Voit ryhtyä ASP-säästäjäksi silloin kuin haluat, eikä sinun tarvitse odottaa uuden lainsäädännön voimaantuloa. Tällöin ASP-sopimukseesi sovelletaan tietyiltä osin vanhaa lainsäädäntöä uuden lain voimaantulonkin jälkeen. Esimerkiksi oikeus kvartaalitalletusten tekemiseen säilyy, jos teet sopimuksesi ennen 1.6.2026.

• Sinun ei tarvitse tehdä mitään, vaan voit jatkaa ASP-säästämistä tavalliseen tapaan. Uudet säännökset tulevat osaltasi voimaan automaattisesti 1.6.2026, jonka jälkeen voit halutessasi siirtyä kuukausisäästämiseen kvartaalisäästämisen sijaan. Sinulla on kuitenkin oikeus edelleen myös jatkaa kvartaalisäästämistä, jos näin haluat, tai säästää kuukausi- ja kvartaalisäästämisen yhdistelmällä.
• Voit saada ASP-lainaa, kun olet säästänyt yhteenlaskettuna vähintään 10 prosenttia hankittavan asunnon hinnasta ja tehnyt yhteen laskettuna vähintään kahdeksan kvartaalitalletusta tai 20 kuukausitalletusta ASP-tilillesi.
• Uudet lainoitusta koskevat säännökset, kuten oikeus vaihtoehtoisten korkosuojatuotteiden käyttämiseen tai pidempiin lyhennysvapaisiin koskevat sinua automaattisesti.

Sinun ei tarvitse tehdä mitään, vaan voit jatkaa lainasi maksamista tavalliseen tapaan. Uudet säännökset tulevat osaltasi voimaan automaattisesti 1.6.2026. Tämän jälkeen esimerkiksi asuntolainasi lyhennysvapaita koskevat säännökset päivittyvät automaattisesti, joten voit niiden puitteissa sopia pankin kanssa lyhennysvapaista uusien säännösten mukaisesti. Muutoksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta esimerkiksi lainasi pankin kanssa sovittuun laina-aikaan.

Sinun ei tarvitse tehdä mitään, vaan voit jatkaa lainasi maksamista tavalliseen tapaan. Uudet säännökset tulevat osaltasi voimaan automaattisesti 1.6.2026. Tämän jälkeen esimerkiksi asuntolainasi lyhennysvapaita koskevat säännökset päivittyvät automaattisesti, joten voit niiden puitteissa sopia pankin kanssa lyhennysvapaista uusien säännösten mukaisesti. Muutoksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta esimerkiksi lainasi pankin kanssa sovittuun laina-aikaan.

• Tutustukaa uuteen lainsäädäntöön ja pohtikaa, mitä muutoksia pankissa on tarpeen uudistuksen johdosta tehdä. Päivittäkää tarvittaessa pankin sisäinen ohjeistus hyvissä ajoin, jotta siirtymä uuteen sääntelyyn on mahdollisimman sujuva.
• Seuratkaa Valtiokonttorin tiedotusta uuteen lainsäädäntöön liittyen.
  • Valtiokonttori on päivittänyt ASP-lainatietojen toimittamista koskevan määräyksen, joka tulee voimaan samanaikaisesti uuden lainsäädännön kanssa 1.6.2026. Päivitetyn määräyksen löydät täältä.
  • Valtiokonttori on julkaissut uuden asuntolainojen valtiontakaustietojen toimittamista koskevan määräyksen, joka tulee myös voimaan samanaikaisesti uuden lainsäädännön kanssa 1.6.2026. Uuden määräyksen löydät täältä.
  • Valtiokonttori julkaisee uudet ASP- ja valtiontakausohjeet ennen uuden sääntelyn voimaantuloa.

ASP-säästämisen yläikäraja poistuu.

Aiemmin ASP-säästäjäksi on voinut ryhtyä 15–45-vuotias ensiasunnonostaja. ASP-säästämisen yläikäraja poistuu ja jatkossa kuka tahansa 15 vuotta täyttänyt voi tehdä ASP-sopimuksen pankkinsa kanssa edellyttäen, että henkilö ei ole aiemmin omistanut asuntoa.

15–18-vuotiaan ASP-säästäjän osalta on edellytetty, että ASP-tilille talletettavat varat koostuvat ASP-säästäjän omalla työllä ansaitsemista varoista, kuten palkasta. Tältä osin säännökset pysyvät ennallaan. Alaikäisen ASP-tilille ei jatkossakaan voi tallettaa esimerkiksi lahjaksi saatuja varoja.

