• Vastuullisuusraportointi valtionhallinnossa

    Valtiokonttori julkaisi syyskuussa 2021 ohjeen vastuullisuusraportoinnista valtionhallinnossa. Ohje korvaa edellisen, marraskuussa 2020 julkaistun ohjeen. Valtiokonttori suosittaa kaikkia ministeriöitä, virastoja ja laitoksia laatimaan toiminnastaan vastuullisuusraportin vuosittain tätä ohjetta hyödyntäen.

    Ohjeessa esitettyä raportointikehystä on työstetty yhteistyössä useiden valtionhallinnon toimijoiden kanssa. Raportointikehystä hyödyntämällä valtionhallinnon organisaatiot voivat viestiä vastuullisuustyöstään muulle yhteiskunnalle ja sidosryhmille.

    Suomi on sitoutunut Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Agenda 2030 -toimintaohjelman toteuttamiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisessä yhteistyössä. Tämän takia YK:n kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat luontevan kehyksen myös vastuullisuudesta raportoimiselle.

    Vastuullisuusraportointiohjetta täydentävä aineisto

  • Ohjeluonnokseen tehdyt muutokset

    Valtiokonttori lähetti Vastuullisuusraportointi valtionhallinnossa -ohjeen luonnosversion kirjaamoiden kautta tutustuttavaksi kaikkiin ministeriöihin, virastoihin ja laitoksiin 1.6.2021. Vastaanottajia pyydettiin halutessaan kommentoimaan ohjeluonnosta 24.6. mennessä. Kommentteja saatiin 5 ministeriöiltä ja 11 virastolta tai laitokselta. Kiitämme lämpimästi kommenteista ja havainnoista, ja olemme pyrkineet mahdollisuuksien mukaan huomioimaan ne ohjeen viimeistelyssä. Saatua palautetta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan ohjeistuksen kehittämisessä tulevaisuudessa.

    Keskeisimmät ohjeeseen tehdyt päivitykset

    • Maininta hallinnonalakohtaisen raportoinnin mahdollisuudesta
    • Jalanjäljestä raportoimisen vastuunjakoa täsmennetty konsernitoimijoiden vastuulla olevien toimintojen osalta
        • tietoa datapankin rakentamisen käynnistämisestä
    • Ohjeen säädöspohja
    • Ohjeen ilmaisun täsmentäminen korostamaan kyseessä olevan Valtiokonttorin suositukset velvoittavuuden sijaan koskien mm.
        • raporttien julkaisuaikaa
        • vastuullisuustyöryhmän perustamista
    • Viestintä
        • YK:n ohjeistus visuaalisen materiaalin käytöstä
        • johdon vahvistuksen muotoon tarkennus

    Ohjeeseen on tehty myös joukko yksityiskohtaisempia täsmennyksiä.

  • Näin meillä – Valtiokonttorin ajatuksia vastuullisuudesta raportoimiseen

    Valtiokonttori on laatinut koosteen siitä, miten virastossa on lähdetty suunnittelemaan ja laatimaan keväällä 2022 julkaistavaa vastuullisuusraporttia. Raportin laatimista ohjaa valtionhallinnon yhtenäinen Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteisiin perustuva kehys, jonka kautta Valtiokonttori myös ohjeistaa ministeriöitä, virastoja ja laitoksia raportoimaan vastuullisuudesta.

    Valtiokonttorissa eväät vastuullisuusmatkaa varten saatiin koottua kasaan, kun vastuullisuus tunnistettiin osaksi organisaation strategiaa ja tapaa, jolla lakisääteisiä tehtäviä toteutetaan. Viraston johdon sitoutuminen vastuullisuustyön edistämiseen näyttää osaltaan suuntaa myös vastuullisuustyön kehittämiselle organisaatiossa. Ensimmäisenä välietappina Valtiokonttorissa tunnistettiin toiminnan kannalta merkittävimmät YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joiden saavuttamista Valtiokonttori voi toiminnallaan edistää.

    Vastuullisuusraportointi Valtiokonttorissa

  • Ajankohtaista

    Vinkkejä vastuullisuusviestintään

    Milaista tarinaa teidän organisaatio kertoo vastuullisuudesta? Kurkkaa Valtiokonttorin koostamat vinkit vastuullisuudesta viestimiseen.

    Vastuullisuusviestintä

    Jalanjälkitietojen datapankki

    Tutustu usein kysyttyihin jalanjäljen raportoimista koskeviin kysymyksiin ja datapankin rakentamisen edistymiseen.

    Lisätietoja datapankista

     

    Tapahtumat ja työpajat

    Valtiokonttori järjestää vastuullisuusraportointiin liittyviä tilaisuuksia, joihin on vapaa pääsy kaikilla ministeriöiden, valtion virastojen ja laitosten edustajilla. Tilaisuuksissa kuullaan lyhyitä asiantuntijapuheenvuoroja myös valtion ulkopuolella työskenteleviltä vastuullisuusvaikuttajilta.

