• Valtionhallinto raportoi vastuullisuudesta yhtenäisesti

    Valtiokonttori suosittelee ministeriöitä, virastoja ja laitoksia laatimaan vastuullisuusraportin toiminnastaan vuosittain. Raportin voi laatia hallinnonala-, virasto- tai kirjanpitoyksikkötasolla. Valtionhallinnon yhteinen raportoinnin viitekehys mahdollistaa yhteenvedon toteuttamisen ja organisaatioiden raporttien tarkastelun rinnakkain.

    Vastuullisuusraportit tulisi julkaista aina seuraavan vuoden huhtikuuhun mennessä. Ensimmäiset valtionhallinnon yhteisen viitekehyksen mukaan laaditut vastuullisuusraportit julkaistiin vuodelta 2021. Valtiokonttori julkaisi raporteista yhteenvedon lokakuussa 2022.

    YHTEENVETO VASTUULLISUUSRAPORTEISTA (PDF)

    Vastuullisuusraportissa kuvataan sitä, miten organisaatio edistää omassa toiminnassaan tunnistamiensa 3–5 Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamista. Kukin organisaatio valitsee raportoitavat kestävän kehityksen tavoitteet itse sen perusteella, mihin tavoitteisiin sillä voi olla suurinta vaikuttavuutta oman ydintoimintansa kautta.

    Jalanjälkitietojen datapankki

    Valtiokonttori koostaa yhdessä konsernitoimijoiden kanssa valtionhallinnon hiilijalanjälkiarvion. Hiilijalanjälki on osa Valtiokonttorin kokoamaa datapankkia, joka tullaan julkaisemaan tutkihallintoa.fi-sivustolla.

  • Ohje vastuullisuusraportoinnista valtionhallinnossa

    Valtionhallinnon vastuullisuusraportoinnin yhteinen viitekehys perustuu YK:n Agenda2030 -toimintaohjelmaan. Vastuullisuusraportissa organisaatiot tarkastelevat omaa toimintaansa ohjelmassa määriteltyjen kestävän kehityksen tavoitteiden valossa. Raportissa tärkeintä on kuvata tapoja ja käytäntöjä lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa.

    Raportointikehystä hyödyntämällä valtionhallinnon organisaatiot viestivät vastuullisuustyöstään muulle yhteiskunnalle ja sidosryhmille. Samalla organisaatiot tekevät näkyväksi omaa työtään myös ogranisaationsa työntekijöille. Valtionhallinnossa raportoidaan sekä kädenjäljestä että jalanjäljestä.

    Toiminnan kädenjälki: Raportoinnin ytimessä ovat omalla toiminnalla aikaansaadut positiiviset vaikutukset kestävän kehityksen tavoitteisiin. Jokainen organisaatio tunnistaa ne kestävän kehityksen tavoitteet, joihin organisaatio voi toimintansa kautta vaikuttaa merkittävimmin.

    Toiminnan jalanjälki: Oman toiminnan aiheuttamat suorat vaikutukset toimintaympäristöön kuvaavat organisaation jalanjälkeä.

    Analyysi: Raportissa on olennaista myös kertoa, miten organisaatio on saavuttanut ja aikoo saavuttaa itselleen asettamiaan tavoitteita. Vastuullisuusraportista lukijalle tulisi selvitä, miten organisaatio kehittää omaa toimintaansa kestävän kehityksen näkökulmasta.

    Ohjeistusta päivitetään tarvittaessa, ja siitä viestitään erikseen. Viimeisin päivitys ohjeeseen tehtiin kesäkuussa 2021.

    Tutustu ohjeeseen

    Suomi on sitoutunut toimintaohjelman toteuttamiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisessä yhteistyössä. Tämän takia YK:n kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat luontevan kehyksen myös vastuullisuudesta raportoimiselle. Valtiokonttorin ohje vastuullisuusraportoinnista valtionhallinnossa julkaistiin syyskuussa 2021. Ohjeessa esitetty raportointikehys on suunniteltu yhteistyössä useiden valtionhallinnon toimijoiden kanssa

  • Ajankohtaista ja tapahtumat

    Tapahtumat ja työpajat

    Valtiokonttori järjestää vastuullisuusraportointiin liittyviä tilaisuuksia, joihin on vapaa pääsy kaikilla ministeriöiden, valtion virastojen ja laitosten edustajilla. Tilaisuuksissa kuullaan lyhyitä asiantuntijapuheenvuoroja myös valtion ulkopuolella työskenteleviltä vastuullisuusvaikuttajilta.

