• Uniform sustainability reporting in central government

    The State Treasury recommends that ministries, agencies and institutions prepare a sustainability report on their activities annually. The report can be drawn up at the administrative branch, agency or accounting unit level. The use of the central government’s common reporting frame makes it possible to produce summaries and to compare organisations’ reports.

    Sustainability reports should always be published by April of the following year. The first published sustainability reports prepared using the central government’s common frame of reference concerned year 2021. The State Treasury published a summary of the reports in October 2022.

    SUMMARY OF SUSTAINABILITY REPORTS (PDF)

    A sustainability report describes how the organisation contributes to the achievement of three to five United Nations (UN) Sustainable Development Goals (SDGs) that the organisation has identified in its work. Each organisation selects the SDGs on which it reports on the basis of the goals on which it can have the greatest impact through its core activities.

    Footprint Data Bank

    Together with its corporate actors, the State Treasury produces an estimate of the central government’s carbon footprint. The carbon footprint is part of the Data Bank compiled by the State Treasury, which will be published on the Exploreadministration.fi website.

  • Guidelines for sustainability reporting in central government

    The common frame of reference for central government sustainability reporting is based on the UN’s 2030 Agenda. In their sustainability reports, organisations examine their activities in the light of the Sustainable Development Goals defined in the Agenda. The key to reporting is describing the methods and practices used to carry out the organisation’s statutory duties.

    By using the frame of reference, central government organisations can communicate about their sustainability work to the rest of society and stakeholders, while also making their work visible to their employees. Central government organisations report on both their handprint and their footprint.

    Handprint of activities: At the core of reporting are positive impacts on the SDGs the organisation has achieved through its work. Each organisation identifies the SDGs on which it can have the most significant impact through its activities.

    Footprint of activities: The direct impacts of the organisation’s activities on the operating environment describe its footprint.

    Analysis: It is also essential to explain in the report how the organisation has achieved and intends to achieve the goals it has set for itself. The sustainability report should make it clear to the reader how the organisation develops its activities from the perspective of sustainable development.

    The guidelines will be updated as necessary, and the stakeholders will be informed of the updates, the most recent one of which took place in June 2021.

    Read the guidelines

    Finland is committed to implementing Agenda 2030 both in Finland and in international cooperation. This is why the UN’s Sustainable Development Goals also provide a natural frame of reference for reporting on sustainability. The State Treasury’s Guidelines for sustainability reporting in central government were published in September 2021. The frame of reference for reporting presented in the guidelines was devised in collaboration with several central government actors.

  • News and events

    Events and workshops

    The State Treasury organises events related to sustainability reporting, which are open to all representatives of ministries, government agencies and institutions. The events also feature short expert speeches delivered by sustainability influencers working outside the central government.

    Workshop: Continuity of reporting and metrics – how can the selected goals be achieved?

    This virtual workshop focuses on ensuring the continuity of sustainability reporting and measuring the activities. Two implementations of the workshop with the same contents will be organised in autumn 2022:

      • Tuesday, 15 November from 13:00 to 15:00
        • To register, click here by 8 November
      • Wednesday, 30 November from 10:00 to 12:00
        • To register, click here by 23 November

    The aim of the workshop is to find solutions for turning sustainability reporting into a continuous tool for promoting the organisation’s work on sustainability. The focus of the introductory speeches and work in small groups will be considering how continuity can be ensured after the first sustainability report has been produced and how effective metrics can be found to describe development in the activities.

    Those who participated in drawing up their organisation’s sustainability report for 2021 and who will also take part in preparing the report for 2022 will get the best value out of this workshop.

    Workshop: ABC of reporting – how do you prepare a sustainability report?

    This virtual workshop will lead the participants through the basics of drawing up a sustainability report. Two implementations of the workshop with the same contents will be organised in autumn 2022:

    • Wednesday, 23 November from 13:00 to 15:00
      • To register, click here by 16 November
    • Thursday, 8 December from 13:00 to 15:00
      • To register, click here by 1 December

    The workshop will provide guidance for preparing the organisation’s first sustainability report as well as basic information for those who are new to sustainability reporting. Those who are not yet familiar with sustainability reporting or who need a refresher course, and those who will participate in drawing up their organisation’s report for 2022 will get the best value out of the workshop.

    Welcome!