    Vastuullisuusviestijät valtiolla

    Syksyn 2021 aikana Valtiokonttori kokoaa vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä kiinnostuneet viestijät ja asiantuntijat yhteen jakamaan kokemuksia ja näkemyksiä sekä tekemään valtion vastuullisuustyöstä entistä vaikuttavampaa.

  • Uutiskirje

    Täällä se on – valtion vastuullisuusraportoinnin uutiskirje, joka ilmestyy kahdesta neljään kertaa vuodessa. Kirjeestä löydät ajankohtaiset kuulumiset Vastuullisuus näkyväksi -hankkeesta ja Valtiokonttorin laatiman vastuullisuusraportoinnin ohjeen kehitystyöstä. Uutiskirjeessä julkaistaan myös blogikirjoituksia vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemoista.

    Tilaa uutiskirje >

  • Yhteystiedot

    Etkö löytänyt sivuilta etsimääsi tietoa? Haluaisitko vinkata meitä aiheesta, josta toivoisit työpajaa? Valtion vastuullisuusraportointi -hanketta koordinoivat Valtiokonttorissa Katri ja Henni – voit olla meihin yhteydessä!

    Kysymykset: vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi

    Lisätietoja antavat:

    Kuvassa Valtiokonttorin viestintäasiantuntija Henni Purtonen.
    Henni Purtonen
    viestintäasiantuntija
    puh. 0295 50 2017
    henni.purtonen(at)valtiokonttori.fi
    Katri Kanerva
    vastuullisuusasiantuntija
    puh. 0295 50 3364
    katri.kanerva(at)valtiokonttori.fi
  • Tunnistetut YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja mittarit

    Miten synkata tavoitteet YK:n tavoitteiden ja oman organisaation luonnollisen tekemisen välillä? Jos siis ajattelisin organisaatiomme vastuullista toimintaa ja tulevaisuuden linjoja ilman YK-tavoitteisiin tutustumista, nostaisin esiin hieman eri näkökulmia/painopisteitä, kun taas YK-tavoitteista katsottuna. Kuinka tarkkaan raportissa pitää siis keskittyä YK-tavoitteiden ja alitavoitteiden sanamuotoihin jne., ja kuinka paljon voi tuoda esiin vastuullista toimintaa ns. ”niiden vierestä”?

    Vastaus: Erityisesti alatavoitteita on raportoinnissa mitä todennäköisimmin sovellettava. YK:n Agenda2030-toimintaohjelma ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta ovat globaali kompromissi siitä, minkälaisia kestävän kehityksen haasteita yhdessä sitoudutaan ratkaisemaan. Tavoitteet ja niiden alatavoitteet eivät siten sellaisenaan ole kaiken kattavia tai sovi täysin sellaisenaan jokaiselle organisaation käyttöön esim. vastuullisuuden tavoitteiden asettamisessa tai vastuullisuusraportoinnissa.

    Vastuullisuusraportoinnissa keskeistä on viestiä sidosryhmille siitä, miten organisaatio merkittävimmin edistää kestävää kehitystä. Jos omalle toiminnalle sopivaa alatavoitetta ei löydy, mutta tunnistatte ylätavoitteiseen liittyvää toimintaa, tulisi tästä työstä raportoida. Tällöin raportoidaan ”alatavoitteiden vierestä”, jotta toiminnasta saadaan kattava kuva, eikä lukkiuduta alatavoitteiden sanamuotoihin.

     

    Miten priorisoida tavoitteet; onko tarpeen raportoida kaikista tunnistetuista tavoitteista, jotka ilmoitettu Valtiokonttorille?

    Vastaus: Valtiokonttori pyysi marraskuussa 2020 julkaistussa ohjeessaan Valmistautuminen valtionhallinnon yhtenäiseen vastuullisuusraportointiin ilmoittamaan 15.5.2021 mennessä valitut YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Pyynnön taustalla oli Valtiokonttorin toive saada väliaikatietoa vastuullisuustyön käynnistymisestä eri organisaatioissa. Näin ollen Valtiokonttorille ilmoitetut tavoitteet eivät ole ns. lopullisia tai muuttamattomia.

    Tärkeintä on, että vastuullisuusraporteissa kuvataan oman organisaation työtä niihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joihin organisaatiossa on tunnistettu eniten vaikutusmahdollisuuksia. Jos aiemmin merkittäväksi tunnistetut tavoitteet eivät tunnu raportointiprosessin edetessä jostain syystä enää merkittäviltä, ei niitä kannata sisällyttää raporttiin. Raportissa kannattaa keskittyä oman toiminnan näkökulmasta merkittävimpiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

    Tunnistettujen päätavoitteiden kaikista alatavoitteista ei tarvitse raportoida. Alatavoitteet ovat kovin monialaisia, eikä mikään organisaatio voi niitä kaikkia olennaisesti edistää. Raportissa kannattaa keskittyä siis niihin alatavoitteisiin, joihin omalla toiminnalla voidaan vaikuttaa.