Talletuksia tarkastellaan jatkossa kuukausittain.

ASP-säästäminen muuttuu kvartaalisäästämisestä kuukausisäästämiseksi.

Aiemmin ASP-säästämistä tarkasteltiin kolmen kuukauden jaksoissa. ASP-tilille tuli tehdä kvartaalissa eli kolmen kuukauden jaksoissa 150-4 500 euron suuruinen suoritus. Kun vähintään kahdeksan kvartaalitalletusta oli tehty ja 10 prosenttia hankitun asunnon hinnasta (omasäästöosuus) oli säästetty, oli ASP-säästäjällä mahdollisuus saada ASP-korkotukilainaa.

Jatkossa talletuksia tarkastellaan kuukausittain ja ASP-tilille tulee tehdä vähintään 20 kuukausitalletusta, jonka jälkeen ASP-säästäjällä on mahdollisuus saada ASP-korkotukilainaa. Kuukausitalletuksen vähimmäis- ja enimmäismäärät tulevat tarkentumaan myöhemmin, mutta 10 prosentin omasäästöosuus pysyy ennallaan. Vaikka säästäminen muuttuu kvartaalitalletuksista kuukausitalletuksiksi, käytännössä tallettamisen vähimmäiskestoon ei tule muutoksia, eli nopeimmillaan vähimmäistalletukset voisi tehdä hieman yli puolessatoista vuodessa.

Sellaiset henkilöt, jotka ovat ryhtyneet ASP-säätäjiksi ennen uuden lainsäädännön voimaan tuloa 1.6.2026, voivat kuitenkin halutessaan jatkaa kvartaalisäästämistä, siirtyä kuukausisäästämiseen tai säästää näiden yhdistelmällä. Kvartaalitalletukseksi katsottaisiin kaikki sellaiset talletukset, jotka ovat vähintään 150 euroa. Jos yksittäinen talletus on alle 150 euroa, on kyseessä uuden järjestelmän mukainen kuukausittainen talletus. Yksi kvartaalitalletus vastaa kolmea kuukausitalletusta.

Katso lisää: kolme käytännön esimerkkiä kvartaalisäästämisestä >

Ensimmäisen talletuksen tekeminen ASP-tilin avaamisen yhteydessä tulee jatkossa pakolliseksi, eli ASP-tiliä ei ole mahdollista avata ilman, että ASP-säästäjä tekee myös ensimmäisen kuukausitalletuksen.

Kuten ennenkin, ASP-säästämisessä voi jatkossa pitää taukoja, eli talletuksia ei tarvitse tehdä peräkkäisinä kuukausina. ASP-säästäjä voi näin ollen halutessaan jättää kuukausitalletuksen tekemättä, jolloin kyseistä kuukautta ei lasketa 20 vaadittuun vähimmäiskuukausitalletukseen ja jatkaa säästämistä taas myöhemmin.

Yhteistallettajien iällä tai perhesuhteilla ei jatkossa ole merkitystä.

ASP-säästämisen aloittaminen yhdessä toisen henkilön kanssa tai toisen henkilön liittäminen jo olemassa olevaan ASP-tiliin on mahdollista sekä aiemmassa että uudessa ASP-järjestelmässä.

ASP-säästämisen yläikärajan poistuessa yhteistallettajien iällä tai perhesuhteilla ei jatkossa ole merkitystä, vaan yhteisen ASP-tallettamisen ainoana ehtona on, että kumpikaan yhteistallettajista ei ole omistanut asuntoa aiemmin. Vanhassa järjestelmässä yhteistallettajaksi ryhtyminen tai ASP-tiliin liittyminen edellytti joko, että molemmat ASP-säästäjät olivat alle 44-vuotiaita tai että toinen heistä oli alle 44-vuotias ja he olivat keskenään avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, taikka jos heillä on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat olleet aiemmin keskenään avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.

Yhteisen asunnon hankkimiseksi ei ole välttämätöntä, että ASP-tili on tehty yhdessä tai kahden henkilön erilliset ASP-tilit yhdistetään, vaan kaksi ASP-säästäjää voivat ostaa yhteisen asunnon myös erillisten ASP-sopimusten perusteella. Sopimusten yhdistäminen on tarpeen esimerkiksi silloin, kun asunnon osto tulee ajankohtaiseksi, mutta toinen ASP-säästäjistä ei ole vielä tallettanut vaadittuja kuukausittaisia talletuksia.