  • Newsletter

    The newsletter on sustainability reporting in central government comes out in Finnish and Swedish two to four times a year. It contains current news on efforts to develop sustainability reporting in central government. The newsletter also contains blog posts on responsibility and sustainable development. If you wish to read the newsletter in English as well, please let us know.

    Subscribe to the newsletter >

  • Contact information

    Didn’t find what you were looking for on the website? Have you got tips for us about a topic that you would like us to organise a workshop on, or do you perhaps have other ideas related to sustainability reporting in central government? The State Treasury’s sustainability team will be happy to hear about your proposals and ideas. You can reach the sustainability team at vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi.

     

    Netta Jakola

    University trainee

    netta.jakola@valtiokonttori.fi
    +358 50 340 2148

     

     

    Katri Kanerva
    Katri Kanerva

    Responsibility specialist

    katri.kanerva@valtiokonttori.fi
    +358 295 50 3364

     

     

    Viola Luokkala

    University trainee

    viola.luokkala@valtiokonttori.fi
    +358 295 502 145

     

     

    Henni Purtonen
    Henni Purtonen

    Communications Specialist

    henni.purtonen@valtiokonttori.fi
    +358 295 50 2017

     

     

  • Tunnistetut YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja mittarit

    Miten synkata tavoitteet YK:n tavoitteiden ja oman organisaation luonnollisen tekemisen välillä? Jos siis ajattelisin organisaatiomme vastuullista toimintaa ja tulevaisuuden linjoja ilman YK-tavoitteisiin tutustumista, nostaisin esiin hieman eri näkökulmia/painopisteitä, kun taas YK-tavoitteista katsottuna. Kuinka tarkkaan raportissa pitää siis keskittyä YK-tavoitteiden ja alitavoitteiden sanamuotoihin jne., ja kuinka paljon voi tuoda esiin vastuullista toimintaa ns. ”niiden vierestä”?

    Vastaus: Erityisesti alatavoitteita on raportoinnissa mitä todennäköisimmin sovellettava. YK:n Agenda2030-toimintaohjelma ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta ovat globaali kompromissi siitä, minkälaisia kestävän kehityksen haasteita yhdessä sitoudutaan ratkaisemaan. Tavoitteet ja niiden alatavoitteet eivät siten sellaisenaan ole kaiken kattavia tai sovi täysin sellaisenaan jokaiselle organisaation käyttöön esim. vastuullisuuden tavoitteiden asettamisessa tai vastuullisuusraportoinnissa.

    Vastuullisuusraportoinnissa keskeistä on viestiä sidosryhmille siitä, miten organisaatio merkittävimmin edistää kestävää kehitystä. Jos omalle toiminnalle sopivaa alatavoitetta ei löydy, mutta tunnistatte ylätavoitteiseen liittyvää toimintaa, tulisi tästä työstä raportoida. Tällöin raportoidaan ”alatavoitteiden vierestä”, jotta toiminnasta saadaan kattava kuva, eikä lukkiuduta alatavoitteiden sanamuotoihin.

    Riittääkö mittari(t) per alatavoite ja tulokset vuodelle 2021? Pitäisikö olla asetettu viraston omat tavoitteet osaan tai kaikkiin alatavoitteisiin vuodelle 2022?

    Vastaus: Kyllä ehdottomasti riittää. On hieno saavutus, jos ensimmäisellä raportointikierroksella koskien vuotta 2021 löytyy mittari jokaiselle tunnistetulle päätavoitteelle tai jopa tunnistetuille alatavoitteille. Koska ohjeistus vastuullisuusraportoinnille julkaistiin kesken raportointivuoden 2021 ja kyseessä on uusi raportointimuoto, on täysin ymmärrettävää, jos kaikille tavoitteille ei löydy vielä tällä raportointikierroksella mittareita. Näitä kannattaa kuitenkin alkaa miettiä pian raportin valmistuttua vuoden 2022 toimintaa ajatellen.

    Vastuullisuusraportointi on ennen kaikkea yksi keino kestävän kehityksen eteen tehtävän työn vauhdittamiseksi, ei itseisarvo sellaisenaan. Raportissa on keskeistä kertoa, miten kestävää kehitystä aiotaan tulevaisuudessa edistää, jotta toteutumaa voidaan verrata tavoitteisiin nähden. Siksi on keskeistä asettaa tavoitteet vuodelle 2022 mahdollisimman pian. Mitään virallista määräpäivää tälle ei kuitenkaan ole.