    Työpaja: Raportoinnin jatkuvuus ja mittaaminen – miten kohti valittuja tavoitteita?

    Virtuaalisessa työpajassa keskitytään vastuullisuusraportoinnin jatkuvuuden varmistamiseen ja toiminnan mittaamiseen. Työpajasta järjestetään kaksi samansisältöistä toteutusta syksyllä 2022:

      • tiistai 15.11. klo 13-15
        • ilmoittautuminen on päättynyt.
      • keskiviikko 30.11. klo 10-12
        • ilmoittautuminen on päättynyt.

    Työpajan tavoitteena on löytää ratkaisuja siihen, miten vastuullisuusraportista luodaan jatkuva työkalu organisaation vastuullisuustyön edistämiseksi. Alustuksissa ja pienryhmätyöskentelyssä pohditaan, miten ensimmäiselle vastuullisuusraportille luodaan jatkuvuutta ja miten löytää toimivia mittareita kuvaamaan toiminnan kehitystä.

    Työpajasta on eniten hyötyä heille, jotka ovat olleet mukana organisaationsa vastuullisuusraportin laadinnassa vuodelta 2021 ja osallistuvat myös vuodelta 2022 julkaistavan raportin laadintaan.

    Työpaja: Raportoinnin ABC – miten tehdä vastuullisuusraportti?

    Virtuaalisesti toteutettavassa työpajassa sukelletaan vastuullisuusraportoinnin laadinnan perusteisiin. Työpajasta järjestetään kaksi samansisältöistä toteutusta syksyllä 2022:

    • keskiviikko 23.11. klo 13-15
      • ilmoittautuminen on päättynyt.
    • torstai 8.12. klo 13-15
      • ilmoittautuminen on päättynyt.

    Työpaja tarjoaa eväitä organisaation ensimmäisen vastuullisuusraportin laatimiseksi ja perustiedot vastuullisuusraportoinnin parissa työskentelyn aloittavalle. Työpajasta on eniten hyötyä heille, joille vastuullisuusraportointi ei ole vielä tuttua tai jotka kaipaavat kertausta, ja jotka osallistuvat organisaationsa vuodelta 2022 julkaistavan raportin laadintaan.

    Tervetuloa!

  • Uutiskirje

    Valtion vastuullisuusraportoinnin uutiskirje ilmestyy kahdesta neljään kertaa vuodessa. Kirjeestä löydät ajankohtaiset kuulumiset valtionhallinnon vastuullisuusraportoinnin kehittämisestä. Uutiskirjeessä julkaistaan myös blogikirjoituksia vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä.

    Tilaa uutiskirje >

  • Yhteystiedot

    Etkö löytänyt sivuilta etsimääsi tietoa? Haluaisitko vinkata meitä aiheesta, josta toivoisit työpajaa tai onko sinulla kenties muita ajatuksia valtionhallinnon vastuullisuusraportointia varten? Valtiokonttorin vastuullisuustiimi ottaa mielellään vastaan ehdotuksia ja ajatuksia. Vastuullisuustiimin tavoitat osoitteesta vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi.

     

  • Tunnistetut YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja mittarit

    Miten synkata tavoitteet YK:n tavoitteiden ja oman organisaation luonnollisen tekemisen välillä? Jos siis ajattelisin organisaatiomme vastuullista toimintaa ja tulevaisuuden linjoja ilman YK-tavoitteisiin tutustumista, nostaisin esiin hieman eri näkökulmia/painopisteitä, kun taas YK-tavoitteista katsottuna. Kuinka tarkkaan raportissa pitää siis keskittyä YK-tavoitteiden ja alitavoitteiden sanamuotoihin jne., ja kuinka paljon voi tuoda esiin vastuullista toimintaa ns. ”niiden vierestä”?

