Ilmastonmuutos, geopoliittiset jännitteet ja talouden epävarmuus muovaavat päätöksentekoa tavoilla, jotka ylittävät perinteiset organisaatio- ja toimialarajat. Valtiokonttorin 150-vuotisjuhlajulkaisussa ilmestynyt artikkeli ”Verkostot ovat yhteiskunnan hiljainen lupaus” nostaa esiin ilmiön, joka jää usein talouspuheen ja hallinnollisten rakenteiden varjoon. Suomi nojaa verkostoihin, joissa tieto liikkuu, ongelmat ratkeavat ja luottamus rakentuu. Juuri tämä näkymätön yhteistyö määrittää, kuinka sujuvasti yhteiskunta toimii.

Järvensivu ja Virta kritisoivat kvartaalitalouden logiikkaa ja puhuvat mieluummin vaikuttavuuden arvioinnista. Heidän mukaansa verkoston arvo ei synny numeroista, vaan keskusteluista ja suhteista.

Verkostojen merkitys näkyy käytännössä siinä, miten asiantuntijat ja organisaatiot pystyvät kokoamaan sirpaleisen todellisuuden yhteen. Tutkija ja kouluttaja Timo Järvensivun (Tim Lakeside Oy) sekä Valtiokonttorin kehittämispäällikkö ja tutkija Sari Virran mukaan monen monimutkaisen asian ratkaisu lähtee liikkeelle vasta silloin, kun joku uskaltaa sanoa ääneen: En tiedä vielä. Katsotaan yhdessä.

Luottamus syntyy, kun ihmiset pysähtyvät kuuntelemaan toisiaan ja antavat tilaa keskeneräisille ajatuksille. Virran mukaan tämä on usein vaikeampaa kuin miltä kuulostaa: ”Yhden tiimin tai organisaation sisällä on aina vähemmän tietoa kuin sen ulkopuolella. Siksi on uskallettava kysyä ja kuunnella.”

Järvensivu muistuttaa, että verkostot eivät toimi itsestään. ”Verkostot yhdistävät osaamista ja rakentavat yhteistä ymmärrystä, mutta niiden toimivuus ei ole itsestäänselvyys. Tarvitaan uteliaisuutta ja rohkeutta ylittää rajat, joita emme aina edes huomaa asettavamme.”

Verkostojen arvo syntyy usein siitä, mitä ei tapahdu

Tämä näkyy esimerkiksi julkisen talouden tietojen yhteisissä verkostoissa, valtionhallinnon riskienhallinnan yhteistyössä sekä julkisten palvelujen kehittämisen verkostoissa. Yksittäinen organisaatio ei koskaan hallitse kaikkea tietoa. Kun tietoa jaetaan yli rajojen ja kriittiset kysymykset uskalletaan esittää ajoissa, vältetään päällekkäisiä hankintoja, turhia investointeja ja vääriä polkuja. Verkoston arvo voi olla juuri siinä, mitä ei koskaan tapahtunut – muutos tai ongelma, joka ratkesi ennen kuin se ehti kasvaa kriisiksi.

Luottamus on yhteiskunnan näkymätön infrastruktuuri

Viestintäasiantuntija Henni Purtosen kirjoittama artikkeli muistuttaa, että luottamus on näkymätön infrastruktuuri, joka pitää yhteiskunnan liikkeessä. Ilman sitä organisaatiot käpertyvät sisäänpäin, tieto ei liiku ja päätöksenteko hidastuu. Kun luottamus toimii, syntyy tilaa oivalluksille ja ratkaisuille, joita hierarkia ei tavoita. Kriittinen ajattelu ei tällöin ole uhka, vaan yhteisen ymmärryksen rakentamisen väline.

Tämä hiljainen lupaus on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus: kyky yhdistää eri toimijoiden tieto ja tulkinnat tavalla, jota yksikään organisaatio ei pystyisi tuottamaan yksin. Järvensivun ja Virran mukaan juuri luottamus, kriittinen ajattelu ja toimivat verkostot ovat Suomen kyky selviytyä monimutkaisista haasteista.

Näkökulmia historian taitekohdassa

Artikkeli on osa Valtiokonttorin 150-vuotisjuhlavuoden artikkelisarjaa, joka tuo yhteen historian, nykyhetken ja tulevaisuuden. Kirjoitukset tarkastelevat yhteiskunnan muutosta eri näkökulmista ja nostavat esiin ilmiöitä, jotka muovaavat yhteiskuntaa. Sarja ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan kutsuu mukaan keskusteluun ja uusiin tulkintoihin.

Lue artikkeli: Verkostot ovat yhteiskunnan hiljainen lupaus

Teksti ja kuvat: Henni Purtonen

”Verkosto ei ole vain tapa tehdä yhteistyötä, vaan oma osaamis- ja johtamisalueensa. Sen ylläpitäminen vaatii selkeitä periaatteita ja pitkäjänteistä halua tehdä työtä, jota kukaan ei omista yksin”, Virta sanoo.

Verkostotyö edellyttää tilaa, jossa ihmiset voivat kohdata toisensa ilman kiirettä ja ennalta määrättyjä rooleja. Järvensivun mukaan juuri tämä pysähtymisen mahdollisuus erottaa toimivat verkostot niistä, jotka jäävät rakenteidensa vangiksi.