    Kysyisin raportoinnin tarkkuudesta: millä tasolla tehdään tavoitteiden auki kirjoittaminen ja mittareiden perustelu?

    Vastaus: Tietämättä kysyjän organisaation tunnistamia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita raportointinsa pohjaksi ja niissä edistymiseen asetettavia tavoitteita, on kysymykseen vaikea antaa tyhjentävää vastausta.

    Jos kysyjä viittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja niistä merkittävimpien tunnistamiseen, kannattaa raportissa kuvata, miten oman organisaation toiminta edistää tunnistettua kestävän kehityksen tavoitetta. Yksityiskohtaisuus riippuu siitä, millä tasolla toiminnasta on kerrottava, jotta se on lukijalle ymmärrettävää. Jos tavoitteella viitataan tässä organisaation itselleen asettamiin tavoitteisiin kestävän kehityksen edistämiseksi, on keskeistä kuvata, minkälaista toiminnan kehittymistä tavoitellaan. Selkein työväline tälle on mittarin hyödyntäminen, eli sen ilmoittaminen raportissa, mitä mittarilukemaa organisaatio toimintansa tietyn osa-alueen kohdalla tavoittelee.

    Mittareiden perustelussa keskeistä on luoda lukijalle ymmärrys siitä, miten organisaation toiminnalla edistetään valittua YK:n kestävän kehityksen tavoitetta ja miten mittari kuvaa kyseistä toimintaa.

    Yksittäisissä tapauksissa olemme mielellämme avuksi! Meihin saa helpoiten yhteyden Resurssiviisas virasto/Vastuullisuusverkoston Howspace-työtilassa tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vastuullisuusraportointi@valtiokonttori.fi.

    Miten muotoilla mittarit, kvalitatiivista vai kvantitatiivista – vai molempia? Miten mittarit tulisi kuvailla raporttiin, tuleeko sisältää taulukko vai voiko olla kuvailevaa tekstiä?

    Vastaus: Mittareiden muodon valitseminen liittyy kiinteästi kuvattavaan toimintaan, siksi sekä kvalitatiivisten että kvantitatiivisten mittareiden käyttö on usein tarpeen. Kvantitatiivisten mittareiden etuna on, että niiden avulla on jatkossa helpompi seurata toiminnan kehitystä, ja siksi niitä kannattaa hyödyntää aina kun mahdollista. Aina on kuitenkin varmistuttava siitä, että hyödynnettävä mittari aidosti kuvaa haluttua toimintaa ja on tarkoituksenmukainen. Kvantitatiivista mittaria ei siksi tule väkisin luoda, jos kyseisen toiminnan kuvaukseen toimii paremmin kvalitatiivinen kuvaus.

    Myös mittareiden kuvaaminen raportissa on organisaation itsensä päätettävissä ja omaan tilanteeseen sovellettavissa. Jos toiminnalle on useita kvantitatiivisia mittareita, voi lukijalle olla selkeintä esittää ne samassa taulukossa. Toisaalta näiden täydentäminen tai korvaaminen täysin kuvailevalla tekstillä on myös hyväksyttävä ratkaisu.

    Kannattaako raportissa kuvata enemmän lähtötasoa vai saavutuksia? Miten puolestaan haasteet kannattaisi käsitellä?

    Vastaus: Valtiokonttori kannustaa vastuullisuusraportoinnin säännöllisyyteen: ensimmäiset raportit laaditaan vuodesta 2021, minkä jälkeen raportoinnin toivotaan toistuvan vuosittain. Ensimmäistä raporttia laatiessa kestävän kehityksen eteen tehtävälle työlle ei välttämättä ole saatavilla mittaritietoa takautuvasti esimerkiksi menneistä viidestä vuodesta. Tämä ei ensimmäisellä raportointikerralla ole ongelma, vaan ensimmäisessä raportissa voidaan keskittyä kuvaamaan työn nykyhetkeä. Seuraavassa raportissa voidaan jo tarjota lukijalle seurantatietoa siitä, miten tietty mittari on muuttunut vuodesta 2021 vuoteen 2022 nähden. Ajan kuluessa raportista muodostuu väline kehityksen seurannalle.