     

    Riittääkö mittari(t) per alatavoite ja tulokset vuodelle 2021? Pitäisikö olla asetettu viraston omat tavoitteet osaan tai kaikkiin alatavoitteisiin vuodelle 2022?

    Vastaus: Kyllä ehdottomasti riittää. On hieno saavutus, jos ensimmäisellä raportointikierroksella koskien vuotta 2021 löytyy mittari jokaiselle tunnistetulle päätavoitteelle tai jopa tunnistetuille alatavoitteille. Koska ohjeistus vastuullisuusraportoinnille julkaistiin kesken raportointivuoden 2021 ja kyseessä on uusi raportointimuoto, on täysin ymmärrettävää, jos kaikille tavoitteille ei löydy vielä tällä raportointikierroksella mittareita. Näitä kannattaa kuitenkin alkaa miettiä pian raportin valmistuttua vuoden 2022 toimintaa ajatellen.

    Vastuullisuusraportointi on ennen kaikkea yksi keino kestävän kehityksen eteen tehtävän työn vauhdittamiseksi, ei itseisarvo sellaisenaan. Raportissa on keskeistä kertoa, miten kestävää kehitystä aiotaan tulevaisuudessa edistää, jotta toteutumaa voidaan verrata tavoitteisiin nähden. Siksi on keskeistä asettaa tavoitteet vuodelle 2022 mahdollisimman pian. Mitään virallista määräpäivää tälle ei kuitenkaan ole.

     

    Kysyisin raportoinnin tarkkuudesta: millä tasolla tehdään tavoitteiden auki kirjoittaminen ja mittareiden perustelu?

    Vastaus: Tietämättä kysyjän organisaation tunnistamia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita raportointinsa pohjaksi ja niissä edistymiseen asetettavia tavoitteita, on kysymykseen vaikea antaa tyhjentävää vastausta.

    Jos kysyjä viittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja niistä merkittävimpien tunnistamiseen, kannattaa raportissa kuvata, miten oman organisaation toiminta edistää tunnistettua kestävän kehityksen tavoitetta. Yksityiskohtaisuus riippuu siitä, millä tasolla toiminnasta on kerrottava, jotta se on lukijalle ymmärrettävää. Jos tavoitteella viitataan tässä organisaation itselleen asettamiin tavoitteisiin kestävän kehityksen edistämiseksi, on keskeistä kuvata, minkälaista toiminnan kehittymistä tavoitellaan. Selkein työväline tälle on mittarin hyödyntäminen, eli sen ilmoittaminen raportissa, mitä mittarilukemaa organisaatio toimintansa tietyn osa-alueen kohdalla tavoittelee.

    Mittareiden perustelussa keskeistä on luoda lukijalle ymmärrys siitä, miten organisaation toiminnalla edistetään valittua YK:n kestävän kehityksen tavoitetta ja miten mittari kuvaa kyseistä toimintaa.

    Yksittäisissä tapauksissa olemme mielellämme avuksi! Meihin saa helpoiten yhteyden Resurssiviisas virasto/Vastuullisuusverkoston Howspace-työtilassa tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vastuullisuusraportointi@valtiokonttori.fi.

     

    Miten muotoilla mittarit, kvalitatiivista vai kvantitatiivista – vai molempia? Miten mittarit tulisi kuvailla raporttiin, tuleeko sisältää taulukko vai voiko olla kuvailevaa tekstiä?

    Vastaus: Mittareiden muodon valitseminen liittyy kiinteästi kuvattavaan toimintaan, siksi sekä kvalitatiivisten että kvantitatiivisten mittareiden käyttö on usein tarpeen. Kvantitatiivisten mittareiden etuna on, että niiden avulla on jatkossa helpompi seurata toiminnan kehitystä, ja siksi niitä kannattaa hyödyntää aina kun mahdollista. Aina on kuitenkin varmistuttava siitä, että hyödynnettävä mittari aidosti kuvaa haluttua toimintaa ja on tarkoituksenmukainen. Kvantitatiivista mittaria ei siksi tule väkisin luoda, jos kyseisen toiminnan kuvaukseen toimii paremmin kvalitatiivinen kuvaus.

    Myös mittareiden kuvaaminen raportissa on organisaation itsensä päätettävissä ja omaan tilanteeseen sovellettavissa. Jos toiminnalle on useita kvantitatiivisia mittareita, voi lukijalle olla selkeintä esittää ne samassa taulukossa. Toisaalta näiden täydentäminen tai korvaaminen täysin kuvailevalla tekstillä on myös hyväksyttävä ratkaisu.

     

    Kannattaako raportissa kuvata enemmän lähtötasoa vai saavutuksia? Miten puolestaan haasteet kannattaisi käsitellä?

