Joulukuussa 2025 Hilmassa otettiin käyttöön muistutus puuttuvista jälki-ilmoituksista: järjestelmä muistuttaa hankintayksiköitä jälki-ilmoituksen tekemisestä eForms-muotoisissa hankinta- ja suorahankintailmoituksissa, jos jälki-ilmoitusta ei ole tehty. Samassa kehityskokonaisuudessa edistettiin ESPD-toiminnallisuutta, mukaan lukien versiopäivitystarpeet ja ilmoittamisen käytäntöjen tarkennukset, joita käsiteltiin Hilman tietoiskuissa osana kehitystyön käynnistämistä.
Lisäksi velvoitteidenhoitoselvityksen (VHS) tietojen näyttämistä ja käyttöä jatkokehitettiin Hilmassa siten, että käyttö perustuu organisaatiokohtaiseen käyttöoikeuteen, jonka avaamisesta viranomaisasemassa toimiville hankintayksiöille päättää Valtiokonttori. Vuoden lopussa Harmaan talouden torjunnan tietopohjaa vahvistettiin lainsäädännön ja viranomaisyhteistyön kehityksen kautta. Tämä mahdollistaa VHS-selvityksen avaamisen laajemmalle joukolle hankintayksiköitä.
EU-tason kehityskaari: direktiiviuudistus, ilmoitukset ja EXEP-vaikuttaminen
Komission julkisia hankintoja koskevien vuoden 2014 direktiivien (2014/23/EU, 2014/24/EU, 2014/25/EU) uudistustyö eteni vuonna 2025 konkreettiseksi vaikuttamisikkunaksi, kun komissio julkaisi arviointinsa 14.10.2025.
Valtiokonttorin vaikuttamisen painopisteissä korostuivat sääntelyn ja menettelyjen yksinkertaistaminen (hallinnollisen kuorman ja tulkinnanvaraisuuden vähentäminen) sekä ilmoittamisen ja ilmoitusratkaisujen tulevaisuus siten, että eForms-muutokset, validointi ja tietosisällön suhteellisuus pysyvät hallittavina kansallisissa järjestelmissä ja käyttäjien arjessa.
Samaan kokonaisuuteen nivoutui komission valmistelu ja sidosryhmäkeskustelu kilpailutusratkaisujen tulevasta peruslinjasta. Siinä olennaiseksi kysymykseksi nousee, säilyykö kansallisten ratkaisujen ensisijaisuus vai syntyykö EU-tason velvoitteita yhteen toimivuudelle ja once-only/publish once -periaatteille.
Valtiokonttorin sisäinen organisaatiouudistus ja end-to-end-näkökulma (tarpeesta maksuun)
Vuoden 2025 alussa toteutettu Valtiokonttorin organisaatiouudistus vahvisti mahdollisuuksia tarkastella julkisia hankintoja aidosti end-to-end-prosessina. Uudessa rakenteessa hankintojen ohjaus, tiedolla johtaminen ja taloushallinnon prosessit pystyttiin kytkemään tiiviimmin yhteen siten, että prosessin loppupään ratkaisut (tilauksesta maksuun, ml. lasku- ja maksatusvaihe) tunnistetaan jo suunnittelussa ja kilpailutuksessa keskeisiksi reunaehdoiksi. Näitä ovat esimerkiksi tiedon rakenteisuus, tunnisteet, sopimusehtojen ”konekäsiteltävyys” ja raportointitarpeet.
Samalla vahvistui myös vastavuoroinen näkökulma: kilpailutuksen ja sopimuksen aikaiset valinnat (tarpeesta sopimukseen) ohjaavat suoraan sitä, kuinka sujuvasti tilaus-, lasku- ja maksatusketju voidaan automatisoida, valvoa ja raportoida, ja toisaalta ostolasku- ja maksudatan laatu sekä kattavuus määrittävät, kuinka luotettavasti hankintatoimea voidaan seurata ja kehittää. Tämä kokonaisuus parantaa edellytyksiä tunnistaa prosessin eri vaiheiden riippuvuuksia, vähentää osaoptimointia ja rakentaa yhtenäisempi tietopohja sekä kansalliselle ohjaukselle että EU-tason yhteentoimivuus- ja läpinäkyvyystavoitteille.
