• Vastuullisuusraportointi yhtenäistyy valtiolla

    Valtiokonttorissa kehitetään parhaillaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteille (SDG) pohjautuvaa raportointikehystä, jonka kautta ministeriöt, virastot ja laitokset voivat raportoida vastuullisuudesta. Valtiokonttori julkaisi marraskuussa ohjeen vastuullisuusraportoinnista. Ohjeen tarkoituksena on opastaa ministeriöitä, virastoja ja laitoksia valtion yhtenäiseen vastuullisuusraportointiin valmistautumisessa.

    Valtiokonttori ohjeistaa käynnistämään vastuullisuusraportoinnin tunnistamalla 3–5 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joiden saavuttamista voidaan omalla toiminnalla merkittävimmin edesauttaa. Näiden tavoitteiden eteen tehtävästä työstä kertominen tulee olemaan valtionhallinnon vastuullisuusraportoinnin keskiössä.

    Ministeriöitä, virastoja ja laitoksia ohjeistetaan perehtymään:

    • Suomen nykyisiin kansallisiin kestävän kehityksen painopisteisiin sekä
    • tunnistamaan oman organisaation rooli ja vaikutusmahdollisuudet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä.

    Suomi on sitoutunut Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Agenda2030-toimintaohjelman toteuttamiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisessä yhteistyössä. Tämän takia YK:n kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat luontevan kehyksen myös vastuullisuudesta raportoimiselle. Pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä vastuullisuusraportoinnista määrätty osa ministeriöiden sekä valtion virastojen ja laitosten toiminnan vuosiraportointia.

    Valtiokonttori on koostanut yhteenvedon Vastuullisuus näkyväksi –hankkeen etenemisestä virastojen johtoryhmiä varten. Yhteenveto tiivistää hankkeen kannalta olennaisimmat asiat, jotka on hyvä huomioida vastuullisuusraportin suunnitteluvaiheessa. Tältä sivulta löytyy ajantasainen versio yhteenvedosta.

    Vastuullisuusraportointi valtiolla: miksi, miten ja milloin? >

    Webinaarissa kerrotaan tarkemmin Vastuullisuus näkyväksi -hankkeen etenemisestä ja valtion vastuullisuusraportoinnin seuraavista kehitysaskeleista.

    Webinaarin esitysmateriaali >

  • Ajankohtaista

    Valtiokonttori järjestää vastuullisuusraportointiin liittyviä tilaisuuksia, joihin on vapaa pääsy kaikilla ministeriöiden, valtion virastojen ja laitosten edustajilla. Tilaisuuksissa kuullaan lyhyitä asiantuntijapuheenvuoroja myös valtion ulkopuolella työskenteleviltä vastuullisuusvaikuttajilta. Seuraavat työpajat järjestetään huhtikuussa 2021. Työpajojen ohjelma ja aikataulut julkaistaan helmikuun lopussa.

  • Uutiskirje

    Täällä se on – valtion vastuullisuusraportoinnin uutiskirje, joka ilmestyy kahdesta neljään kertaa vuodessa. Kirjeestä löydät ajankohtaiset kuulumiset Vastuullisuus näkyväksi -hankkeesta ja Valtiokonttorin laatiman vastuullisuusraportoinnin ohjeen kehitystyöstä. Uutiskirjeessä julkaistaan myös blogikirjoituksia vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemoista.

    Tilaa uutiskirje >

  • Yhteystiedot

    Etkö löytänyt sivuilta etsimääsi tietoa? Haluaisitko vinkata meitä aiheesta, josta toivoisit työpajaa? Valtion vastuullisuusraportointi -hanketta koordinoivat Valtiokonttorissa Katri ja Henni – voit olla meihin yhteydessä!

    Kysymykset: vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi

    Lisätietoja antavat:

    Kuvassa Valtiokonttorin viestintäasiantuntija Henni Purtonen.
    Henni Purtonen
    viestintäasiantuntija
    puh. 0295 50 2017
    henni.purtonen(at)valtiokonttori.fi
    Katri Kanerva
    taloushallintoasiantuntija
    puh. 0295 50 3364
    katri.kanerva(at)valtiokonttori.fi
  • Miksi valtiolla pitäisi raportoida vastuullisuudesta?

