Hyppää sisältöön

  • Suomi
  • Svenska

    Svenska

    Tätä sisältöä ei ole käännetty valitulle kielelle. Voit siirtyä tästä etusivulle

  • English

    English

    Tätä sisältöä ei ole käännetty valitulle kielelle. Voit siirtyä tästä etusivulle


Koordinaattoritilanteet yhteisrahoitteisissa projekteissa

Yhteisrahoitteisessa toiminnassa on melko yleistä, että yksi rahoitusta saavista hankeosapuolista toimii koordinaattorina rahoittajan ja muiden rahoitusta saavien koti- tai ulkomaisten organisaatioiden eli koordinoitavien välillä. Koordinaattoritilanteissa käytettävissä kirjauksissa on noussut esiin kysymyksiä siirryttäessä kumppanikoodin käyttöön perustuvaan sisäisten erien eliminointimenetelmään keskuskirjanpidossa ja valtion tilinpäätöksen laadinnassa. Alla on kuvattu esimerkein käytettäviä tiliöintejä erilaisissa koordinaatiotilanteissa.

Ulkopuolinen rahoittaja. Lisäksi koordinaattori sekä toteuttaja, jotka molemmat ovat valtion virastoja:

  • Kumppanikoodia käytetään koordinaattorin ja toteuttajan väliseen laskutukseen liittyvissä saatava- ja velkakirjauksissa.
  • Toteuttaja kirjaa tulon tilille (39780000 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot, sisäiset), mikäli EU-toimija ei ole suoraan toiminut rahoituspäätöksen tekijänä. Jos EU-toimija on tehnyt rahoituspäätöksen, toteuttaja käyttää tulokirjauksessa tiliä 39710000 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot EU:lta.

Rahoittajana valtion virasto, valtion ulkopuolinen koordinaattori, ja toteuttajana valtion virasto:

  • Toteuttajavirasto käyttää tulokirjauksessa koordinaattorin sektorin mukaista tulotiliä.
  • Rahoittajavirasto tekee rahoituspäätöksen. Rahoittajavirasto käyttää menokirjauksessaan koordinaattorin sektorin mukaista menotiliä.
  • Toteuttaja ja rahoittaja eivät siten käytä kumppanikoodia hankkeen tapahtumiin liittyvissä kirjauksissaan. Toteuttajan ja rahoittajan kirjaukset käsitellään toisistaan erillisinä tapahtumina.
  • Mikäli EU rahoittaa hanketta rahoittajaviraston kautta kokonaan tai osittain, rahoittajavirasto kirjaa EU:lta saatavan rahoitusosuuden siirtotalouden tuotoksi EU:lta. EU rahoituksen alkuperänä tulee siten huomioiduksi rahoittajaviraston toimesta, mutta ei toteuttajaviraston kirjauksissa.

Rahoittajana suoraan EU-toimija, ulkopuolinen koordinaattori ja toteuttajan valtion virasto:

  • Toteuttajaviraston tulokirjaus tilille 39710000 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot EU:lta, riippumatta koordinaattorin sektorista

Jos alkuvuonna on tehty kirjauksia soveltaen Valtiokonttorin kysymyksiä ja vastauksia -kokoelman kysymystä numero 53, kirjauksia ei tarvitse korjata yllä olevan ohjeistuksen mukaisesti. Jatkossa toimitaan ohjeistuksen mukaisesti.

Talousarvion noudattamiseen liittyviä ongelmakohtia

Valtion tilinpäätöksen laatimisessa ja erityisesti valtion sisäisten erien eliminoinnissa ollaan siirtymässä uuteen menetelmään. Uusi menetelmä on tuonut konkreettisesti esiin tilanteita, joissa tilinpäätösaikatauluun tai muihin syihin liittyen talousarvion kohdennusperusteen noudattaminen ei aina ole mahdollista. Ongelmia on noussut esiin esimerkiksi tilanteessa, jossa yhteisrahoitteisen hankkeen rahoittaja ja toteuttaja ovat valtion virastoja.

Valtion kirjanpidon käsikirjassa ohjeistetaan seuraavasti:

”Talousarviotalouden sisällä ”tulo menon kohdalle” -periaatteen noudattaminen merkitsee sitä, että toteuttajaviraston suoriteperusteiset palkka-, aine- ja tarvike- yms. menot, näitä vastaavat rahoittajavirastolta laskutettavat talousarviotalouden sisäiset yhteisrahoitustulot sekä rahoittajaviraston näitä vastaavat menot tulee kaikki kohdentaa samalle varainhoitovuodelle silloin kun rahoittajavirastonkin momentti on suoriteperusteella budjetoitu.”

Uuden eliminointimenetelmän käyttöönotto ei tuo ylläkuvattuun ohjeistukseen muutoksia. Uusien tilien ja kumppanikoodien käyttö ei vaikuta kuvattuun periaatteeseen, vaikka kumppanikoodin käyttö onkin tuonut ongelmat aiempaa konkreettisemmin esiin. Kaikesta huolimatta saatetaan joutua tilanteeseen, jossa esimerkiksi rahoittajan menokirjaus joudutaan kohdentamaan väärälle vuodelle. Uuden eliminointimenetelmän käyttöönotto ei muuta tilannetta aiempaa ongelmallisemmaksi, vaan menetelmä käytännössä nostaa jo aiemmin esiintyneen ongelman konkreettisemmin esiin. Lisänä aiempaan uusi eliminointimenetelmä toki johtaa vastaavan suuruiseen eliminointieroon valtion kirjanpidossa.

Jos talousarvio ohjaa esimerkiksi rahoittajavirastoa kohdentamaan menonsa eri varainhoitovuodelle kuin toteuttajaviraston suoriteperusteiset menot ja näitä vastaavat tulot, talousarviota on noudatettava. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun rahoittajan momentti on maksupäätösperusteinen. Kirjausten sisältöön tämä ei vaikuta esimerkiksi käytettävien liikekirjanpidon tilien ja kumppanikoodin osalta. Käytännössä näistä eristä muodostuu eliminointieroa kummallekin varainhoitovuodelle.

Myös muissa kuin yhteisrahoitteisissa erissä on hyvä muistutella mieleen talousarvioasetuksen 5a §:n kohdentamissäännöt, joiden mukaan ajallinen kohdentaminen valtion kirjanpidossa tulee tehdä. Tämän seurauksena myös sisäiset tuotto-, kulu-, saamis- ja velkakirjaukset pääsääntöisesti täsmäävät, sillä useimmissa tilanteissa (mm. ylläkuvattua poikkeusta lukuun ottamatta) molempia osapuolia koskeva kohdentamissääntö on ajallisesti sama.

On tunnistettu, että tilinpäätösaikatauluista johtuen ei aina ole ollut mahdollista noudattaa tätä periaatetta ja käytännön tilanteita on ratkaistu eri tavoin, mikä useissa tilanteissa onkin ollut riittävää. Tilinpäätöksen liitteellä 1 kerrotaan tilinpäätöstä laadittaessa käytetyt jaksotusperiaatteet. On hyvä muistaa mainita erikseen, mikäli niistä on poikettu joidenkin erien kohdalla.

Valtiokonttori pyrkii löytämään yleisimpiin ongelmakohtiin yhtenäisiä ratkaisutapoja. Mahdolliset yhteiset menettelytavat tulevat koskemaan aikaisintaan vuoden 2020 kirjanpitoa ja tilinpäätöstä.

Lisätietoja:

ho.laskentatoimi@valtiokonttori.fi

 

Muuta aiheeseen liittyvää