    Haasteita tulee kestävän kehityksen eteen tehtävässä työssä vastaan väistämättä. Keskeistä on selostaa raportin lukijalle, miksi jotakin tavoitetta ei ole saavutettu tai miksi esimerkiksi hyvä kehityskulku on jostain syystä pysähtynyt tai alkanut heikentyä. Tarkkuustaso riippuu täysin kuvattavasta haasteesta, joten tyhjentävää vastausta kysymykseen on hankala antaa. Yksittäisissä tapauksissa olemme mielellämme avuksi! Meihin saa helpoiten yhteyden Resurssiviisas virasto/Vastuullisuusverkoston Howspace-työtilassa tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vastuullisuusraportointi@valtiokonttori.fi.

  • Valtiokonttorin ohjeistus

    Kuinka tarkasti Valtionkonttorin ohjeistusta on seurattava, ts. onko se sitova vai voiko sitä soveltaa?

    Vastaus: Valtiokonttori on antanut vastuullisuusraportoinnista ohjeen, jossa suositellaan kaikkia valtion ministeriöitä, virastoja ja laitoksia laatimaan toiminnastaan vuosittain vastuullisuusraportti ohjetta hyödyntäen. Kyseessä ei ole siten velvoittava tai sitova asiakirja.

    Ohjeen tavoitteena on ennen kaikkea kannustaa valtionhallinnon organisaatioita kuvaamaan kestävän kehityksen eteen tekemäänsä työtä sidosryhmille läpinäkyvästi ja säännöllisesti. Toinen tavoite on kannustaa tekemään tämä raportointi mahdollisimman yhteneväisesti kautta valtionhallinnon, jotta eri organisaatioiden raportit eivät olisi täysin eri maailmoista. Tämän vuoksi ohjeessa ehdotetaan raportointia YK:n Agenda 2030-toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteita hyödyntäen. Agenda 2030 on globaali toimintaohjelma, joka on syntynyt poliittisen neuvottelutyön tuloksena. Sen 17 kestävän kehityksen tavoitteet eivät siten sellaisenaan sovi täydellisesti kaikkien organisaatioiden toimintaan, mutta useimmat organisaatiot voivat toiminnallaan edistää joitakin sen tavoitteita. Raportoinnissa kannattaa siten soveltaa tavoitteiden eteen tehdystä työstä raportoimista: jos oma toiminta esimerkiksi edistää tavoitetta 1 Ei nälkää, mutta mikään alatavoite ei sellaisenaan kuvaa toimintaanne, voitte silti raportoida päätavoitetta edistävää työtänne sopivilla mittareilla.

    Valtiokonttorin ohjeessa on annettu esimerkkipohja vastuullisuusraportille. Kyseessä on tosiaan esimerkki vastuullisuusraportin rakenteesta ja sen eri osa-alueiden sisällöstä. Vastuullisuusraporttien ei tarvitse noudattaa tätä mallia sellaisenaan, mutta sitä kannattaa hyödyntää raportin suunnittelussa. Näin mahdollistetaan se, että eri organisaatiot sisällyttäisivät samoja tietoja toiminnastaan siinä määrin, kun yhdenmukainen raportointi on mahdollista.

    Hankalaa, että tehdään samaa raporttia sekä Valtiokonttorille että muille sidosryhmille. Mennäänkö toiminta edellä vai Agenda 2030 -tavoitteet edellä vai jotain muuta?

    Vastaus: Vastuullisuusraportin tarkoituksena on kertoa mahdollisimman läpinäkyvästi ja saavutettavasti muulle yhteiskunnalle ja sidosryhmille oman organisaation työstä kestävän kehityksen eteen. Vastuullisuusraporttia ei siis tehdä Valtiokonttorille, vaan oman organisaation keskeisille sidosryhmille, eli toimijoille, joihin oma työnne vaikuttaa eniten.

    Valtiokonttorin roolina tässä kokonaisuudessa on ohjeistaa raportoinnin toteutuksesta ja mahdollistaa verkoston apu ja tuki eri organisaatioiden raportointia laativille. Ohjeistuksen pohjaksi ja raportoinnin viitekehykseksi valikoituivat YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteet. Nämä tavoitteet eivät sellaisenaan istu täydellisesti kaikkien organisaatioiden toimintaan globaalilla tasolla, joten niiden soveltaminen omasta toiminnasta raportoimiseen on välillä välttämätöntä. Jos oma toiminta esimerkiksi edistää tavoitetta 1 Ei nälkää, mutta mikään alatavoite ei sellaisenaan kuvaa toimintaanne, voitte silti raportoida päätavoitetta edistävää työtänne sopivilla mittareilla.