    Miksi valtionhallinnon organisaation pitäisi raportoida toimintansa vastuullisuudesta? Eikö vastuullisuus synny perustehtävien hoitamisesta kestävästi, vastuullisesti ja vaikuttavuuteen tähdäten?

    Vastuullisuus on käsitteenä moniulotteinen ja sen rooli valtionhallinnossa saattaa olla vaikeammin hahmotettavissa kuin esimerkiksi yksityisten yritysten toiminnassa. Vastuullisuudelle on monia määritelmiä, mutta niistä useimpiin sisältyy vastuu organisaation toiminnan synnyttämistä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista.

    Terminä vastuullisuus on haastava, jos sen vastakohtana nähdään vastuuttomuus. Kahtiajako ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, että organisaation vastuuttomuuden puute väistämättä tarkoittaisi organisaation toiminnan vastuullisuutta. Alla oleva kuva saattaa olla avuksi vastuullisuuden hahmottamisessa. Kuvassa on hahmoteltu erilaisia organisaatioiden toimintamalleja ekologisen ja yhteiskunnallisen kantokyvyn perusteella siten, että y-akselilla on kuvattuna kantokyky ja x-akselilla toiminta.

    Kuvan ensimmäinen maapallo kuvaa kestämätöntä – ja siten vastuutonta – toimintamallia, jossa kantokyky heikkenee toiminnan harjoittamisen seurauksena. Seuraavat kaksi maapalloa kuvaavat toimintamalleja, joita voidaan pitää vastuullisuuden kahtena tasona. Kestävä toimintamalli pitää sisällään toiminnan haittojen ylläpitämistä tasolla, jota voidaan kantokyvyn näkökulmasta sietää. Vastuullisuuden elementtinä voidaan tässä toimintamallissa pitää juurikin haittojen kasvun pysäyttämistä. Oikeanpuoleinen maapallo kuvaa kehittävää toimintamallia, jossa toiminnalla voidaan uudistaa kantokykyä ja siten korjata aiemman toiminnan seurauksena rikkimennyttä.

    Valtionhallinnon toiminta saattaa näyttäytyä automaattisesti vastuullisena, jolloin erillisen vastuullisuusraportoinnin laadinta vaikuttaa turhalta työltä. Perustuvathan valtion tehtävät yhteiskunnalle kriittisten toimintoihin, joissa pyritään yhteiskunnan hyvään mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Lisäksi valtiota sitovat hyvän hallinnon periaatteet. Kuitenkaan se, että toiminnan tavoitteena on tietyn yhteiskunnallisen hyvän ratkaisun saavuttaminen, ei automaattisesti tarkoita toiminnan olevan vastuullista ja edistävän kestävää kehitystä.

    Kuten VTV on vuonna 2019 julkaistussa tuloksellisuustarkastuskertomuksessaan kestävän kehityksen edistämisestä todennut, ministeriöissä tehdyissä haastatteluissa haastateltavat tunnistivat hyvin kestävän kehityksen yhteyden omaan toimialaansa ja vastuualueisiinsa, erityisesti ministeriöiden pysyviin tehtäviin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kestävän kehityksen tavoitteet ohjaisivat ministeriöitä toimimaan toisin kuin ne muuten olisivat toimineet.

    Valtionhallinnon rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on merkittävä. Keskeisimpien sidosryhmien näkemykset siitä, mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntaa tulisi kehittää, näkyvät valtionhallinnon työssä valtioneuvoston ohjaamana. Valtionhallinnon tehtävänä on kuitenkin huolehtia yhteisten tavoitteiden eteen tehtävästä työstä ja varmistaa, että toiminnan vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön ovat oikeansuuntaisia. Lakisääteisiä tehtäviä voidaan toteuttaa eri tavoin, ja toimintasuuntaa valitessa tehdään myös valintoja siitä, minkälaisia vaikutuksia toiminnalla on yhteiskuntaan ja ympäristöön.

    YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin nojaavan vastuullisuusraportin laadinnan yhtenä tavoitteena on tunnistaa raportoivan organisaation vaikutusmahdollisuudet kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisen edistämiseen. Kun oma rooli on tunnistettu, laadukas raportointi paitsi tekee työn läpinäkyväksi valtion sidosryhmille, myös kannustaa organisaatiota kehittämään vastuullisuuttaan jatkuvasti.

  • Miten vastuullisuusraportointihanke etenee Valtiokonttorissa?

    Valtiokonttori julkaisi marraskuussa 2020 ensimmäisen ohjeen vastuullisuusraportoinnista: Valmistautuminen valtionhallinnon yhtenäiseen vastuullisuusraportointiin. Ohjeessa opastetaan ministeriöitä, virastoja ja laitoksia valmistautumaan valtionhallinnon yhtenäiseen vastuullisuusraportointiin tunnistamalla 3–5 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDGs), joiden saavuttamista ne voivat omalla toiminnallaan merkittävimmin edistää.

    Valtiokonttori järjesti marraskuussa 46 kick-off-tilaisuuksia, joissa kerrottiin vastuullisuusraportoinnin kehittämishankkeesta sekä miten vastuullisuusraportointi istuu kansallisen tason kestävän kehityksen eteen tehtävän työn kokonaisuuteen. Lisäksi Sitra kertoi tilaisuudessa omista kokemuksistaan kestävyysraportoinnin toteuttamisesta Agenda2030 -toimintaohjelmaa hyödyntäen. Kick-off-tilaisuuden nauhoite on katsottavissa täällä otsikon Ajankohtaista alla.

    Marraskuussa viikolla 48 järjestettiin valtion virkamiehille työpajoja, joissa keskityttiin siihen, miten päästä alkuun vastuullisuusraportoinnissa. Voit katsoa nauhoitteen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen puheenvuorosta työpajoissa sekä tutustua työpajojen materiaaleihin täällä otsikon Ajankohtaista alla.

    Huhtikuussa 2021 järjestetään valtion virkamiehille työpajoja, joissa on tarjolla tukea oman viraston tai laitoksen kannalta merkittävimpien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tunnistamiseen. Näistä työpajoista tiedotetaan tarkemmin vuonna 2021. Valtiokonttori pyytää ilmoittamaan kunkin viraston ja laitoksen tunnistamat 3–5 oman toiminnan kannalta merkittävintä YK:n kestävän kehityksen tavoitetta sähköpostitse osoitteeseen [email protected] 15.5.2021 mennessä.

    Valtiokonttori kysyy tietoja virastoissa ja laitoksissa tehdystä kestävän kehityksen tavoitteiden kartoitustyöstä ja valinnasta, jotta virastoja ja laitoksia voidaan tukea vastuullisuusraporttien laatimisessa.

    Valtiokonttori julkaisee toisen ohjeen vastuullisuusraportoinnista kesällä 2021. Ohjeessa keskitytään laadittavien vastuullisuusraporttien rakenteeseen ja sisältöön. Virastoille ja laitoksille tarjotaan mahdollisuutta kommentoida ohjeluonnosta keväällä 2021.

    Syksyn 2021 ja alkuvuoden 2022 aikana järjestetään työpajoja, joissa tarjotaan apua ja vertaistukea vastuullisuusraportoinnin suunnitteluun ja ensimmäisten raporttien toteuttamiseen. Valtiokonttori ohjeistaa virastoja ja laitoksia laatimaan ohjeen mukaiset vastuullisuusraportit alkaen vuoden 2021 toiminnasta. Ensimmäiset vastuullisuusraportit valmistuisivat siten keväällä 2022. Valtiokonttori ohjeistaa laatimaan vastuullisuusraportit erillään kirjanpitoyksiköiden tilinpäätöksistä.

    Valtiokonttorissa työstetään lisäksi alustaa, jolle voitaisiin koota mahdollisimman automaattisesti olemassa olevaa tietoa virastojen ja laitosten jalanjäljestä. Valtiokonttori tiedottaa alustan kehittämisestä ja käytöstä vuonna 2021.

  • Onko niin, että vastuullisuudesta tai vastuullisuusraportoinnista puhuttaessa tarkoitetaan samaa kuin kestävällä kehityksellä siten kuin Agenda2030 sen määrittää?