    Vastaus: Erityisesti alatavoitteita on raportoinnissa mitä todennäköisimmin sovellettava. YK:n Agenda2030-toimintaohjelma ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta ovat globaali kompromissi siitä, minkälaisia kestävän kehityksen haasteita yhdessä sitoudutaan ratkaisemaan. Tavoitteet ja niiden alatavoitteet eivät siten sellaisenaan ole kaiken kattavia tai sovi täysin sellaisenaan jokaiselle organisaation käyttöön esim. vastuullisuuden tavoitteiden asettamisessa tai vastuullisuusraportoinnissa.

    Vastuullisuusraportoinnissa keskeistä on viestiä sidosryhmille siitä, miten organisaatio merkittävimmin edistää kestävää kehitystä. Jos omalle toiminnalle sopivaa alatavoitetta ei löydy, mutta tunnistatte ylätavoitteiseen liittyvää toimintaa, tulisi tästä työstä raportoida. Tällöin raportoidaan ”alatavoitteiden vierestä”, jotta toiminnasta saadaan kattava kuva, eikä lukkiuduta alatavoitteiden sanamuotoihin.

    Riittääkö mittari(t) per alatavoite ja tulokset vuodelle 2021? Pitäisikö olla asetettu viraston omat tavoitteet osaan tai kaikkiin alatavoitteisiin vuodelle 2022?

    Vastaus: Kyllä ehdottomasti riittää. On hieno saavutus, jos ensimmäisellä raportointikierroksella koskien vuotta 2021 löytyy mittari jokaiselle tunnistetulle päätavoitteelle tai jopa tunnistetuille alatavoitteille. Koska ohjeistus vastuullisuusraportoinnille julkaistiin kesken raportointivuoden 2021 ja kyseessä on uusi raportointimuoto, on täysin ymmärrettävää, jos kaikille tavoitteille ei löydy vielä tällä raportointikierroksella mittareita. Näitä kannattaa kuitenkin alkaa miettiä pian raportin valmistuttua vuoden 2022 toimintaa ajatellen.

    Vastuullisuusraportointi on ennen kaikkea yksi keino kestävän kehityksen eteen tehtävän työn vauhdittamiseksi, ei itseisarvo sellaisenaan. Raportissa on keskeistä kertoa, miten kestävää kehitystä aiotaan tulevaisuudessa edistää, jotta toteutumaa voidaan verrata tavoitteisiin nähden. Siksi on keskeistä asettaa tavoitteet vuodelle 2022 mahdollisimman pian. Mitään virallista määräpäivää tälle ei kuitenkaan ole.

    Kysyisin raportoinnin tarkkuudesta: millä tasolla tehdään tavoitteiden auki kirjoittaminen ja mittareiden perustelu?

    Vastaus: Tietämättä kysyjän organisaation tunnistamia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita raportointinsa pohjaksi ja niissä edistymiseen asetettavia tavoitteita, on kysymykseen vaikea antaa tyhjentävää vastausta.

    Jos kysyjä viittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja niistä merkittävimpien tunnistamiseen, kannattaa raportissa kuvata, miten oman organisaation toiminta edistää tunnistettua kestävän kehityksen tavoitetta. Yksityiskohtaisuus riippuu siitä, millä tasolla toiminnasta on kerrottava, jotta se on lukijalle ymmärrettävää. Jos tavoitteella viitataan tässä organisaation itselleen asettamiin tavoitteisiin kestävän kehityksen edistämiseksi, on keskeistä kuvata, minkälaista toiminnan kehittymistä tavoitellaan. Selkein työväline tälle on mittarin hyödyntäminen, eli sen ilmoittaminen raportissa, mitä mittarilukemaa organisaatio toimintansa tietyn osa-alueen kohdalla tavoittelee.

    Mittareiden perustelussa keskeistä on luoda lukijalle ymmärrys siitä, miten organisaation toiminnalla edistetään valittua YK:n kestävän kehityksen tavoitetta ja miten mittari kuvaa kyseistä toimintaa.

    Yksittäisissä tapauksissa olemme mielellämme avuksi! Meihin saa helpoiten yhteyden Resurssiviisas virasto/Vastuullisuusverkoston Howspace-työtilassa tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vastuullisuusraportointi@valtiokonttori.fi.