Väliaikaisrahoitus tulee jatkossa muuttaa ASP-korkotukilainaksi kahden vuoden kuluessa.

Mikäli asunnon ostaminen tulee ajankohtaiseksi ennen, kun ASP-tilille on tehty riittävästi talletuksia, on mahdollista käyttää väliaikaisrahoitusta. Väliaikaisrahoituksella tarkoitetaan muuta lainaa kuin ASP-korkotukilainaa, joka nostetaan pankista siihen tarkoitukseen, että asunnon hankinta rahoitetaan sillä väliaikaisesti. ASP-säästäjä jatkaa edelleen ASP-tilille säästämistä asunnon ostettuaan. Väliaikaisrahoitus muutetaan ASP-korkotukilainaksi, kun tarvittavat kvartaali- tai kuukausitalletukset sekä 10 prosentin omasäästöosuus on säästetty.

Sekä aiemmassa että uudessa ASP-järjestelmässä väliaikaisrahoitus on ollut mahdollista, mikäli ASP-tilille on jo asunnon hankkimishetkellä säästetty vähintään puolet talletuseristä ja viisi prosenttia asunnon hankintahinnasta on säästetty ASP-tilille.

Koska väliaikaisrahoitus on tarkoitettu tilapäiseksi järjestelyksi, uudessa järjestelmässä on asetettu kahden vuoden määräaika väliaikaisrahoituksen muuttamiselle ASP-korkotukilainaksi. Jos väliaikaisrahoitusta ei muuteta kahden vuoden kuluessa asunnon ostosta, ASP-sopimus purkautuu, eikä oikeutta ASP-korkotukilainaan enää ole. ASP-säästäjän tulee huolehtia puuttuvien talletusten tekemisestä sekä siitä, että hän hakee ajoissa lainan myöntäneeltä pankilta väliaikaisrahoituksen muuttamista vastaantulolainaksi, kun edellytykset täyttyvät.

Lisäkoron maksusta vastaa ASP-lainan myöntänyt pankki.

Lisäkoron maksua koskevaa sääntelyä on monilta osin tarkennettu uudessa järjestelmässä, mutta sen perusperiaate pysyy samana. Lisäkorkoa maksetaan edelleen ASP-säästämisen aloitusvuodelta ja tämän jälkeen enintään viideltä seuraavalta kalenterivuodelta. Jos säästäminen on aloitettu ennen kuin ASP-säästäjä on täyttänyt 18 vuotta, säästäjä ja pankki voisivat kuitenkin sopia, että lisäkorkoa maksetaan siltä vuodelta, jolloin säästäjä täyttää 18 vuotta ja tämän jälkeen enintään viideltä seuraavalta kalenterivuodelta.

Tarkennuksena lakiin on otettu maininta siitä, että lisäkoron maksusta vastaa se pankki, joka myöntää ASP-lainan. Lainan myöntävä pankki vastaa lisäkorosta koko talletusajalta, vaikka ASP-tili olisikin kesken säästämisen siirretty toiseen pankkiin.

Koska lisäkoron maksajatahosta ei ole aiemmin ollut säännöksiä, on tämä voinut johtaa välillä epäselviin tilanteisiin, jos ASP-laina myönnetään eri pankista, kuin jossa ASP-sopimus on tehty. Lisäkoron maksaja voi kuitenkin edelleen olla muu kuin lainan myöntävä pankki, jos ennen 1.6.2026 tehdyssä ASP-sopimuksessa on sovittu toisin. Tällöin noudatetaan ASP-sopimuksen ehtoja. Uuden lain voimaantulon jälkeen tehtävissä ASP-sopimuksissa ei voida enää sopia lisäkoron maksajasta laista poikkeavasti.

Maksettavaan lisäkoron enimmäis- ja vähimmäismäärät tarkentuvat myöhemmin, mutta yleisiä määrää koskevia tarkennuksia on jo tehty. Jatkossa laissa todetaan selvyyden vuoksi, että jos kaksi asuntosäästäjää hankkii yhteisen asunnon erillisten säästösopimusten perusteella, lisäkorko maksettaisiin erikseen kummallekin omien talletusten perusteella.

Lisäkorko maksetaan vain asunnon hankintaan käytettäville ASP-säästöille.

