Hyppää sisältöön

  • Suomi
  • Svenska

    Svenska

    Tätä sisältöä ei ole käännetty valitulle kielelle. Voit siirtyä tästä etusivulle

  • English

    English

    Tätä sisältöä ei ole käännetty valitulle kielelle. Voit siirtyä tästä etusivulle


Asiantuntijat palveluksissasi – Valtion työelämäpalvelut

  • Työelämän murros näkyy vahvasti myös valtionhallinnossa. Valtiolla edistetään tällä hetkellä muun muassa laajaa verkostomaista yhteistyötä, ilmiölähtöisyyttä, uudistumiskykyä ja strategista ketteryyttä.

    Valtion työelämäpalvelut -tiimi on sijoitettu Valtiokonttoriin. Yhdessä Kaiku-verkoston, kehittäjäverkostojen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa syntyy uudenlaisen ja merkityksellisen työn sekä inhimillisen työelämän asiantuntija.

  • Mitä?

    Valtion työelämäpalvelut toimii valtio-organisaatioiden kumppanina uudistumiskyvyn ja muutosvalmiuksien vahvistamisessa sekä joustavan organisoitumisen, valmentavan johtamisen sekä yhdessä- ja itseohjautuvuutta tukevan toimintakulttuurin kehittämisessä. Pääpaino työelämän kehittämisen ns. Kaiku-palveluissa on ilmiölähtöisessä ja verkostomaisessa työssä.

    Tutustu tiimiläisiin.

    Jos tarvitset tukea työkyvyn ylläpitoon tai työterveyshuoltoon liittyvissä asioissa, ota yhteyttä Kevaan, ks. www.keva.fi.

  • Mistä on kyse?

    Valtiokonttori myöntää organisaatioille Kaiku-rahaa sellaisiin kehittämishankkeisiin, joilla edistetään valtion virastojen uudistumista ja inhimillistä pääomaa.

    Olemme käytettävissä tukenanne hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa oli sitten kyse Kaiku-rahoitteisesta hankkeesta tai muusta aihealueeseen liittyvästä kehittämishankkeesta. Toimintatapojamme ovat konsultointi, yhteiskehittäminen, valmennus, viestintä ja vahva verkostomme, johon kuuluu jo yli 300 virastoissa työskentelevää Kaiku-kehittäjää.

    Keinojamme ovat muun muassa:

    • Työelämäpalveluiden asiantuntijoiden konsultointi
    • Hankerahoitus
    • Verkostokehittäminen ja muualla tehdyistä kokeiluista oppiminen
    • Saman haasteen äärellä olevien virastojen yhteiset kokeilu- ja oppimisprosessit
    • Tiedolla johtamisen keinoja hyödyntävät työelämäkehittämisen palvelumuodot
    • Tutkimusyhteistyö ajan kehityksessä
    • Kaiku-oppaat ja julkaisut

  • Miten?

    Asettaako työn rakenteelliset ja sisällölliset muutokset haasteita organisaatiosi ja sen työyhteisöjen toiminnalle? Uudistuvan työn ympäristössä perinteiset toimintatavat eivät kenties enää palvele.

    Olemme johdon, kehittäjien, esimiesten ja työyhteisöjen kumppani työelämän murroksessa. Johdon tehtävänä on luoda myönteistä energiaa, sitoutumista ja olosuhteita, joissa vallitsee avoimuus ja luottamus, ja erilaisia kannattelevia rakenteita, jotka saavat ihmiset mukaan vuoropuheluun ja osallistumaan, kokeilemaan, oppimaan ja muuttumaan. Uusi työ haastaa myös yksilöt. Paljon puhutaan itseohjautuvuudesta, jatkuvasta oppimisesta ja kouluttautumisesta sekä oman työelämäkelpoisuuden ylläpitämisestä.

    Osaamisalueina voidaan nähdä mm. seuraavat:

    • Strateginen ja systeeminen ajattelu – kyky nähdä ja oivaltaa isoja kokonaisuuksia ja toimia tässä ja nyt
    • Uteliaisuus, oppiminen, kehittyminen ja itsensä johtaminen
    • Visiointi ja uuden luominen
    • Nopeat kokeilut ja keskeneräisyyden sietäminen
    • Kommunikaatio, vuorovaikutus ja verkostomainen yhteistyö
    • Erilaisuuden ja ristiriitatilanteiden myönteinen hyödyntäminen, ratkaisukeskeisyys
    • Resilienssi
    • Joustavuus, aloitekyky ja avoimuus uudelle
    • Eettisyys
    • Kognitiivinen ergonomia

  • Rohkeimmat kokeilukulttuurin rakentajat palkitaan Uuden työn Kaiku-palkinnolla

    Onko organisaatiossanne tai yhteistyöverkostossanne lähdetty rohkeasti kokeilemaan uusia toimintatapoja? Oletteko jo edenneet kokeilussanne niin, että teillä on havaintoja tai kokemuksia sen vaikutuksista? Onko syntynyt uusia oivalluksia, joita kannattaisi jakaa valtionhallinnossa? Tuliko myös yllätyksiä tai epäonnistumisia, joista saitte paljon oppia?