    Vaatimukseen yritysten ja muiden yhteisöjen vastuullisuudesta on yhä enenevässä määrin vastattu laatimalla raportteja, joissa kuvataan toiminnan vastuullisuutta. Tässä yhteydessä termi vastuullisuus on varsin subjektiivinen – sille ei ole universaalia, tarkkarajaista määritelmää. Pahimmillaan jokaisessa raportissa vastuullisuus on määritelty raportoivan organisaation näkökulmasta, eikä raporttien kesken ole mahdollisuutta vertailtavuuteen.

    Valtionhallinnon organisaatioiden vastuullisuudesta puhuttaessa jonkinasteisesta yhteismitallisuudesta on suuri hyöty, sillä se mahdollistaa eri organisaatioiden raporttien yhdistämisen ja toisaalta mahdollisuuden tarkastella rinnakkain eri toimijoiden raportteja mielekkäällä tavalla. Tämän toteutuminen edellyttää siten yhteisen kehyksen käyttöä.

    Vastuullisuudesta raportoimiselle on kehitetty lukuisia raportointimalleja, ja uusia syntyy jatkuvasti. Valtiokonttorissa on päätetty hyödyntää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja Agenda2030-toimintaohjelmaa raportoinnin kehikkona. Siten Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaisessa vastuullisuusraportoinnissa keskitytään vastuullisuuteen siten kuin Agenda2030-toimintaohjelma sen määrittää.

    Tämä saattaa herättää kysymyksen siitä, olisiko kestävyysraportointi kuvaavampi termi. Kestävyysraportointi kuvaisi mahdollisesti osuvammin raportoinnin kehikon näkökulmaa, mutta vastuullisuus voidaan määritellä kattotermiksi, joka sisältää kestävän kehityksen. Tämä mahdollistaa sen, että raportointi voi sisältää muutakin kuin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisen eteen tehdyn työn, esimerkiksi ekologisen jalanjäljen kuvaamisen Green Office -raportoinnin muodossa tai sosiaaliseen vastuuseen liittyvien tietojen kautta. Näitä jalanjälkitietoja on tarkoitus koota valtionhallinnon yhteisen datapankkiin mahdollisimman automaattisesti erityisesti konsernitoimijoiden kokoamista tiedoista.

  • Miksi Valtiokonttori ohjeistaa keskittymään vastuullisuusraportoinnissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin?

    YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n tavoitteena on kestävä kehitys, jossa ympäristö, talous ja ihminen otetaan tasavertaisesti huomioon. Agenda2030 on ohjannut Suomen ja muiden maiden kestävän kehityksen työtä vuodesta 2016 lähtien.

    Suomi on sitoutunut saavuttamaan Agenda2030:n tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman toimeenpano on kesken eikä tavoitteita ole vielä saavutettu. Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen on nyt vajaa vuosikymmen aikaa, ja toimia on huomattavasti nopeutettava ja lisättävä, jotta tavoitteiden saavuttaminen onnistuu. Tavoitteet kattavat laaja-alaisesti globaalit kestävyyshaasteet, ja jokaisella valtionhallinnon yksiköllä on mahdollisuus myötävaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen.

    Ohjelmaan sitoutuneilla valtioilla on velvollisuus seurata ja arvioida kehitystään tavoitteiden saavuttamiseksi, mikä edellyttää laadukasta, saavutettavaa ja ajankohtaista aineistopohjaa. Paikalliset ja kansalliset analyysit luovat pohjaa tavoitteiden saavuttamisen seuraamiselle ja arvioinnille globaalilla tasolla. Suomen valtio raportoi työnsä etenemisestä vuosittain YK:lle.

    Laatimalla laadukkaan vastuullisuusraportin oman substanssitoiminnan kannalta keskeisimmille kestävän kehityksen tavoitteille voi jokainen virasto ja laitos osaltaan vaikuttaa laadukkaaseen kansallisen tason seurantatyöhön.