    Onko raportointiin käytettävissämme jokin ohjaava aineisto? Tämä olisi hyvä paitsi helpottamaan raportointia, myös siinä mielessä, että eri toimijoiden antamat raportit olisivat yhteismitallisia.

    Vastaus: Valtiokonttorin ohjeeseen Vastuullisuusraportointi valtionhallinnossa (Dnro VK/69429/00.00.00.01/2021) on koottu suuntaviivat ja ohjeet raportin toteutukseen. Koska ohje on suunnattu kaikille ministeriöille, virastoille ja laitoksille, joiden toimikenttä on todella laaja, ei kaikkia koskeva ohje voi olla kovin tyhjentävä tai esimerkiksi mittareiden suhteen yksityiskohtainen. Jokainen valtionhallinnon organisaatio vaikuttaa merkittävästi joihinkin YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen, eivät raportit voi olla täysin yhteismitallisia. YK:n Agenda2030 -toimintaohjelman valinta raportoinnin viitekehykseksi kuitenkin ohjaa raportointia samaan suuntaan, mikä yhtenäistää raportteja jossain määrin verrattuna tilanteeseen, jossa jokainen organisaatio valitsisi itse raportoinnin viitekehyksen.

    Toimivien mittareiden löytäminen on yksi vastuullisuusraportoinnin merkittävimmistä ja samalla haastavimmista työvaiheista. Pyrimme Valtiokonttorissa tarjoamaan myös jatkossa tukea ja apua toimivien mittareiden valintaan. Ensimmäistä vastuullisuusraporttia laatiessa kannattaa pitää mielessä, että täydellistä mittaria ei työn alkuvaiheessa välttämättä löydy. Tällöin voi olla hyvä ratkaisu keskittyä kuvaamaan toiminnan nykytilaa ja valmistella hyvä mittari vuoden 2022 raporttiin.

  • Oman toiminnan kannalta keskeisimpien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tunnistaminen

    Ohjeen liitteessä 1 kehotetaan hyödyntämään Suomen asettamia tavoitteita indikaationa muutoksen suuruudesta. Mistä katsotaan Suomen tavoitteet Agenda2030 toteutumiselle?

    Lokakuussa 2020 julkaistussa Valtioneuvoston selonteossa kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta on kuvattu Suomen tilanne Agenda 2030n toimeenpanossa ja tunnistettu ne osa-alueet, jossa toimenpiteitä on lisättävä tai voimistettava. Selontekoa voi tarkastella tavoitteenasetantana valtionhallinnon työlle Agenda2030-toimintaohjelman eteen.

    Selonteko esittelee toimenpiteet, joilla Sanna Marinin hallitus edistää kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista Suomessa ja globaalisti. Selonteko kuvaa Suomen nykytilanteen Agenda2030:n toteuttamisessa, hallituksen toimet kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen osalta, toimeenpanotyötä ohjaavat politiikkaperiaatteet, kansallisen toimeenpanon organisoinnin, sekä toimeenpanon seurannan ja arvioinnin mekanismit.

    Määrittäväkö alatavoitteet tavoitteen täydellisesti? Toisin sanoen, onko tavoite vain alatavoitteiden summa, vai voiko tavoitteen kautta raportoida muutakin?

    Vaikka YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteen alatavoitteet ovat todella laaja-alaisia, eivät ne välttämättä pysty kattamaan kaikkia mahdollisia keinoja, joilla itse tavoitteita voidaan saavuttaa. Siten ei ole tarkoituksenmukaisena, että alatavoitelistaan lukkiuduttaisiin, vaan muustakin tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi tehtävästä työstä on syytä kertoa. Raportissa voi selvyyden vuoksi mainita, että ko. asia ei suoraan lukeudu minkään alatavoitteen alle.

    Kuinka kirjaimellisesti alatavoitteita luetaan? Jos alatavoitteessa esimerkiksi sanotaan, että edistetään hankkeita, jotka edistävät asiaa X, niin voiko tätä alatavoitetta käyttää asiaa X edistävien toimien raportointiin, vaikka ne eivät olisi hankkeita?