    Kaiku-palkinto rohkeille kokeiluille ja yhteisille kehittämishankkeille

    Kehittävän toiminta- ja kokeilukulttuurin edistämisessä tärkeää on lupa kokeilla ja oppia. Tavoitteellinen vaikuttavuus syntyy yhteiskehittämisen, kohderyhmien kirkastamisen ja ketterien kokeilujen kautta. Systeemisessä ja jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä kokeilut tuovat näkyviin tekijöitä ja keskinäisiä vaikuttavuussuhteita, joita emme ilman kokeiluja havaitsisi. Kokeilemalla kehittämiseen onkin sisäänrakennettu ajatus, että lopputulosta ei voi tarkkaan määritellä ja matkan varrella innostavien onnistumisten lisäksi voi tulla myös epäonnistumisia, joista voidaan ammentaa oppia yhdessä. Palkintohaussa on mahdollista nostaa esiin erilaisia esimerkkejä valtion organisaatioiden, verkostojen ja työyhteisöjen toteuttamista kokeiluista sekä kehittämishankkeista.

    Kilpailuun hakevan kokeilun tai hankkeen ei tarvitse olla laaja; jokin lähtökohtaisesti pieneltä tuntuva muutos arjen työtavoissa voi parhaimmillaan aikaansaada merkittävän uudistumisen. Hyvällä kokeilulla on aina myös eteenpäin katsova ja toiminnan lisäarvoa tarkasteleva tavoite, jonka toteutumista sekä kokeilun vaikuttavuutta arvioimalla opitaan ja levitetään uusia toimintatapoja laajempaankin käyttöön.

    Kokeilujen arviointikriteereinä ovat selkeä vaikutus työn tekemisen tapojen uudistumiseen, onnistumisista ja epäonnistumisista oppiminen sekä positiivinen vaikutus asiakaskokemukseen ja työntekijöiden uudistumiseen ja hyvinvointiin. Kuinka hyvin tämä kuvaamanne esimerkki tuo lisäarvoa suhteessa kokonaistavoitteeseen?

    Seuraavan Kaiku-palkinnon kriteerit julkaistaan keväällä 2020.

  • Kaiku-palkinnot

    Uuden työn Kaiku-palkinto 2019
    Palkinto myönnettiin Rikosseuraamuslaitokselle
    Kunniamaininta myönnettiin Kelalle ja Opetushallitukselle

    Uuden työn Kaiku-palkinto 2017
    Palkinto myönnettiin Oikeusministeriölle
    Kunniamaininta myönnettiin Tilastokeskukselle

    Kaiku-teko 2016
    Palkinto myönnettiin Pohjanmaan poliisilaitokselle
    Kunniamaininta myönnettiin Liikennevirastolle

    Kaiku-palkinto 2015
    Palkinto myönnettiin Salpausselän syyttäjänvirastolle
    Kunniamaininta myönnettiin Suomen ympäristökeskukselle (SYKE)

    Kaiku-palkinto 2014
    Palkinto myönnettiin puolustusvoimauudistuksen henkilöstötoimille.
    Kunniamaininta myönnettiin aluehallintovirastojen työhyvinvointiverkostolle.

    Kaiku-palkinto 2013
    Palkinto myönnettiin Ulkoasiainhallinnolle.
    Kunniamaininnat: Liikkuva poliisi ja Länsi-Uudenmaan maistraatti.

    Kaiku-palkinto 2012
    Palkinto myönnettiin Maanmittauslaitokselle.
    Kunniamaininnat: Limingan koulutuskeskus, ulkoasiainministeriö ja Varsinais-Suomen verotoimisto.

    Kaiku-palkinto 2011 
    Palkinto myönnettiin sisäasiainministeriölle.
    Kunniamaininnat: Karjalan Prikaati, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Satakunnan verotoimisto.

    Kaiku-palkinto 2010
    Kaiku-palkinto piti välivuoden.

    Kaiku-palkinto 2009
    Voittajat: Suomen ympäristökeskus SYKE ja Pelastusopisto
    Kunniamaininnat: Teknillinen korkeakoulu ja Kaakkois-Suomen TE-keskus

    Kaiku-palkinto 2008
    Kaiku-palkinto piti välivuoden.

    Kaiku-palkinto 2007
    Voittajat: Tilastokeskus ja Merenkulkulaitos
    Kunniamaininnat: Etelä-Suomen lääninhallitus, Uudenmaan työsuojelupiiri ja Tervolan Varikko

    Kaiku-palkinto 2006
    Voittajat: Etelä-Karjalan verotoimisto ja Kuopion yliopisto
    Kunniamaininnat: Turun yliopisto ja Tullilaitos

    Kaiku-palkinto 2005
    Voittajat: Ratahallintokeskus ja Metsähallitus
    Kunniamaininnat: Tilastokeskus ja Niinisalon varuskunta

    Kaiku-palkinto 2004
    Voittaja: Hyvinkään kihlakunnan poliisilaitos
    Kunniamaininnat: Keski-Suomen TE-keskus ja Kuopion yliopisto

    Kaiku-palkinto 2003
    Tunnustukset: Kaakkois-Suomen TE-keskus, Poliisikoulu, Tieliikennelaitos, Sisä-Suomen verovirasto ja ulkoasiainministeriö