    Vastaus: Valtiokonttori kannustaa vastuullisuusraportoinnin säännöllisyyteen: ensimmäiset raportit laaditaan vuodesta 2021, minkä jälkeen raportoinnin toivotaan toistuvan vuosittain. Ensimmäistä raporttia laatiessa kestävän kehityksen eteen tehtävälle työlle ei välttämättä ole saatavilla mittaritietoa takautuvasti esimerkiksi menneistä viidestä vuodesta. Tämä ei ensimmäisellä raportointikerralla ole ongelma, vaan ensimmäisessä raportissa voidaan keskittyä kuvaamaan työn nykyhetkeä. Seuraavassa raportissa voidaan jo tarjota lukijalle seurantatietoa siitä, miten tietty mittari on muuttunut vuodesta 2021 vuoteen 2022 nähden. Ajan kuluessa raportista muodostuu väline kehityksen seurannalle.

    Haasteita tulee kestävän kehityksen eteen tehtävässä työssä vastaan väistämättä. Keskeistä on selostaa raportin lukijalle, miksi jotakin tavoitetta ei ole saavutettu tai miksi esimerkiksi hyvä kehityskulku on jostain syystä pysähtynyt tai alkanut heikentyä. Tarkkuustaso riippuu täysin kuvattavasta haasteesta, joten tyhjentävää vastausta kysymykseen on hankala antaa. Yksittäisissä tapauksissa olemme mielellämme avuksi! Meihin saa helpoiten yhteyden Resurssiviisas virasto/Vastuullisuusverkoston Howspace-työtilassa tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vastuullisuusraportointi@valtiokonttori.fi.

  • Valtiokonttorin ohjeistus

    Kuinka tarkasti Valtionkonttorin ohjeistusta on seurattava, ts. onko se sitova vai voiko sitä soveltaa?

    Vastaus: Valtiokonttori on antanut vastuullisuusraportoinnista ohjeen, jossa suositellaan kaikkia valtion ministeriöitä, virastoja ja laitoksia laatimaan toiminnastaan vuosittain vastuullisuusraportti ohjetta hyödyntäen. Kyseessä ei ole siten velvoittava tai sitova asiakirja.

    Ohjeen tavoitteena on ennen kaikkea kannustaa valtionhallinnon organisaatioita kuvaamaan kestävän kehityksen eteen tekemäänsä työtä sidosryhmille läpinäkyvästi ja säännöllisesti. Toinen tavoite on kannustaa tekemään tämä raportointi mahdollisimman yhteneväisesti kautta valtionhallinnon, jotta eri organisaatioiden raportit eivät olisi täysin eri maailmoista. Tämän vuoksi ohjeessa ehdotetaan raportointia YK:n Agenda 2030-toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteita hyödyntäen. Agenda 2030 on globaali toimintaohjelma, joka on syntynyt poliittisen neuvottelutyön tuloksena. Sen 17 kestävän kehityksen tavoitteet eivät siten sellaisenaan sovi täydellisesti kaikkien organisaatioiden toimintaan, mutta useimmat organisaatiot voivat toiminnallaan edistää joitakin sen tavoitteita. Raportoinnissa kannattaa siten soveltaa tavoitteiden eteen tehdystä työstä raportoimista: jos oma toiminta esimerkiksi edistää tavoitetta 1 Ei nälkää, mutta mikään alatavoite ei sellaisenaan kuvaa toimintaanne, voitte silti raportoida päätavoitetta edistävää työtänne sopivilla mittareilla.

    Valtiokonttorin ohjeessa on annettu esimerkkipohja vastuullisuusraportille. Kyseessä on tosiaan esimerkki vastuullisuusraportin rakenteesta ja sen eri osa-alueiden sisällöstä. Vastuullisuusraporttien ei tarvitse noudattaa tätä mallia sellaisenaan, mutta sitä kannattaa hyödyntää raportin suunnittelussa. Näin mahdollistetaan se, että eri organisaatiot sisällyttäisivät samoja tietoja toiminnastaan siinä määrin, kun yhdenmukainen raportointi on mahdollista.

     

    Hankalaa, että tehdään samaa raporttia sekä Valtiokonttorille että muille sidosryhmille. Mennäänkö toiminta edellä vai Agenda 2030 -tavoitteet edellä vai jotain muuta?

    Vastaus: Vastuullisuusraportin tarkoituksena on kertoa mahdollisimman läpinäkyvästi ja saavutettavasti muulle yhteiskunnalle ja sidosryhmille oman organisaation työstä kestävän kehityksen eteen. Vastuullisuusraporttia ei siis tehdä Valtiokonttorille, vaan oman organisaation keskeisille sidosryhmille, eli toimijoille, joihin oma työnne vaikuttaa eniten.