    Miten muotoilla mittarit, kvalitatiivista vai kvantitatiivista – vai molempia? Miten mittarit tulisi kuvailla raporttiin, tuleeko sisältää taulukko vai voiko olla kuvailevaa tekstiä?

    Vastaus: Mittareiden muodon valitseminen liittyy kiinteästi kuvattavaan toimintaan, siksi sekä kvalitatiivisten että kvantitatiivisten mittareiden käyttö on usein tarpeen. Kvantitatiivisten mittareiden etuna on, että niiden avulla on jatkossa helpompi seurata toiminnan kehitystä, ja siksi niitä kannattaa hyödyntää aina kun mahdollista. Aina on kuitenkin varmistuttava siitä, että hyödynnettävä mittari aidosti kuvaa haluttua toimintaa ja on tarkoituksenmukainen. Kvantitatiivista mittaria ei siksi tule väkisin luoda, jos kyseisen toiminnan kuvaukseen toimii paremmin kvalitatiivinen kuvaus.

    Myös mittareiden kuvaaminen raportissa on organisaation itsensä päätettävissä ja omaan tilanteeseen sovellettavissa. Jos toiminnalle on useita kvantitatiivisia mittareita, voi lukijalle olla selkeintä esittää ne samassa taulukossa. Toisaalta näiden täydentäminen tai korvaaminen täysin kuvailevalla tekstillä on myös hyväksyttävä ratkaisu.

    Kannattaako raportissa kuvata enemmän lähtötasoa vai saavutuksia? Miten puolestaan haasteet kannattaisi käsitellä?

    Vastaus: Valtiokonttori kannustaa vastuullisuusraportoinnin säännöllisyyteen: ensimmäiset raportit laaditaan vuodesta 2021, minkä jälkeen raportoinnin toivotaan toistuvan vuosittain. Ensimmäistä raporttia laatiessa kestävän kehityksen eteen tehtävälle työlle ei välttämättä ole saatavilla mittaritietoa takautuvasti esimerkiksi menneistä viidestä vuodesta. Tämä ei ensimmäisellä raportointikerralla ole ongelma, vaan ensimmäisessä raportissa voidaan keskittyä kuvaamaan työn nykyhetkeä. Seuraavassa raportissa voidaan jo tarjota lukijalle seurantatietoa siitä, miten tietty mittari on muuttunut vuodesta 2021 vuoteen 2022 nähden. Ajan kuluessa raportista muodostuu väline kehityksen seurannalle.

    Haasteita tulee kestävän kehityksen eteen tehtävässä työssä vastaan väistämättä. Keskeistä on selostaa raportin lukijalle, miksi jotakin tavoitetta ei ole saavutettu tai miksi esimerkiksi hyvä kehityskulku on jostain syystä pysähtynyt tai alkanut heikentyä. Tarkkuustaso riippuu täysin kuvattavasta haasteesta, joten tyhjentävää vastausta kysymykseen on hankala antaa. Yksittäisissä tapauksissa olemme mielellämme avuksi! Meihin saa helpoiten yhteyden Resurssiviisas virasto/Vastuullisuusverkoston Howspace-työtilassa tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vastuullisuusraportointi@valtiokonttori.fi.

  • Valtiokonttorin ohjeistus

    Kuinka tarkasti Valtionkonttorin ohjeistusta on seurattava, ts. onko se sitova vai voiko sitä soveltaa?

    Vastaus: Valtiokonttori on antanut vastuullisuusraportoinnista ohjeen, jossa suositellaan kaikkia valtion ministeriöitä, virastoja ja laitoksia laatimaan toiminnastaan vuosittain vastuullisuusraportti ohjetta hyödyntäen. Kyseessä ei ole siten velvoittava tai sitova asiakirja.