Lisäksi lakiin on lisätty maininta siitä, että lisäkorko maksetaan vain asunnon hankintaan käytettäville ASP-säästöille. Jos ASP-säästäjä on tallettanut enemmän kuin vaadittavat kymmenen prosenttia asunnon hankintahinnasta ja haluaisi käyttää osan säästöistä muuhun kuin asunnon rahoittamiseen, lisäkorko maksettaisiin vain niille säästöille, jotka käytetään asunnon hankinnan rahoittamiseen. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole kokonaan estää ylimääräisten talletusten käyttämistä esimerkiksi ostettavan asunnon remontointiin tai muuhun tarkoitukseen, mikäli ASP-säästäjä näin haluaa menetellä siitä huolimatta, että lisäkorkoa ei tälle osalle talletuksia makseta.

Lisäkoron maksuajankohtaa on tarkennettu. Mikäli hankitaan valmis asunto, lisäkorko maksetaan kaupanteon yhteydessä. Jos sen sijaan hankitaan asunto, joka valmistuu myöhempänä ajankohtana, kuten asunto-osake rakenteilla olevasta asunto-osakeyhtiöstä taikka rakennettava omakotitalo, lisäkorko maksetaan, kun asuntosäästötililtä ensimmäisen kerran nostetaan varoja asuntoa varten. Aiemmin rakennettavan omakotitalon hankinnan perusteella maksettiin lisäkorkoa vasta, kun rakennusvalvontaviranomainen on suorittanut tallettajan rakentaman tai rakennuttaman asunnon käyttöön hyväksymistä koskevan loppukatselmuksen, joten tältä osin lisäkoron maksuajankohta aikaistuu. Näin ollen jatkossa lisäkorko olisi kaikissa tapauksissa käytettävissä asunnon rahoittamiseen, koska se maksettaisiin käytännössä lainan nostamisen ja kaupanteon yhteydessä tai vastaantulolainalla rahoitettavan asunnon rakennushankkeen aloittamisen yhteydessä.

Jos ASP-tilin varoja nostetaan osissa, ASP-tilitiedot ilmoitetaan Valtiokonttorille siinä vaiheessa, kun kaikki talletukset on nostettu ja tili suljetaan. Tilin sulkupäivä on se päivä, jolloin tililtä nostetaan varoja viimeisen kerran ASP-lainalla hankittavan asunnon ostoon. ASP-lainaa nostetaan vasta, kun kaikki ASP-tilin varat sekä mahdolliset muut omat varat on käytetty.

Oikeus vanhojen ASP-sopimusten mukaiseen asuntosäästöpalkkioon päättyy 1.1.2028 alkaen.

Vanhoissa ASP-sopimuksissa, jotka on tehty 31.12.1992 tai sitä ennen, on vielä ollut tietyissä tilanteissa mahdollisuus asuntosäästöpalkkioon, joka on ollut valtion varoista maksettava talletus- ja lisäkorosta erillinen palkkio ASP-säästäjälle. Asuntosäästöpalkkio on maksettu, kun asuntoa koskeva kauppakirja tehdään tai mikäli kyse on omakotitalon rakentamisesta, kun rakennusvalvontaviranomainen suorittaa asunnon loppukatselmuksen.

Oikeutta asuntosäästöpalkkioon ei enää ole 1.1.2028 ja sen jälkeen tehtyjen asuntokauppojen tai loppukatselmuksen perusteella. Mikäli 31.12.1992 tai ennen tehdyn ASP-sopimuksen perusteella haluaa vielä asuntosäästöpalkkion, tulee ASP-ehdot täyttää ja asunto hankkia tai loppukatselmus suorittaa valmiiksi ennen vuoden 2027 loppua. Siirtymäajan tarkoitus on, että ne nykyiset ASP-säästäjät, jotka ovat oikeutettuja asuntosäästöpalkkioon, ehtisivät halutessaan hankkia ensiasunnon ASP-lainalla siirtymäajan kuluessa ja tekemään kaupat viimeistään 31.12.2027.

ASP-säästäjä voi valita lainalle pankin korkosuojatuotteen valtion ASP-korkotuen sijasta.

ASP-järjestelmän keskeinen etu on ASP-lainalle maksettava korkotuki, joka kattaa osan korkokuluista, kun tietty korkotaso lainalla ylittyy. Korkotuki huomioidaan lainalla niin, että pankki veloittaa lainansaajalta korkotuen määrää vastaavasti alempaa korkoa, jonka jälkeen Valtiokonttori maksaa korkotuen osuuden pankille korkohyvityksenä. Korkotuen toimintamalli säilyy jatkossakin ennallaan, mutta korkotuen määrä ilmoitetaan myöhemmin.

