• Palvelukuvaus

    Valtion virkamiehen tai viranomaisen virheestä tai laiminlyönnistä voi aiheutua vahinkoa, josta valtio vastaa vahingonkorvauslain (412/1974) tai jonkin erityislain nojalla.

    VALTIOKONTTORI KÄSITTELEE PÄÄSÄÄNTÖISESTI SEURAAVIA VAHINKOJA

    * Tosiasiallisessa hallintotoiminnassa aiheutunut vahinko
    * Julkisen vallan käyttämisessä aiheutunut vahinko
    * Tuottamuksesta riippumattomaan ankaraan vastuuseen perustuva vahingonkorvausasia

    VALTIOKONTTORI EI KÄSITTELE SEURAAVIA VAHINKOJA

    Esine- tai varallisuusvahinkoa koskevan korvausvaatimuksen käsittelee vahingon aiheuttanut viranomainen silloin, kun korvausvaatimus koskee:

    * Puolustusvoimien toiminnassa kiinteistölle aiheutunutta vahinkoa
    * Sotilaallisesta kriisinhallinnasta johtuvaa vahinkoa
    * Poliisin toiminnassa aiheutunutta vahinkoa
    * Rajavartiolaitoksen toiminnassa aiheutunutta vahinkoa
    * Ulosotossa aiheutunutta vahinkoa
    * Maanmittaustoimituksessa aiheutunutta vahinkoa tai Maanmittauslaitoksen ylläpitämien rekistereiden virheestä tai puutteellisuudesta aiheutunutta vahinkoa
    * Verotukseen perustuvaa vahinkoa
    * Tullin kantamien tullien, verojen ja maksujen määräämisessä aiheutunutta vahinkoa
    * Liikenneväylien ylläpidosta aiheutunutta vahinkoa.

    Muuten näiden viranomaisten toiminnasta aiheutuneet (ml. henkilövahinkoa ja kärsimystä koskevat) korvausvaatimukset käsitellään Valtiokonttorissa.

    Valtiokonttorilla EI OLE lainkaan toimivaltaa asioissa, joissa vahingon on aiheuttanut oikeuskanslerinvirasto tai eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia. Näitä koskevat korvausvaatimukset osoitetaan kyseiselle viranomaiselle.

    Valtiokonttorilla EI OLE myöskään toimivaltaa
    * sopimukseen,
    * valtion palvelussuhteeseen taikka
    * julkisista hankinnoista annettuun lakiin (348/2007) perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen käsittelyyn.

    Valtiokonttorin korvausasiassa vahingonkorvauslain perusteella antama päätös ei ole muutoksenhakukelpoinen. Tarvittaessa vahinkoa kärsinyt voi nostaa valtiota vastaan korvauskanteen yleisessä tuomioistuimessa riita-asioista säädetyssä järjestyksessä.

  • Missä tilanteissa vahingonkorvausta voidaan myöntää

    Missä tilanteissa vahingonkorvaus voidaan myöntää

    1. Valtion korvausvastuu julkisen vallan käytössä:

    Julkisen vallan käytöllä tarkoitetaan hallintotoimintaa, jossa on kysymys etujen ja oikeuksien myöntämisestä tai velvoitteiden asettamisesta ja pakottamisesta. Julkisen vallan käyttöä on esimerkiksi viranomaisen päätöksenteko sekä välitön vallan käyttö, esimerkiksi poliisin voimakeinot sekä tietyt toimet vankeinhoidossa.

    Julkista valtaa käytettäessä virheellä tai laiminlyönnillä aiheutettu vahinko tulee korvattavaksi vain siinä tapauksessa, että toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu. Tämä rajoittaa julkisen vallan käyttöön liittyvää korvausvastuuta korottaen korvausvelvollisuuteen johtavaa tuottamuksen astetta.

    2. Valituskelpoisella päätöksellä aiheutettu vahinko:

    Julkisen vallan käyttöä on myös lakiin perustuvia etuja, oikeuksia tai velvollisuuksia koskevien päätösten tekeminen. Tällaiseen päätökseen viranomaisen on liitettävä muutoksenhakuohjeet.

    Jos vahinko on aiheutettu valituskelpoisella päätöksellä, vahinkoa kärsineen tulee hakea siihen muutosta, jotta hänen oikeutensa vahingonkorvaukseen säilyisi. Jos muutoksenhaku laiminlyödään ilman pätevää syytä, mahdollisuus vaatia julkisyhteisöltä vahingonkorvausta menetetään. Menettämisen edellytyksenä on, että muutoksenhaulla olisi ollut mahdollista välttää vahingon aiheutuminen.

    Tuomioistuimen päätöksestä aiheutunutta vahinkoa ei voida korvata jos päätös on jäänyt lopulliseksi.

    3. Valtion korvausvastuu tosiasiallisesta hallintotoiminnasta:

    Valtio vastaa tosiasiallisessa hallintotoiminnassa aiheutuneesta vahingosta muiden työnantajien tapaan. Kun valtioon virka- tai muussa palvelussuhteessa oleva henkilö on aiheuttanut vahingon virheellään tai laiminlyönnillään tällaisen toiminnan yhteydessä, vastuu kanavoituu valtiolle. Korvausvastuu voi syntyä valtiolle myös silloin, kun on mahdotonta osoittaa yksittäisen julkisyhteisön toimielimen tai työntekijän huolimattomuus.

  • Miten tulee toimia

    Korvausta voi hakea Valtiokonttorin sähköisessä asiointipalvelussa. Vaihtoehtoisesti voit käyttää lomaketta käyttäen tai vapaamuotoista hakemusta.

  • Hakemus

    Sähköinen asiointipalvelu >

    Valtion vastuuseen perustuvia vahingonkorvauksia voi hakea Valtiokonttorin sähköisen asiointipalvelun kautta.

    Hakemuksen täyttäjän tulee tunnistautua Suomi.fi-palvelussa. Suomi.fi-tunnistautuminen on julkishallinnon yhteinen tunnistautumispalvelu. Voit tunnistautua pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

    Asiointipalvelussa voi hakea korvausta joko itselleen tai asioida korvauksen hakijan puolesta. Hakijan puolesta voi asioida esimerkiksi huoltaja, asianajaja, lakimies tai edunvalvoja.

    Asiointipalvelu ohjaa hakemuksen täyttämisessä ja varmistaa, että annat kaikki hakemuksen käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Hakemusta voi myös täydentää myöhemmin sähköisellä lisätietoilmoituksella.

    Suomi.fi-valtuutuksella asioiminen

    Asiointipalvelussa voit hakea korvausta joko itsellesi tai asioida korvauksen hakijan puolesta. Alaikäisen lapsen huoltajat voivat asioida lapsen puolesta tässä palvelussa ilman erillistä valtuutta. Huoltajien tulee olla merkittynä väestötietojärjestelmään.

    Korvauksen hakija voi valtuuttaa muun henkilön tai organisaation asioimaan puolestaan, ja yritys tai yhteisö voi valtuuttaa muun henkilön (esimerkiksi työntekijänsä) asioimaan nimissään. Korvausta haetaan korvaus-, maksuvapautus- tai perintöasian hoitaminen -valtuutuksella. Lisätietoa Suomi.fi-valtuutuksista

    Ohjeita valtuuksien hakemiseen yrityksille ja yhteisöille >

    Paperihakemus

    Valtion vastuuseen perustuvan vahingonkorvauksen hakulomake >

  • Lainsäädäntö