    Ohjeen tavoitteena on ennen kaikkea kannustaa valtionhallinnon organisaatioita kuvaamaan kestävän kehityksen eteen tekemäänsä työtä sidosryhmille läpinäkyvästi ja säännöllisesti. Toinen tavoite on kannustaa tekemään tämä raportointi mahdollisimman yhteneväisesti kautta valtionhallinnon, jotta eri organisaatioiden raportit eivät olisi täysin eri maailmoista. Tämän vuoksi ohjeessa ehdotetaan raportointia YK:n Agenda 2030-toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteita hyödyntäen. Agenda 2030 on globaali toimintaohjelma, joka on syntynyt poliittisen neuvottelutyön tuloksena. Sen 17 kestävän kehityksen tavoitteet eivät siten sellaisenaan sovi täydellisesti kaikkien organisaatioiden toimintaan, mutta useimmat organisaatiot voivat toiminnallaan edistää joitakin sen tavoitteita. Raportoinnissa kannattaa siten soveltaa tavoitteiden eteen tehdystä työstä raportoimista: jos oma toiminta esimerkiksi edistää tavoitetta 1 Ei nälkää, mutta mikään alatavoite ei sellaisenaan kuvaa toimintaanne, voitte silti raportoida päätavoitetta edistävää työtänne sopivilla mittareilla.

    Valtiokonttorin ohjeessa on annettu esimerkkipohja vastuullisuusraportille. Kyseessä on tosiaan esimerkki vastuullisuusraportin rakenteesta ja sen eri osa-alueiden sisällöstä. Vastuullisuusraporttien ei tarvitse noudattaa tätä mallia sellaisenaan, mutta sitä kannattaa hyödyntää raportin suunnittelussa. Näin mahdollistetaan se, että eri organisaatiot sisällyttäisivät samoja tietoja toiminnastaan siinä määrin, kun yhdenmukainen raportointi on mahdollista.

    Hankalaa, että tehdään samaa raporttia sekä Valtiokonttorille että muille sidosryhmille. Mennäänkö toiminta edellä vai Agenda 2030 -tavoitteet edellä vai jotain muuta?

    Vastaus: Vastuullisuusraportin tarkoituksena on kertoa mahdollisimman läpinäkyvästi ja saavutettavasti muulle yhteiskunnalle ja sidosryhmille oman organisaation työstä kestävän kehityksen eteen. Vastuullisuusraporttia ei siis tehdä Valtiokonttorille, vaan oman organisaation keskeisille sidosryhmille, eli toimijoille, joihin oma työnne vaikuttaa eniten.

    Valtiokonttorin roolina tässä kokonaisuudessa on ohjeistaa raportoinnin toteutuksesta ja mahdollistaa verkoston apu ja tuki eri organisaatioiden raportointia laativille. Ohjeistuksen pohjaksi ja raportoinnin viitekehykseksi valikoituivat YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteet. Nämä tavoitteet eivät sellaisenaan istu täydellisesti kaikkien organisaatioiden toimintaan globaalilla tasolla, joten niiden soveltaminen omasta toiminnasta raportoimiseen on välillä välttämätöntä. Jos oma toiminta esimerkiksi edistää tavoitetta 1 Ei nälkää, mutta mikään alatavoite ei sellaisenaan kuvaa toimintaanne, voitte silti raportoida päätavoitetta edistävää työtänne sopivilla mittareilla.

    Onko raportointiin käytettävissämme jokin ohjaava aineisto? Tämä olisi hyvä paitsi helpottamaan raportointia, myös siinä mielessä, että eri toimijoiden antamat raportit olisivat yhteismitallisia.

    Vastaus: Valtiokonttorin ohjeeseen Vastuullisuusraportointi valtionhallinnossa (Dnro VK/69429/00.00.00.01/2021) on koottu suuntaviivat ja ohjeet raportin toteutukseen. Koska ohje on suunnattu kaikille ministeriöille, virastoille ja laitoksille, joiden toimikenttä on todella laaja, ei kaikkia koskeva ohje voi olla kovin tyhjentävä tai esimerkiksi mittareiden suhteen yksityiskohtainen. Jokainen valtionhallinnon organisaatio vaikuttaa merkittävästi joihinkin YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen, eivät raportit voi olla täysin yhteismitallisia. YK:n Agenda2030 -toimintaohjelman valinta raportoinnin viitekehykseksi kuitenkin ohjaa raportointia samaan suuntaan, mikä yhtenäistää raportteja jossain määrin verrattuna tilanteeseen, jossa jokainen organisaatio valitsisi itse raportoinnin viitekehyksen.