ASP-lainan korkotuesta johtuen muiden pankin omien korkosuojatuotteiden käyttömahdollisuudet ovat olleet korkotukiaikana aiemmin rajoitettuja, eikä esimerkiksi korkokaton tai korkoputken käyttäminen ole ollut mahdollista. Uudessa järjestelmässä ASP-säästäjälle annetaan kuitenkin mahdollisuus ASP-lainan nostamisen yhteydessä valita valtion ASP-korkotuen ja pankin korkosuojatuotteiden välillä.

ASP-säästäjä voi jatkossa halutessaan valita lainalleen pankin korkosuojatuotteen valtion ASP-korkotuen sijasta ja saada silti kaikki muut ASP-lainan edut, kuten maksuttoman ja määrältään korotetun valtiontakauksen ja lisäkoron. Tällöin valtio ei maksa lainalle korkotukea, eikä korkotukea ole myöskään mahdollisuutta saattaa myöhemmin voimaan, eli valinta on sitova. Pankin korkosuojatuotetta voi kuitenkin pankin lainaehtojen salliessa vaihtaa pankin kanssa sopimalla. Pankin korkosuojatuotteet saattavat olla maksullisia.

Jos lainalle tulee pankin korkosuojatuote valtion ASP-korkotuen sijasta, lainaan ei sovelleta ASP-korkotukilainoja koskevia lakisääteisiä rajoitteita, kuten lainan kuntakohtaista enimmäismäärää, korkokustannusten määrää koskevia vaatimuksia taikka asunnon käyttörajoituksia. Laina-aika on kuitenkin rajoitettu, sillä enimmäislaina-aikaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös valtiontakaukseen. Valtiokonttorille muulla korkosuojatuotteella suojattu laina ilmoitetaan, kuten valtiontakauslaina.

Jos ASP-säästäjä haluaa lainalleen valtion ASP-korkotuen, pankin muiden korkosuojatuotteiden käyttäminen ei ole jatkossakaan mahdollista. ASP-korkotuki on voimassa ensimmäiset 10 lainavuotta lainan tai sen ensimmäisen erän nostosta lukien, joten korkotukiajan päättymisen jälkeen ASP-lainansaaja voi sopia pankkinsa kanssa uuden korkosuojatuotteen lisäämisestä lainalleen. ASP-korkotuen ennenaikaisesta lakkauttamisesta on myös mahdollista sopia pankin kanssa ennen 10 vuoden korkotukiajan päättymistä, mutta korkotuen uudelleen voimaan saattaminen ei ole tämä jälkeen mahdollista.

Lainan lyhennysvapaiden tai -tavan johdosta laina-aika voi jatkossa pidentyä 29 vuoteen.

Aiemmin ASP-korkotukilainan laina-aika on ollut enintään 25 vuotta lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Laina-ajan pidentäminen yli 25 vuoteen ei ole ollut mahdollista millään perusteella.

ASP-korkotukilainalla on saanut olla enintään kaksi vuotta lyhennysvapaata. Lyhennysvapaat eivät ole kuitenkaan saaneet pidentää laina-aikaa yli 25 vuoden enimmäislaina-ajan.

Uudessa järjestelmässä ASP-lainan enimmäislaina-aika on edelleen 25 vuotta lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta, mutta myöhemmin laina-aikana lyhennysvapaista tai esimerkiksi lainan lyhennystavasta johtuvat laina-ajan muutokset olisivat mahdollista. Jatkossa lainansaajalla saa olla enintään neljä vuotta lyhennysvapaata, joista yhtäjaksoista lyhennysvapaata saa olla enintään kaksi vuotta. Lyhennysvapaiden myötä laina-aika saa näin ollen pidentyä enintään 29 vuoteen. Lisäksi on mahdollista, että lainan lyhennystavasta (esim. tasaerä) johtuen laina-aika pitenee tämänkin yli.