    Valtiokonttori ohjeistaa virastoja ja laitoksia keskittymään vastuullisuusraportoinnissaan oman toimintansa vaikuttavuuteen 3–5 YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen. Raportoinnin tarkoituksena on paitsi kertoa sidosryhmille valtionhallinnon vastuullisuustyöstä, myös lisätä virastojen ja laitosten tietoisuutta mahdollisuuksistaan edistää kestävän kehityksen tavoitteita.

  • Tullaanko vastuullisuusraportit auditoimaan?

    VTV ei tule tarkastamaan ministeriöiden, virastojen ja laitosten vastuullisuusraportteja ainakaan toistaiseksi.

    Yksityiselläkään sektorilla lainsäädäntö ei velvoita yritysvastuuraporttien varmentamista. Vaatimukset  yritysvastuutiedon laadulle ja luotettavuudelle ovat kuitenkin kasvaneet muiden kuin taloudellisten tietojen raportointivelvoitteen myötä. Varsinkin suuret yhtiöt ovat vastanneet tähän vaatimukseen antamalla yritysvastuuraporttinsa ulkoisten tarkastajien varmennettavaksi.

    Luotettavuus on vastuullisuusraportoinnin keskeinen ominaisuus, oli kyseessä minkälainen organisaatio tahansa. Vaikka raportoinnin tarkastaminen voi lisätä sidosryhmien luottamusta raportoituun tietoon, koostuu luotettava tiedontuotanto myös muista tekijöistä. Vastuullisuusraportoinnin luotettavuutta voidaan arvioida seuraavien laadullisten ominaisuuksien valossa: olennaisuus, kattavuus, oikeellisuus ja vertailukelpoisuus.

    Vaikka ministeriöiden, virastojen ja laitosten vastuullisuusraportteja ei toistaiseksi erikseen tarkasteta tai muuten varmenneta, on mahdollisimman luotettavan vastuullisuustiedon tuottamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota.

  • Oman toiminnan kannalta keskeisimpien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tunnistaminen

    Ohjeen liitteessä 1 kehotetaan hyödyntämään Suomen asettamia tavoitteita indikaationa muutoksen suuruudesta. Mistä katsotaan Suomen tavoitteet Agenda2030 toteutumiselle?

    Lokakuussa 2020 julkaistussa Valtioneuvoston selonteossa kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta on kuvattu Suomen tilanne Agenda 2030n toimeenpanossa ja tunnistettu ne osa-alueet, jossa toimenpiteitä on lisättävä tai voimistettava. Selontekoa voi tarkastella tavoitteenasetantana valtionhallinnon työlle Agenda2030-toimintaohjelman eteen.

    Selonteko esittelee toimenpiteet, joilla Sanna Marinin hallitus edistää kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista Suomessa ja globaalisti. Selonteko kuvaa Suomen nykytilanteen Agenda2030:n toteuttamisessa, hallituksen toimet kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen osalta, toimeenpanotyötä ohjaavat politiikkaperiaatteet, kansallisen toimeenpanon organisoinnin, sekä toimeenpanon seurannan ja arvioinnin mekanismit.

    Määrittäväkö alatavoitteet tavoitteen täydellisesti? Toisin sanoen, onko tavoite vain alatavoitteiden summa, vai voiko tavoitteen kautta raportoida muutakin?

    Vaikka YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteen alatavoitteet ovat todella laaja-alaisia, eivät ne välttämättä pysty kattamaan kaikkia mahdollisia keinoja, joilla itse tavoitteita voidaan saavuttaa. Siten ei ole tarkoituksenmukaisena, että alatavoitelistaan lukkiuduttaisiin, vaan muustakin tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi tehtävästä työstä on syytä kertoa. Raportissa voi selvyyden vuoksi mainita, että ko. asia ei suoraan lukeudu minkään alatavoitteen alle.

    Kuinka kirjaimellisesti alatavoitteita luetaan? Jos alatavoitteessa esimerkiksi sanotaan, että edistetään hankkeita, jotka edistävät asiaa X, niin voiko tätä alatavoitetta käyttää asiaa X edistävien toimien raportointiin, vaikka ne eivät olisi hankkeita?