    Toimivien mittareiden löytäminen on yksi vastuullisuusraportoinnin merkittävimmistä ja samalla haastavimmista työvaiheista. Pyrimme Valtiokonttorissa tarjoamaan myös jatkossa tukea ja apua toimivien mittareiden valintaan. Ensimmäistä vastuullisuusraporttia laatiessa kannattaa pitää mielessä, että täydellistä mittaria ei työn alkuvaiheessa välttämättä löydy. Tällöin voi olla hyvä ratkaisu keskittyä kuvaamaan toiminnan nykytilaa ja valmistella hyvä mittari vuoden 2022 raporttiin.

  • Oman toiminnan kannalta keskeisimpien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tunnistaminen

    Ohjeen liitteessä 1 kehotetaan hyödyntämään Suomen asettamia tavoitteita indikaationa muutoksen suuruudesta. Mistä katsotaan Suomen tavoitteet Agenda2030 toteutumiselle?

    Lokakuussa 2020 julkaistussa Valtioneuvoston selonteossa kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta on kuvattu Suomen tilanne Agenda 2030n toimeenpanossa ja tunnistettu ne osa-alueet, jossa toimenpiteitä on lisättävä tai voimistettava. Selontekoa voi tarkastella tavoitteenasetantana valtionhallinnon työlle Agenda2030-toimintaohjelman eteen.

    Selonteko esittelee toimenpiteet, joilla Sanna Marinin hallitus edistää kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista Suomessa ja globaalisti. Selonteko kuvaa Suomen nykytilanteen Agenda2030:n toteuttamisessa, hallituksen toimet kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen osalta, toimeenpanotyötä ohjaavat politiikkaperiaatteet, kansallisen toimeenpanon organisoinnin, sekä toimeenpanon seurannan ja arvioinnin mekanismit.

    Määrittäväkö alatavoitteet tavoitteen täydellisesti? Toisin sanoen, onko tavoite vain alatavoitteiden summa, vai voiko tavoitteen kautta raportoida muutakin?

    Vaikka YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteen alatavoitteet ovat todella laaja-alaisia, eivät ne välttämättä pysty kattamaan kaikkia mahdollisia keinoja, joilla itse tavoitteita voidaan saavuttaa. Siten ei ole tarkoituksenmukaisena, että alatavoitelistaan lukkiuduttaisiin, vaan muustakin tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi tehtävästä työstä on syytä kertoa. Raportissa voi selvyyden vuoksi mainita, että ko. asia ei suoraan lukeudu minkään alatavoitteen alle.

    Kuinka kirjaimellisesti alatavoitteita luetaan? Jos alatavoitteessa esimerkiksi sanotaan, että edistetään hankkeita, jotka edistävät asiaa X, niin voiko tätä alatavoitetta käyttää asiaa X edistävien toimien raportointiin, vaikka ne eivät olisi hankkeita?

    Tässä on syytä olla joustava: tärkeintä on, että tavoitteen eteen tehtävä työ tulee näkyväksi, ei se, että työ mukautetaan alatavoitteiden muotoiluun. Selvyyden vuoksi on hyvä lisätä asiasta maininta vastuullisuusraporttiin.

  • Käden- ja jalanjäljen erottaminen toisistaan

    Miten erottaa oman toiminnan käden- ja jalanjälki? 

    Vastaus: Käden- ja jalanjäljen erottaminen toisistaan voi tietyissä tilanteissa olla haastavaa. Lisäksi toisen organisaation kädenjälki voi toisella organisaatiolla kuulua jalanjälkeen, minkä vuoksi jälkien erottaminen toisistaan tulisi aina tehdä omasta organisaatiosta käsin.

    Kädenjälki viittaa organisaation oman ydintoiminnan kautta saavutettavaan vaikuttavuuteen. Kädenjälki vastaa kysymykseen: miten organisaatio edistää ydintoiminnallaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista? Kädenjäljen yhteydessä puhutaan usein siitä, että kädenjälkeä on syytä kasvattaa – kyseessä onkin ennen kaikkea sellaisten toimien löytäminen, jotka toteutuessaan edistävän kestävän kehityksen tavoitteita. Kädenjälki tarkoittaa usein konkreettisesti sellaisten toimien edistämistä ja käynnistämistä, joilla on myönteisiä vaikutuksia kestävän kehityksen tavoitteisiin.

