• Vastuullisuusraportointi alkaa valtiolla vuonna 2020

    Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita, joiden yhteiskunnalliseen mandaattiin vastuullisuus kuuluu sisäänrakennettuna. Osana vuoden 2020 toiminnan raportointia valtion virastoilta edellytetään vastuullisuusraportin laatimista. Raportin avulla viraston toiminnan vastuullisuus tehdään näkyväksi. Vastuullisuusraportin lähtökohtana on kuvata viraston nykyistä toimintaa ja esittää suunnitelma sille, miten tulevaisuuden haasteisiin, kuten luonnonvarojen rajallisuuteen ja talouden hitaaseen kehitykseen vastataan.

     

  • Kohti yhtenäisiä raportointikäytäntöjä

    Vastuullisuusraportoinnin kentällä on tunnistettu tarve yhtenäisille standardeille ja raportointikehykselle. Valtiokonttori yhdessä pilottivirastojen kanssa kehittää valtiolle yhtenäisen raportointikehyksen, jotta virastojen vastuullisuutta voidaan tulevaisuudessa vertailla yli hallinnonalarajojen. Kaikki virastot pääsevät kommentoimaan pilottiryhmän työn tuloksia alkukesällä 2020 järjestettävissä työpajoissa.

    Valtion vastuullisuusraportointi perustuu Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteille (SDG) ja vastuullisuusraportoinnin edelläkävijä Global Reporting Initiativen GRI-standardeille. Valtiokonttori julkaisee ohjeen valtion virastojen vastuullisuusraportointia varten alkusyksyllä 2020.

  • Tavoitteena kestävä tulevaisuus

    Vastuullisuus on organisaatioille strateginen väline lisätä ja kehittää toimintansa avoimuutta ja kestävyyttä. Vastuullisuuskysymykset ovat moniulotteisia ja laajoja – vastuullisuutta voi toteuttaa monin tavoin. Suunnataan yhdessä eteenpäin kohti kestävää tulevaisuutta.

  • Vastuullisuusraportointi – mitä, miksi ja milloin?

    Yritykset, julkinen hallinto ja muut organisaatiot ovat vastuussa toimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan, sidosryhmiin ja ympäristöön. Alla olevassa esityksessä kerrotaan, miten valtiolla aletaan toteuttaa vastuullisuusraportointia.

    Vastuullisuusraportointi – mitä, miksi ja milloin? (esitysmateriaali, pdf)

     

  • Aikataulu – miten edetään?

    Kaikki valtion virastot tulevat laatimaan vastuullisuusraportin osana vuoden 2020 toiminnan raportointia. Vastuullisuusraportissa organisaatio kertoo toimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan. Valtiolla raportointi perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) ja Global Reporting Initiative -säätiön GRI-standardeihin.

    Kohti yhtenäistä valtion vastuullisuusraportoinnin runkoa

    • Loppukevät 2020:
      • Pilotista saatujen havaintojen perusteella laaditaan yhdessä kirjanpitoyksiköiden kanssa valtion yhteisen vastuullisuusraportoinnin suuntaviivat.
    • Alkusyksy 2020:
      • Valtiokonttori julkaisee ohjeen altion virastojen vastuullisuusraportoinnista.
      • Suunnitellaan ja työstetään jokaisen kirjanpitoyksikön vastuullisuusraportin runko.

    Vastuullisuus näkyväksi

  • Yhteiskunnallinen muutos, vastuullisuus ja kestävyys

    Kestävän kehityksen ydinajatuksena on turvata hyvät elinmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Ihmisen hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön välille pyritään löytämään tasapaino. Kestävän kehityksen toimikunta huolehtii kestävän kehityksen kansainvälisten tavoitteiden sisällyttämisestä kansalliseen politiikkaan.

    Kestävä kehitys on ollut tärkeässä roolissa Suomen hallituksen strategioissa ja ohjelmissa jo vuodesta 1990 alkaen. Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on luoda Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä.

    Kestävä talous hyvinvoinnin mahdollistajana

    Yhdistyneet kansakunnat (YK) on määritellyt 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG), jotka tulee ratkaista vuoteen 2030 mennessä. Työtä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ohjaa YK:n Agenda 2030 -ohjelma. Siinä korostetaan, että toimeenpanon tavat ovat yhtä tärkeitä kuin itse tavoitteet.

    Agenda 2030 -ohjelman mukaan globaalien ongelmien ratkaisu edellyttää moniulotteista yhteistyötä ja kumppanuutta eri maiden sekä eri toimijatahojen ja kansalaisten kesken. Aktiivinen tiedon ja kokemusten vaihto, parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä politiikan johdonmukaisuus ovat keinoja, joilla haasteita voidaan pyrkiä taklaamaan.

    Kestävän kehityksen tavoitteiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille. Se on mahdollista sovittamalla nykyistä paremmin yhteen sekä yhteiskunnalliset että ympäristön ja talouden näkökulmat.