    Tässä on syytä olla joustava: tärkeintä on, että tavoitteen eteen tehtävä työ tulee näkyväksi, ei se, että työ mukautetaan alatavoitteiden muotoiluun. Selvyyden vuoksi on hyvä lisätä asiasta maininta vastuullisuusraporttiin.

  • Kenen vastuulla vastuullisuusraportointi on?

    Valtiokonttorin ohje ei mahdollista vastuullisuusraportointia ilman, että virastoissa ja laitoksissa tunnistetaan oman substanssitoiminnan vaikutukset ja niiden vaikuttavuus kestävän kehityksen tavoitteisiin. Raportointi on mielekästä vain silloin, kun raportoitava toiminta on selkeästi kartoitettu.

    Toiminnan vaikuttavuuden asiantuntijat työskentelevät eri tehtävissä ja organisaation eri portailla jokaisessa virastossa ja laitoksessa. Vastuullisuusraportointi kattaa koko organisaation toiminnan, jolloin myös raportointiprosessi on koko organisaation vastuulla, eikä sitä voi rajata ainoastaan esimerkiksi viestinnän tehtäväksi. Tämän toteutumiseksi on keskeistä, että johto on sitoutunut vastuullisuustyöhön ja ymmärtää raportoinnin tärkeyden.

    Yksi keino vastuullisuusraportoinnin vastuun jakamiseksi laajasti organisaatiossa on vastuullisuustyöryhmän perustaminen, johon kootaan jäsenet organisaation eri toiminnoista.

    Valtiokonttori tulee dokumentoimaan oman matkansa soveltaen Valtiokonttorin vastuullisuusraportointiohjeita vuoden 2021 aikana. Viestimme asiasta täällä kotisivuilla ja somessa.

  • Esimerkkejä ja inspiraationlähteitä

    Julkishallinnossa vastuullisuusraportointia on eri tahoilla alettu toteuttaa 2010-luvun kuluessa. Alle listatuista raporteista voi halutessaan hakea esimerkkejä ja inspiraatiota vastuullisuusraportoinnin toteutustavoista.

  • Vastuullisuusraportti on johtamisen väline

    Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) selvityksen (Dnro 284/54/2018) mukaan kestävä kehitys on esillä talousarvioesityksessä, mutta se ei ole ohjannut taloudellista suunnittelua. Valtiokonttorin Vastuullisuus näkyväksi -pilotin loppuraportin (11.5.2019) johtopäätökset tukevat tarkastusviraston suosituksia: jos tavoitteena on saada kestävä kehitys ja vastuullisuuskysymykset ohjaamaan selvemmin politiikkasisältöjä, ministeriöiden tulisi analysoida systemaattisemmin sitä, onko niiden toiminta kestävän kehityksen mukaista.

    Valtion vastuullisuusraportointihankeen kannalta merkittävä havainto on myös se, että kestävän kehityksen tavoitteet on yhdistetty pääsääntöisesti ministeriöiden pysyviin tehtäviin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kestävän kehityksen tavoitteet ohjaisivat ministeriöitä toimimaan toisin kuin ne muuten olisivat toimineet. Valtiokonttorin laatimassa vastuullisuusraportointiohjeessa pyritään vastaamaan tähän määrittelemällä selkeästi, mitä vastuullisuus tarkoittaa valtiolla.

    Vastuullisuusraportti on työkalu, jonka avulla voidaan piirtää näkyväksi ministeriöissä, virastoissa ja laitoksissa tehtävän työn vaikutuksia kestävyyshaasteiden ja globaalien ongelmien ratkaisussa. Yhteiskunnan kannalta kaikkein vaikuttavinta on se, mitä virastot tekevät lakisääteisen tehtävänsä ja virastonsa ydintoiminnan kautta. Kun jokainen tekee sitä, mitä se parhaiten osaa, saadaan aikaan suurin mahdollinen hyöty yhteiskunnan tasolla.

    Vastuullisuusraportin kohderyhmä ei ole automaattisesti sama kuin toimintakertomuksen.