    Huomionarvoista on tunnistaa organisaation oma ydintoiminta, sillä omalla toiminnalla voi olla yhteys useampaankin kestävän kehityksen tavoitteeseen.

    Jalanjälki on syytä erottaa kädenjäljestä, sillä jalanjälki vastaa ennen kaikkea kysymykseen: millaisia suoria vaikutuksia toiminnallamme on toimintaympäristöömme? Jalanjälki ei näin ollen liity enää suoranaisesti kestävään kehitykseen vaan tarkastelu siirretään ekologisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin seurauksiin.

  • Raportointi ensimmäisen raportin jälkeen

    Julkaisimme ensimmäisen raportin vuodesta 2021 ja valitsimme meille keskeisimmät tavoitteet. Miten lähestyä nyt seuraavaa raporttia? 

    Vastaus: Useat organisaatiot tuottivat ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa vuodesta 2021. Ensimmäisen raportin jälkeen saattaa herätä kysymys siitä, kuinka lähestyä seuraavaa raporttia.

    Vastuullisuusraportin tarkoituksena on toimia työkaluna organisaation vastuullisuustyölle. Vastuullisuusraportin tulisi näin ollen olla kertomus siitä, kuinka työssä on onnistuttu ja tästä syystä tärkeää onkin, että vastuullisuusraporteissa on jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä. Esimerkiksi valittuja tavoitteita tai mittareita ei ole syytä vuosittain muuttaa. Toisessa raportissa tärkeää onkin tarkastella sitä, miten vastuullisuustyö on jatkunut ja onko vuoden sisällä onnistuttu edistämään valittujen tavoitteiden toteutumista.

    Toisessa raportissa voi olla syytä keskittyä toimivien mittareiden kehittämiseen, mikäli tämä jäi puuttumaan ensimmäisestä raportista.

  • Raportin toteutus käytännössä ja julkaisu

    Onko Valtiokonttorilla linjausta siitä, tulisiko vastuullisuusraporteista julkaista huhtikuun loppuun mennessä kieliversiot suomeksi ja ruotsiksi?

    Vastaus: Kieliversioiden julkaisulinjaukset ovat virastokohtaista, joten Valtiokonttori ei ota kantaa siihen, julkaistaanko kieliversiot samanaikaisesti. Kieliversioiden pohdinnassa kannattaa huomioida myös se, onko keskeisten sidosryhmien joukossa tahoja, joita palvelisi englannin- tai jonkun muun kielinen versio.

  • Tullaanko vastuullisuusraportit auditoimaan?

    VTV ei tule tarkastamaan ministeriöiden, virastojen ja laitosten vastuullisuusraportteja ainakaan toistaiseksi.

    Yksityiselläkään sektorilla lainsäädäntö ei velvoita yritysvastuuraporttien varmentamista. Vaatimukset  yritysvastuutiedon laadulle ja luotettavuudelle ovat kuitenkin kasvaneet muiden kuin taloudellisten tietojen raportointivelvoitteen myötä. Varsinkin suuret yhtiöt ovat vastanneet tähän vaatimukseen antamalla yritysvastuuraporttinsa ulkoisten tarkastajien varmennettavaksi.

    Luotettavuus on vastuullisuusraportoinnin keskeinen ominaisuus, oli kyseessä minkälainen organisaatio tahansa. Vaikka raportoinnin tarkastaminen voi lisätä sidosryhmien luottamusta raportoituun tietoon, koostuu luotettava tiedontuotanto myös muista tekijöistä. Vastuullisuusraportoinnin luotettavuutta voidaan arvioida seuraavien laadullisten ominaisuuksien valossa: olennaisuus, kattavuus, oikeellisuus ja vertailukelpoisuus.

    Vaikka ministeriöiden, virastojen ja laitosten vastuullisuusraportteja ei toistaiseksi erikseen tarkasteta tai muuten varmenneta, on mahdollisimman luotettavan vastuullisuustiedon tuottamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota.

  • Kenen vastuulla vastuullisuusraportointi on?

    Valtiokonttorin ohje ei mahdollista vastuullisuusraportointia ilman, että virastoissa ja laitoksissa tunnistetaan oman substanssitoiminnan vaikutukset ja niiden vaikuttavuus kestävän kehityksen tavoitteisiin. Raportointi on mielekästä vain silloin, kun raportoitava toiminta on selkeästi kartoitettu.