    Valtiokonttorin roolina tässä kokonaisuudessa on ohjeistaa raportoinnin toteutuksesta ja mahdollistaa verkoston apu ja tuki eri organisaatioiden raportointia laativille. Ohjeistuksen pohjaksi ja raportoinnin viitekehykseksi valikoituivat YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteet. Nämä tavoitteet eivät sellaisenaan istu täydellisesti kaikkien organisaatioiden toimintaan globaalilla tasolla, joten niiden soveltaminen omasta toiminnasta raportoimiseen on välillä välttämätöntä. Jos oma toiminta esimerkiksi edistää tavoitetta 1 Ei nälkää, mutta mikään alatavoite ei sellaisenaan kuvaa toimintaanne, voitte silti raportoida päätavoitetta edistävää työtänne sopivilla mittareilla.

     

    Onko raportointiin käytettävissämme jokin ohjaava aineisto? Tämä olisi hyvä paitsi helpottamaan raportointia, myös siinä mielessä, että eri toimijoiden antamat raportit olisivat yhteismitallisia.

    Vastaus: Valtiokonttorin ohjeeseen Vastuullisuusraportointi valtionhallinnossa (Dnro VK/69429/00.00.00.01/2021) on koottu suuntaviivat ja ohjeet raportin toteutukseen. Koska ohje on suunnattu kaikille ministeriöille, virastoille ja laitoksille, joiden toimikenttä on todella laaja, ei kaikkia koskeva ohje voi olla kovin tyhjentävä tai esimerkiksi mittareiden suhteen yksityiskohtainen. Jokainen valtionhallinnon organisaatio vaikuttaa merkittävästi joihinkin YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen, eivät raportit voi olla täysin yhteismitallisia. YK:n Agenda2030 -toimintaohjelman valinta raportoinnin viitekehykseksi kuitenkin ohjaa raportointia samaan suuntaan, mikä yhtenäistää raportteja jossain määrin verrattuna tilanteeseen, jossa jokainen organisaatio valitsisi itse raportoinnin viitekehyksen.

    Toimivien mittareiden löytäminen on yksi vastuullisuusraportoinnin merkittävimmistä ja samalla haastavimmista työvaiheista. Pyrimme Valtiokonttorissa tarjoamaan myös jatkossa tukea ja apua toimivien mittareiden valintaan. Ensimmäistä vastuullisuusraporttia laatiessa kannattaa pitää mielessä, että täydellistä mittaria ei työn alkuvaiheessa välttämättä löydy. Tällöin voi olla hyvä ratkaisu keskittyä kuvaamaan toiminnan nykytilaa ja valmistella hyvä mittari vuoden 2022 raporttiin.

  • Jalanjälki

    Kuinka yleistä on liittää WWF Green Office vastuullisuustyöhön? Kokemuksia tästä?

    Vastaus: WWF:n verkkosivuilla olevan tiedon mukaan kahdeksan ministeriötä, virastoa tai laitosta on WWF Green Office -sertifioituja, näistä esimerkkinä Valtiokonttori. Haluaisitko @Santtu Mäkinen jakaa kokemuksiasi tästä? WWF Green Office toimii organisaation ympäristöjohtamisen välineenä, joten siitä saattaa hyvin olla apua oman organisaation ekologisen jalanjäljen pienentämisessä. Valtiokonttori ei kuitenkaan edellytä WWF Green Office -sertifiointia osana vastuullisuusraportointia.

  • Raportin toteutus käytännössä ja julkaisu

    Onko Valtiokonttorilla linjausta siitä, tulisiko vastuullisuusraporteista julkaista huhtikuun loppuun mennessä kieliversiot suomeksi ja ruotsiksi?

    Vastaus: Kieliversioiden julkaisulinjaukset ovat virastokohtaista, joten Valtiokonttori ei ota kantaa siihen, julkaistaanko kieliversiot samanaikaisesti. Kieliversioiden pohdinnassa kannattaa huomioida myös se, onko keskeisten sidosryhmien joukossa tahoja, joita palvelisi englannin- tai jonkun muun kielinen versio.

  • Tullaanko vastuullisuusraportit auditoimaan?

    VTV ei tule tarkastamaan ministeriöiden, virastojen ja laitosten vastuullisuusraportteja ainakaan toistaiseksi.

    Yksityiselläkään sektorilla lainsäädäntö ei velvoita yritysvastuuraporttien varmentamista. Vaatimukset  yritysvastuutiedon laadulle ja luotettavuudelle ovat kuitenkin kasvaneet muiden kuin taloudellisten tietojen raportointivelvoitteen myötä. Varsinkin suuret yhtiöt ovat vastanneet tähän vaatimukseen antamalla yritysvastuuraporttinsa ulkoisten tarkastajien varmennettavaksi.

    Luotettavuus on vastuullisuusraportoinnin keskeinen ominaisuus, oli kyseessä minkälainen organisaatio tahansa. Vaikka raportoinnin tarkastaminen voi lisätä sidosryhmien luottamusta raportoituun tietoon, koostuu luotettava tiedontuotanto myös muista tekijöistä. Vastuullisuusraportoinnin luotettavuutta voidaan arvioida seuraavien laadullisten ominaisuuksien valossa: olennaisuus, kattavuus, oikeellisuus ja vertailukelpoisuus.