    Vastuullisuusraportissa jokaisen viraston tulisi tarkastella oman lakisääteisen tehtävänsä toteuttamisen kautta niitä yhteiskunnallisia tai maailmanlaajuisia vaikutuksia, joita sen toiminnasta syntyy. Vastuullisuusraportin näkökulma ministeriön tai viraston toiminnan vaikutuksiin on siis erilainen kuin toimintakertomuksessa, jossa myös raportoidaan toiminnan tuloksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Vastuullisuusraportin kohderyhmä ei siis automaattisesti ole sama kuin toimintakertomuksen.

  • Valtion vastuullisuusraportointia pilotoitiin keväällä 2020

    Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitisen aloitteesta Talous, tieto ja työelämä -toimialalla käynnistettiin valtion vastuullisuusraportoinnin Vastuullisuus näkyväksi -pilottihanke tammikuussa 2020. Pilottiin osallistuivat Maanmittauslaitos, Tasavallan presidentin kanslia, Valtiokonttori ja Verohallinto. Pilottivirastojen tuottamien vastuullisuusraporttien avulla Valtiokonttorissa on voitu arvioida tarvittavan ohjeistuksen määrää ja laatua. Jotta valtion virastojen vastuullisuustyötä voitaisiin vertailla yli virasto- ja hallinnonalarajojen, vastuullisuusraportoinnille tarvitaan riittävän yhtenäinen raportointikehys, joka huomioi toimijoiden vaihtelevat substanssialat ja toimintaympäristöt.

    Vastuullisuus näkyväksi -pilottihankeen puitteissa toteutettu valtion vastuullisuusraportoinnin tilannekatsaus osoittaa, ettei vastuullisuuden potentiaalia hyödynnetä riittävästi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vastuullisuus on vain harvojen virastojen strategian ytimessä.

    Vaikka monissa virastoissa raportoidaan vastuullisuudesta joko erillisenä julkaisuna tai osana toimintakertomusta, organisaation ydintoimintaan liittyvää vastuullisuutta tulisi tarkastella analyyttisemmin. Se auttaisi kansalaisia ja yrityksiä sekä kolmannen sektorin toimijoita ja sijoittajia seuraamaan entistä paremmin muuhun kuin puhtaasti taloudelliseen toimintaan liittyviä riskejä ja vaikutuksia.

    Vastuullisuusraportti ei itsessään ratkaise kestävän kehityksen haasteita tai globaaleja ongelmia. Se voi kuitenkin toimia arvokkaana työkaluna, joka kannustaa organisaatioita toimimaan ja tutkimaan, miten muutosta kohti kestävämpää yhteiskuntaa voidaan edistää yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vastuullisuusraportoinnin laajentaminen valtiotasolla on Suomelle myös oiva mahdollisuus vahvistaa edelläkävijäasemaansa vastuullisuuden suunnannäyttäjänä ja kirittää Euroopan komissiota raportoimaan tulevaisuudessa siitä, miten EU:n talousarviolla tai EU:n politiikalla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

  • Yhteiskunnallinen muutos, vastuullisuus ja kestävyys

    Vastuullisuusraportti ei itsessään ratkaise kestävän kehityksen haasteita tai globaaleja ongelmia. Se voi kuitenkin toimia arvokkaana työkaluna, joka kannustaa organisaatioita toimimaan ja tutkimaan, miten muutosta kohti kestävämpää yhteiskuntaa voidaan edistää yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vastuullisuusraportoinnin laajentaminen valtiotasolla on Suomelle myös oiva mahdollisuus vahvistaa edelläkävijäasemaansa vastuullisuuden suunnannäyttäjänä ja kirittää Euroopan komissiota raportoimaan tulevaisuudessa siitä, miten EU:n talousarviolla tai EU:n politiikalla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.Kestävän kehityksen ydinajatuksena on turvata hyvät elinmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Ihmisen hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön välille pyritään löytämään tasapaino. Kestävän kehityksen toimikunta huolehtii kestävän kehityksen kansainvälisten tavoitteiden sisällyttämisestä kansalliseen politiikkaan.

    Kestävä kehitys on ollut tärkeässä roolissa Suomen hallituksen strategioissa ja ohjelmissa jo vuodesta 1990 alkaen. Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on luoda Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä.