    Tässä on syytä olla joustava: tärkeintä on, että tavoitteen eteen tehtävä työ tulee näkyväksi, ei se, että työ mukautetaan alatavoitteiden muotoiluun. Selvyyden vuoksi on hyvä lisätä asiasta maininta vastuullisuusraporttiin.

  • Käden- ja jalanjäljen erottaminen toisistaan

    Miten erottaa oman toiminnan käden- ja jalanjälki? 

    Vastaus: Käden- ja jalanjäljen erottaminen toisistaan voi tietyissä tilanteissa olla haastavaa. Lisäksi toisen organisaation kädenjälki voi toisella organisaatiolla kuulua jalanjälkeen, minkä vuoksi jälkien erottaminen toisistaan tulisi aina tehdä omasta organisaatiosta käsin.

    Kädenjälki viittaa organisaation oman ydintoiminnan kautta saavutettavaan vaikuttavuuteen. Kädenjälki vastaa kysymykseen: miten organisaatio edistää ydintoiminnallaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista? Kädenjäljen yhteydessä puhutaan usein siitä, että kädenjälkeä on syytä kasvattaa – kyseessä onkin ennen kaikkea sellaisten toimien löytäminen, jotka toteutuessaan edistävän kestävän kehityksen tavoitteita. Kädenjälki tarkoittaa usein konkreettisesti sellaisten toimien edistämistä ja käynnistämistä, joilla on myönteisiä vaikutuksia kestävän kehityksen tavoitteisiin.

    Huomionarvoista on tunnistaa organisaation oma ydintoiminta, sillä omalla toiminnalla voi olla yhteys useampaankin kestävän kehityksen tavoitteeseen.

    Jalanjälki on syytä erottaa kädenjäljestä, sillä jalanjälki vastaa ennen kaikkea kysymykseen: millaisia suoria vaikutuksia toiminnallamme on toimintaympäristöömme? Jalanjälki ei näin ollen liity enää suoranaisesti kestävään kehitykseen vaan tarkastelu siirretään ekologisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin seurauksiin.

  • Raportointi ensimmäisen raportin jälkeen

    Julkaisimme ensimmäisen raportin vuodesta 2021 ja valitsimme meille keskeisimmät tavoitteet. Miten lähestyä nyt seuraavaa raporttia? 

    Vastaus: Useat organisaatiot tuottivat ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa vuodesta 2021. Ensimmäisen raportin jälkeen saattaa herätä kysymys siitä, kuinka lähestyä seuraavaa raporttia.

    Vastuullisuusraportin tarkoituksena on toimia työkaluna organisaation vastuullisuustyölle. Vastuullisuusraportin tulisi näin ollen olla kertomus siitä, kuinka työssä on onnistuttu ja tästä syystä tärkeää onkin, että vastuullisuusraporteissa on jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä. Esimerkiksi valittuja tavoitteita tai mittareita ei ole syytä vuosittain muuttaa. Toisessa raportissa tärkeää onkin tarkastella sitä, miten vastuullisuustyö on jatkunut ja onko vuoden sisällä onnistuttu edistämään valittujen tavoitteiden toteutumista.

    Toisessa raportissa voi olla syytä keskittyä toimivien mittareiden kehittämiseen, mikäli tämä jäi puuttumaan ensimmäisestä raportista.

  • Raportin toteutus käytännössä ja julkaisu

    Onko Valtiokonttorilla linjausta siitä, tulisiko vastuullisuusraporteista julkaista huhtikuun loppuun mennessä kieliversiot suomeksi ja ruotsiksi?

    Vastaus: Kieliversioiden julkaisulinjaukset ovat virastokohtaista, joten Valtiokonttori ei ota kantaa siihen, julkaistaanko kieliversiot samanaikaisesti. Kieliversioiden pohdinnassa kannattaa huomioida myös se, onko keskeisten sidosryhmien joukossa tahoja, joita palvelisi englannin- tai jonkun muun kielinen versio.

  • Tullaanko vastuullisuusraportit auditoimaan?

    VTV ei tule tarkastamaan ministeriöiden, virastojen ja laitosten vastuullisuusraportteja ainakaan toistaiseksi.

    Yksityiselläkään sektorilla lainsäädäntö ei velvoita yritysvastuuraporttien varmentamista. Vaatimukset  yritysvastuutiedon laadulle ja luotettavuudelle ovat kuitenkin kasvaneet muiden kuin taloudellisten tietojen raportointivelvoitteen myötä. Varsinkin suuret yhtiöt ovat vastanneet tähän vaatimukseen antamalla yritysvastuuraporttinsa ulkoisten tarkastajien varmennettavaksi.