    Vaikka ministeriöiden, virastojen ja laitosten vastuullisuusraportteja ei toistaiseksi erikseen tarkasteta tai muuten varmenneta, on mahdollisimman luotettavan vastuullisuustiedon tuottamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota.

  • Oman toiminnan kannalta keskeisimpien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tunnistaminen

    Ohjeen liitteessä 1 kehotetaan hyödyntämään Suomen asettamia tavoitteita indikaationa muutoksen suuruudesta. Mistä katsotaan Suomen tavoitteet Agenda2030 toteutumiselle?

    Lokakuussa 2020 julkaistussa Valtioneuvoston selonteossa kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta on kuvattu Suomen tilanne Agenda 2030n toimeenpanossa ja tunnistettu ne osa-alueet, jossa toimenpiteitä on lisättävä tai voimistettava. Selontekoa voi tarkastella tavoitteenasetantana valtionhallinnon työlle Agenda2030-toimintaohjelman eteen.

    Selonteko esittelee toimenpiteet, joilla Sanna Marinin hallitus edistää kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista Suomessa ja globaalisti. Selonteko kuvaa Suomen nykytilanteen Agenda2030:n toteuttamisessa, hallituksen toimet kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen osalta, toimeenpanotyötä ohjaavat politiikkaperiaatteet, kansallisen toimeenpanon organisoinnin, sekä toimeenpanon seurannan ja arvioinnin mekanismit.

    Määrittäväkö alatavoitteet tavoitteen täydellisesti? Toisin sanoen, onko tavoite vain alatavoitteiden summa, vai voiko tavoitteen kautta raportoida muutakin?

    Vaikka YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteen alatavoitteet ovat todella laaja-alaisia, eivät ne välttämättä pysty kattamaan kaikkia mahdollisia keinoja, joilla itse tavoitteita voidaan saavuttaa. Siten ei ole tarkoituksenmukaisena, että alatavoitelistaan lukkiuduttaisiin, vaan muustakin tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi tehtävästä työstä on syytä kertoa. Raportissa voi selvyyden vuoksi mainita, että ko. asia ei suoraan lukeudu minkään alatavoitteen alle.

    Kuinka kirjaimellisesti alatavoitteita luetaan? Jos alatavoitteessa esimerkiksi sanotaan, että edistetään hankkeita, jotka edistävät asiaa X, niin voiko tätä alatavoitetta käyttää asiaa X edistävien toimien raportointiin, vaikka ne eivät olisi hankkeita?

    Tässä on syytä olla joustava: tärkeintä on, että tavoitteen eteen tehtävä työ tulee näkyväksi, ei se, että työ mukautetaan alatavoitteiden muotoiluun. Selvyyden vuoksi on hyvä lisätä asiasta maininta vastuullisuusraporttiin.

  • Kenen vastuulla vastuullisuusraportointi on?

    Valtiokonttorin ohje ei mahdollista vastuullisuusraportointia ilman, että virastoissa ja laitoksissa tunnistetaan oman substanssitoiminnan vaikutukset ja niiden vaikuttavuus kestävän kehityksen tavoitteisiin. Raportointi on mielekästä vain silloin, kun raportoitava toiminta on selkeästi kartoitettu.

    Toiminnan vaikuttavuuden asiantuntijat työskentelevät eri tehtävissä ja organisaation eri portailla jokaisessa virastossa ja laitoksessa. Vastuullisuusraportointi kattaa koko organisaation toiminnan, jolloin myös raportointiprosessi on koko organisaation vastuulla, eikä sitä voi rajata ainoastaan esimerkiksi viestinnän tehtäväksi. Tämän toteutumiseksi on keskeistä, että johto on sitoutunut vastuullisuustyöhön ja ymmärtää raportoinnin tärkeyden.

    Yksi keino vastuullisuusraportoinnin vastuun jakamiseksi laajasti organisaatiossa on vastuullisuustyöryhmän perustaminen, johon kootaan jäsenet organisaation eri toiminnoista.

    Valtiokonttori tulee dokumentoimaan oman matkansa soveltaen Valtiokonttorin vastuullisuusraportointiohjeita vuoden 2021 aikana. Viestimme asiasta täällä kotisivuilla ja somessa.

  • Esimerkkejä ja inspiraationlähteitä

    Julkishallinnossa vastuullisuusraportointia on eri tahoilla alettu toteuttaa 2010-luvun kuluessa. Alle listatuista raporteista voi halutessaan hakea esimerkkejä ja inspiraatiota vastuullisuusraportoinnin toteutustavoista.