    Toiminnan vaikuttavuuden asiantuntijat työskentelevät eri tehtävissä ja organisaation eri portailla jokaisessa virastossa ja laitoksessa. Vastuullisuusraportointi kattaa koko organisaation toiminnan, jolloin myös raportointiprosessi on koko organisaation vastuulla, eikä sitä voi rajata ainoastaan esimerkiksi viestinnän tehtäväksi. Tämän toteutumiseksi on keskeistä, että johto on sitoutunut vastuullisuustyöhön ja ymmärtää raportoinnin tärkeyden.

    Yksi keino vastuullisuusraportoinnin vastuun jakamiseksi laajasti organisaatiossa on vastuullisuustyöryhmän perustaminen, johon kootaan jäsenet organisaation eri toiminnoista.

  • Esimerkkejä ja inspiraatiolähteitä

    Inspiraatioita vastuullisuusraportointiin voit hakea esimerkiksi täältä:

    Käytännön apua vastuullisuusraportointiin tarjotaan Valtiokonttorin työpajoissa. Lisäksi Vastuulliset aamukahvit -tilaisuuksissa virastokentän asiantuntijat kertovat vastuullisuustyöstään, ja tilaisuuksiin voikin tulla kuulolle matalalla kynnyksellä.

  • Vastuullisuusviestintä

    Vastuullisuudesta kannattaa viestiä ympäri vuoden ja kiinnittää vastuullisuusteemat osaksi organisaation kaikkea viestintää. Tutustu Valtiokonttorin koostamiin vinkkeihin vastuullisuusviestinnästä ja poimi parhaat ajatukset osaksi organisaatiosi viestintää. Millaista tarinaa vastuullisuudesta kotiorganisaatiosi kertoo kansalaisille, medialle ja muille yhteistyökumppaneille?

    Vinkit vastuullisuusviestintään

    Valtiokonttori viestii tapahtumista, työpajoista ja muista ajankohtaisista asioista vastuullisuusverkostolle verkoston Resurssiviisas virasto -työtilassa ja sähköpostitse. Sosiaalisessa mediassa vastuullisuudesta viestitään aktiivisimmin Twitterissä. Liity mukaan keskusteluun käyttämällä tunnisteita #vastuullisuusnäkyväksi ja #ansvarighetsynliggjord.

  • Vastuullisuusverkosto

    Vastuullisuusverkosto kokoaa yhteen vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä kiinnostuneita valtionhallinnon toimijoita. Verkosto toimii kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamisen paikkana, jossa ministeriöt, virastot ja laitokset saavat tukea vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemojen edistämiselle ja vastuullisuustyöstä raportoimiselle.

    Vastuullisuusverkoston työtila on osa Resurssiviisas virasto -työtilaa, jonka tarjoaa Senaatti. Valtiokonttorin Kaiku-palvelut ylläpitää työtilaa yhdessä Senaatin kanssa.

    Jos haluat liittyä verkostoon, lähetä meille viestiä sähköpostitse osoitteeseen vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi niin kutsumme sinut mukaan. Lämpimästi tervetuloa!

  • Menneet Vastuullisuus näkyväksi -tapahtumat

    Julkistustilaisuus: Yhteistyötä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi

    Valtiokonttorin koostama yhteenveto valtionhallinnon vuoden 2021 vastuullisuusraporteista julkaistiin 5.10.2022. Julkistustilaisuuden tallenteen pääset katsomaan alla olevan upotuksen kautta.

    Vastuullisuus näkyväksi -webinaari keväällä 2021

    Webinaarin esitysmateriaali >

    Kick-off-tilaisuuden tallenne: YK:n kestävän kehityksen tavoitteet raportoinnin kehyksenä

    Miten päästä alkuun vastuullisuusraportoinnissa?

    Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen piti avauspuheenvuoron marraskuussa 2020 järjestetyissä tapahtumissa. ”Vastuullisuusraportointi kehittää ja mittaa sosiaalista, taloudellista ja ympäristövastuuta. Raportoinnin avulla organisaatio ymmärtää ja näyttää, mitä tehdään ja mihin ollaan menossa”, Pietikäinen sanoo.