    Luotettavuus on vastuullisuusraportoinnin keskeinen ominaisuus, oli kyseessä minkälainen organisaatio tahansa. Vaikka raportoinnin tarkastaminen voi lisätä sidosryhmien luottamusta raportoituun tietoon, koostuu luotettava tiedontuotanto myös muista tekijöistä. Vastuullisuusraportoinnin luotettavuutta voidaan arvioida seuraavien laadullisten ominaisuuksien valossa: olennaisuus, kattavuus, oikeellisuus ja vertailukelpoisuus.

    Vaikka ministeriöiden, virastojen ja laitosten vastuullisuusraportteja ei toistaiseksi erikseen tarkasteta tai muuten varmenneta, on mahdollisimman luotettavan vastuullisuustiedon tuottamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota.

  • Kenen vastuulla vastuullisuusraportointi on?

    Valtiokonttorin ohje ei mahdollista vastuullisuusraportointia ilman, että virastoissa ja laitoksissa tunnistetaan oman substanssitoiminnan vaikutukset ja niiden vaikuttavuus kestävän kehityksen tavoitteisiin. Raportointi on mielekästä vain silloin, kun raportoitava toiminta on selkeästi kartoitettu.

    Toiminnan vaikuttavuuden asiantuntijat työskentelevät eri tehtävissä ja organisaation eri portailla jokaisessa virastossa ja laitoksessa. Vastuullisuusraportointi kattaa koko organisaation toiminnan, jolloin myös raportointiprosessi on koko organisaation vastuulla, eikä sitä voi rajata ainoastaan esimerkiksi viestinnän tehtäväksi. Tämän toteutumiseksi on keskeistä, että johto on sitoutunut vastuullisuustyöhön ja ymmärtää raportoinnin tärkeyden.

    Yksi keino vastuullisuusraportoinnin vastuun jakamiseksi laajasti organisaatiossa on vastuullisuustyöryhmän perustaminen, johon kootaan jäsenet organisaation eri toiminnoista.

  • Examples and sources of inspiration

    To find inspiration for your sustainable reporting, visit here:

    The State Treasury offers practical support for sustainability reporting in its workshops. In addition, experts in the agency field talk about their work on sustainability at Sustainable Morning Coffee events, which stakeholders can attend with a low threshold.

  • Sustainability communications

    It is advisable to communicate about sustainability all year round and to embed sustainability themes in all communication in the organisation. Read the tips on sustainability communication compiled by the State Treasury and pick the best ideas for your organisation's communications. What is the sustainability story your organisation tells citizens, the media and other partners?

    Tips for sustainability communication

    The State Treasury communicates about events, workshops and other topical issues to the sustainability network in the network's Resource-wise Agency workspace and by email. In the social media, Twitter is the most frequently used channel for communicating about sustainability. Join the discussion under the hashtags #vastuullisuusnäkyväksi and #ansvarighetsynliggjord.

  • Sustainability network

    The sustainability network brings together central government actors interested in responsibility and sustainable development. The network is a place for sharing experiences and good practices that provides ministries, agencies and institutions with support for promoting responsibility and sustainable development themes and for reporting on this work.

    The sustainability network workspace is part of the Resource-wise agency workspace offered by Senate Properties. The State Treasury's Kaiku services maintain the workspace together with Senate Properties.

    If you would like to join the network, please send us a message to vastuullisuusraportointi(at)valtiokonttori.fi, and we will send you an invitation to participate. We wish you warmly welcome!

  • Past Making sustainability visible events

    Launch event: Cooperation to build a sustainable future

    A summary of the central government's sustainability reports for 2021 compiled by the State Treasury was published on 5 October 2022. To view a recording of the launch event, see the embedded content below.

    Making sustainability visible webinar in spring 2021

    Webinar presentation material >

    Recording of the kick-off event: UN Sustainable Development Goals as a Reporting Framework

    How to get started with responsibility reporting?

    The opening remarks of this event in November 2020 were delivered by Sirpa Pietikäinen, MEP. "Sustainability reporting develops and measures social, economic and environmental responsibility. It helps the organisation to understand and show what it is doing and where it is heading", said Pietikäinen.