  • Vastuullisuusraportti on johtamisen väline

    Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) selvityksen (Dnro 284/54/2018) mukaan kestävä kehitys on esillä talousarvioesityksessä, mutta se ei ole ohjannut taloudellista suunnittelua. Valtiokonttorin Vastuullisuus näkyväksi -pilotin loppuraportin (11.5.2019) johtopäätökset tukevat tarkastusviraston suosituksia: jos tavoitteena on saada kestävä kehitys ja vastuullisuuskysymykset ohjaamaan selvemmin politiikkasisältöjä, ministeriöiden tulisi analysoida systemaattisemmin sitä, onko niiden toiminta kestävän kehityksen mukaista.

    Valtion vastuullisuusraportointihankeen kannalta merkittävä havainto on myös se, että kestävän kehityksen tavoitteet on yhdistetty pääsääntöisesti ministeriöiden pysyviin tehtäviin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kestävän kehityksen tavoitteet ohjaisivat ministeriöitä toimimaan toisin kuin ne muuten olisivat toimineet. Valtiokonttorin laatimassa vastuullisuusraportointiohjeessa pyritään vastaamaan tähän määrittelemällä selkeästi, mitä vastuullisuus tarkoittaa valtiolla.

    Vastuullisuusraportti on työkalu, jonka avulla voidaan piirtää näkyväksi ministeriöissä, virastoissa ja laitoksissa tehtävän työn vaikutuksia kestävyyshaasteiden ja globaalien ongelmien ratkaisussa. Yhteiskunnan kannalta kaikkein vaikuttavinta on se, mitä virastot tekevät lakisääteisen tehtävänsä ja virastonsa ydintoiminnan kautta. Kun jokainen tekee sitä, mitä se parhaiten osaa, saadaan aikaan suurin mahdollinen hyöty yhteiskunnan tasolla.

    Vastuullisuusraportin kohderyhmä ei ole automaattisesti sama kuin toimintakertomuksen.

    Vastuullisuusraportissa jokaisen viraston tulisi tarkastella oman lakisääteisen tehtävänsä toteuttamisen kautta niitä yhteiskunnallisia tai maailmanlaajuisia vaikutuksia, joita sen toiminnasta syntyy. Vastuullisuusraportin näkökulma ministeriön tai viraston toiminnan vaikutuksiin on siis erilainen kuin toimintakertomuksessa, jossa myös raportoidaan toiminnan tuloksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Vastuullisuusraportin kohderyhmä ei siis automaattisesti ole sama kuin toimintakertomuksen.

  • Valtion vastuullisuusraportointia pilotoitiin keväällä 2020

    Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitisen aloitteesta Talous, tieto ja työelämä -toimialalla käynnistettiin valtion vastuullisuusraportoinnin Vastuullisuus näkyväksi -pilottihanke tammikuussa 2020. Pilottiin osallistuivat Maanmittauslaitos, Tasavallan presidentin kanslia, Valtiokonttori ja Verohallinto. Pilottivirastojen tuottamien vastuullisuusraporttien avulla Valtiokonttorissa on voitu arvioida tarvittavan ohjeistuksen määrää ja laatua. Jotta valtion virastojen vastuullisuustyötä voitaisiin vertailla yli virasto- ja hallinnonalarajojen, vastuullisuusraportoinnille tarvitaan riittävän yhtenäinen raportointikehys, joka huomioi toimijoiden vaihtelevat substanssialat ja toimintaympäristöt.

    Vastuullisuus näkyväksi -pilottihankeen puitteissa toteutettu valtion vastuullisuusraportoinnin tilannekatsaus osoittaa, ettei vastuullisuuden potentiaalia hyödynnetä riittävästi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vastuullisuus on vain harvojen virastojen strategian ytimessä.

    Vaikka monissa virastoissa raportoidaan vastuullisuudesta joko erillisenä julkaisuna tai osana toimintakertomusta, organisaation ydintoimintaan liittyvää vastuullisuutta tulisi tarkastella analyyttisemmin. Se auttaisi kansalaisia ja yrityksiä sekä kolmannen sektorin toimijoita ja sijoittajia seuraamaan entistä paremmin muuhun kuin puhtaasti taloudelliseen toimintaan liittyviä riskejä ja vaikutuksia.

    Vastuullisuusraportti ei itsessään ratkaise kestävän kehityksen haasteita tai globaaleja ongelmia. Se voi kuitenkin toimia arvokkaana työkaluna, joka kannustaa organisaatioita toimimaan ja tutkimaan, miten muutosta kohti kestävämpää yhteiskuntaa voidaan edistää yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vastuullisuusraportoinnin laajentaminen valtiotasolla on Suomelle myös oiva mahdollisuus vahvistaa edelläkävijäasemaansa vastuullisuuden suunnannäyttäjänä ja kirittää Euroopan komissiota raportoimaan tulevaisuudessa siitä, miten EU:n talousarviolla tai EU:n politiikalla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