    Kestävä talous hyvinvoinnin mahdollistajana

    Yhdistyneet kansakunnat (YK) on määritellyt 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG), jotka tulee ratkaista vuoteen 2030 mennessä. Työtä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ohjaa YK:n Agenda 2030 -ohjelma. Siinä korostetaan, että toimeenpanon tavat ovat yhtä tärkeitä kuin itse tavoitteet.

    Aktiivinen tiedon ja kokemusten vaihto, parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä politiikan johdonmukaisuus ovat keinoja, joilla haasteita voidaan pyrkiä taklaamaan.

    Agenda 2030 -ohjelman mukaan globaalien ongelmien ratkaisu edellyttää moniulotteista yhteistyötä ja kumppanuutta eri maiden sekä eri toimijatahojen ja kansalaisten kesken. Aktiivinen tiedon ja kokemusten vaihto, parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä politiikan johdonmukaisuus ovat keinoja, joilla haasteita voidaan pyrkiä taklaamaan.

    Kestävän kehityksen tavoitteiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille. Se on mahdollista sovittamalla nykyistä paremmin yhteen sekä yhteiskunnalliset että ympäristön ja talouden näkökulmat.

  • Vastuullisuus esillä foorumissa ja valtiolla.fi-sivustolla

    Vastuullisuusfoorumi kokoaa yhteen vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä kiinnostuneita valtionhallinnon toimijoita. Foorumi toimii kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamisen paikkana, jossa ministeriöt, virastot ja laitokset saavat tukea vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemojen edistämiselle. Syksystä 2020 eteenpäin Valtiokonttori järjestää erilaisia tapahtumia ja työpajoja, joista tiedotetaan vastuullisuusraportoinnin Ajankohtaista-osiossa.

    Tule mukaan foorumiin määrittelemään, mitä valtion vastuullisuusraportoinnilla halutaan yhdessä tavoitella! Voit ilmoittautua mukaan foorumiin ja kysyä lisätietoja Valtiokonttorista vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi.

    Blogikirjoittajaksi vastuullisuusteemasta?

    Voit myös ilmoittautua blogikirjoittajaksi valtiolla.fi-sivustolle, jossa vastuullisuus on nostettu yhdeksi valtionhallinnon työelämän kehittämisen kohteeksi. Jos et itse halua kirjoittaa sivustolle, voit myös antaa juttuvinkkejä tai ilmiantaa kiinnostavan virkamiehen haastateltavaksi.

     

  • Resurssiiviisas virasto ja vastuullisuusraportointi

    Millainen on polku hiilineutraalisuuteen eri hallinnonaloilla? Mitä on resurssiviisaus ja kestävä kehitys julkisen organisaation toiminnan näkökulmasta? Miten viraston hiilijalanjälki lasketaan? Resurssiviisas virasto -verkosto järjestää erilaisia työpajoja ja tapahtumia ajankohtaisista kestävään kehitykseen liittyvistä teemoista.

    Verkostolla on myös oma työtila, jonka tarjoaa Senaatti. Valtiokonttorin Kaiku-palvelut ylläpitää työtilaa yhdessä Senaatin kanssa. Verkosto sai alkunsa #resurssiviisaasvirasto aloitteesta ja kaikki julkishallinnon organisaatioissa työskentelevät ovat tervetulleita mukaan verkostoon. Jos haluat liittyä verkostoon, voit ilmoittautua Riikka Manniselle riikka.manninen(at)senaatti.fi tai Liisa Virolaiselle liisa.virolainen(at)valtiokonttori.fi.

  • Menneet Vastuullisuus näkyväksi -tapahtumat

    Kick-off-tilaisuuden tallenne: YK:n kestävän kehityksen tavoitteet raportoinnin kehyksenä

     

    Miten päästä alkuun vastuullisuusraportoinnissa?

    Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen piti avauspuheenvuoron marraskuussa 2020 järjestetyissä tapahtumissa. ”Vastuullisuusraportointi kehittää ja mittaa sosiaalista, taloudellista ja ympäristövastuuta. Raportoinnin avulla organisaatio ymmärtää ja näyttää, mitä tehdään ja mihin ollaan menossa”, Pietikäinen sanoo.