  • Yhteiskunnallinen muutos, vastuullisuus ja kestävyys

    Vastuullisuusraportti ei itsessään ratkaise kestävän kehityksen haasteita tai globaaleja ongelmia. Se voi kuitenkin toimia arvokkaana työkaluna, joka kannustaa organisaatioita toimimaan ja tutkimaan, miten muutosta kohti kestävämpää yhteiskuntaa voidaan edistää yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vastuullisuusraportoinnin laajentaminen valtiotasolla on Suomelle myös oiva mahdollisuus vahvistaa edelläkävijäasemaansa vastuullisuuden suunnannäyttäjänä ja kirittää Euroopan komissiota raportoimaan tulevaisuudessa siitä, miten EU:n talousarviolla tai EU:n politiikalla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.Kestävän kehityksen ydinajatuksena on turvata hyvät elinmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Ihmisen hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön välille pyritään löytämään tasapaino. Kestävän kehityksen toimikunta huolehtii kestävän kehityksen kansainvälisten tavoitteiden sisällyttämisestä kansalliseen politiikkaan.

    Kestävä kehitys on ollut tärkeässä roolissa Suomen hallituksen strategioissa ja ohjelmissa jo vuodesta 1990 alkaen. Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on luoda Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä.

    Kestävä talous hyvinvoinnin mahdollistajana

    Yhdistyneet kansakunnat (YK) on määritellyt 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG), jotka tulee ratkaista vuoteen 2030 mennessä. Työtä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ohjaa YK:n Agenda 2030 -ohjelma. Siinä korostetaan, että toimeenpanon tavat ovat yhtä tärkeitä kuin itse tavoitteet.

    Aktiivinen tiedon ja kokemusten vaihto, parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä politiikan johdonmukaisuus ovat keinoja, joilla haasteita voidaan pyrkiä taklaamaan.

    Agenda 2030 -ohjelman mukaan globaalien ongelmien ratkaisu edellyttää moniulotteista yhteistyötä ja kumppanuutta eri maiden sekä eri toimijatahojen ja kansalaisten kesken. Aktiivinen tiedon ja kokemusten vaihto, parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä politiikan johdonmukaisuus ovat keinoja, joilla haasteita voidaan pyrkiä taklaamaan.

    Kestävän kehityksen tavoitteiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille. Se on mahdollista sovittamalla nykyistä paremmin yhteen sekä yhteiskunnalliset että ympäristön ja talouden näkökulmat.

  • Vastuullisuusviestintä valtiolla ja valtiolla.fi-sivustolla

    Blogikirjoittajaksi vastuullisuusteemasta?

    Voit myös ilmoittautua blogikirjoittajaksi valtiolla.fi-sivustolle, jossa vastuullisuus on nostettu yhdeksi valtionhallinnon työelämän kehittämisen kohteeksi. Jos et itse halua kirjoittaa sivustolle, voit myös antaa juttuvinkkejä tai ilmiantaa kiinnostavan virkamiehen haastateltavaksi.

    Juttuvinkit, lisätietoja ja verkostoon ilmoittautuminen osoitteessa: vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi.

     

  • Resurssiiviisas virasto ja vastuullisuusraportointi

    Resurssiviisas virasto -verkosto kokoaa yhteen vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä kiinnostuneita valtionhallinnon toimijoita. Verkosto toimii kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamisen paikkana, jossa ministeriöt, virastot ja laitokset saavat tukea vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemojen edistämiselle.

    Millainen on polku hiilineutraalisuuteen eri hallinnonaloilla? Mitä on resurssiviisaus ja kestävä kehitys julkisen organisaation toiminnan näkökulmasta? Miten viraston hiilijalanjälki lasketaan? Resurssiviisas virasto -verkosto järjestää erilaisia työpajoja ja tapahtumia ajankohtaisista kestävään kehitykseen liittyvistä teemoista.

    Verkostolla on myös oma työtila, jonka tarjoaa Senaatti. Valtiokonttorin Kaiku-palvelut ylläpitää työtilaa yhdessä Senaatin kanssa. Verkosto sai alkunsa #resurssiviisaasvirasto aloitteesta ja kaikki julkishallinnon organisaatioissa työskentelevät ovat tervetulleita mukaan verkostoon. Jos haluat liittyä verkostoon, voit ilmoittautua Riikka Manniselle riikka.manninen(at)senaatti.fi tai Liisa Virolaiselle liisa.virolainen(at)valtiokonttori.fi.

  • Menneet Vastuullisuus näkyväksi -tapahtumat

    Vastuullisuus näkyväksi -webinaari keväällä 2021

    Webinaarin esitysmateriaali >

    Kick-off-tilaisuuden tallenne: YK:n kestävän kehityksen tavoitteet raportoinnin kehyksenä

    Miten päästä alkuun vastuullisuusraportoinnissa?

    Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen piti avauspuheenvuoron marraskuussa 2020 järjestetyissä tapahtumissa. ”Vastuullisuusraportointi kehittää ja mittaa sosiaalista, taloudellista ja ympäristövastuuta. Raportoinnin avulla organisaatio ymmärtää ja näyttää, mitä tehdään ja mihin ollaan menossa”, Pietikäinen sanoo.