Samat säännöt pätevät jatkossa myös tavallisten valtion takaamisen asuntolainojen laina-aikaan. Vanhassa järjestelmässä näidenkin lainojen enimmäislaina-aika on ollut aiemmin 25 vuotta lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta, mutta sitä on voitu myöhemmin laina-aikana lainansaajan pyynnöstä pidentää enintään 27 vuodeksi, jos lainansaajan lainanhoitokyky on oleellisesti heikentynyt sairauden, työttömyyden tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Jatkossa myös tavallisen valtion takaaman lainan laina-aika voi lyhennysvapaiden johdosta pidentyä enintään 29 vuoteen neljän vuoden lyhennysvapaiden johdosta, josta enintään kaksi vuotta voi olla yhtäjaksoisesti. Jatkossa lainansaajan maksukyvyn heikentymiseen liittyvää perustetta lyhennysvapaille ei tarvita.

Korkotuen voi lakkauttaa oma-aloitteisesti ilmoittamalla tästä Valtiokonttorille.

ASP-järjestelmän tarkoituksena on kannustaa oman asunnon hankintaan, joten oikeus ASP-asunnon vuokraamiseen tai käyttämiseen muuna kuin omana asuntona on rajoitettu. Aiemmin ASP-korkotukilainalla rahoitettua asuntoa sai vuokrata tilapäisesti ja enintään kahden vuoden ajan erityisestä syystä, kuten toisella paikkakunnalla opiskelun tai työskentelyn vuoksi.

Kahden vuoden enimmäisvuokrausaika säilyy jatkossakin, mutta erityistä syytä ei enää tarvita, joten asuntoa voi vuokrata mistä tahansa syystä. Yli kaksi vuotta kestävä vuokraaminen tai asunnon käyttäminen muuna kuin omana vakituisena asuntona ei ole sallittua jatkossakaan.

Uudessa järjestelmässä ASP-lainansaajalla on myös mahdollisuus lakkauttaa korkotuki oma-aloitteisesti ilmoittamalla tästä Valtiokonttorille, mikäli lainansaaja ei käytä ASP-asuntoa enää omana asuntonaan. Korkotuen maksaminen lakkaa alkaen siitä kuukaudesta, kun asunto ei ilmoituksen mukaan ole lainansaajan omassa käytössä. Tällä tavoin lainansaaja voi saada korkotuen lakkaamaan helposti tilanteessa, jossa asuntoa on tarkoitus käyttää jatkossa esimerkiksi sijoitustarkoitukseen. Korkotuen lakkauttamisilmoitus on syytä tehdä myös lainan myöntäneelle pankille, jotta pankki pystyy ottamaan tämän huomioon korkohyvitystä laskiessaan.

Uusi korkotukilainalla rahoitettava omistusasunto ostettava 2 vuoden kuluessa ensiasunnon myymisestä.

Ensiasunnon hankintaan käytetty ASP-korkotukilaina on ollut mahdollista siirtää uuteen asuntoon, jos lainansaajalle tulee tarve asunnon vaihtoon, mutta hän haluaa edelleen säilyttää ASP-etunsa, kuten maksuttoman valtiontakauksen ja korkotuen. Lainan siirtäminen uuteen asuntoon on jatkossakin mahdollista, mutta lailla on asetettu määräaika uuden asunnon hankinnalle. Mikäli ASP-lainalla hankittu ensiasunto myydään, uusi korkotukilainalla rahoitettava omistusasunto tulee ostaa kahden vuoden kuluessa.

Vastaavasti tavallinen valtion takaama asuntolaina voidaan siirtää uuteen asuntoon asunnonvaihtotilanteessa. Tällöin lainansaajan ei tarvitse maksaa uutta takausmaksua, ellei asunnon vaihdon johdosta ole tarvetta kasvattaa lainan määrää. Jos lainan määrää kasvatetaan, tämä toteutetaan nostamalla vanhan lainan lisäksi uusi erillinen laina, josta maksetaan takausmaksu.

Jos vanha asunto myydään, myös valtion takaaman asuntolainan osalta uusi asunto tulee ostaa kahden vuoden kuluessa.

Takauskorvaushakemus tehtävä 3 kk kuluessa takauksen erääntymisestä.

Takauskorvauksen maksamista ja lainanmyöntäjän menettelyä takauskorvaustilanteissa on uudessa laissa tarkennettu.

Lakiin on selkeyden vuoksi otettu viittaukset takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annettuun lakiin, jossa säädetään takauksen erääntymisestä. Aiemmin takauskorvauksen suorittaminen on sidottu lainanmyöntäjälle aiheutuvaan lopulliseen menetykseen, jota on voitu pitää tietyissä tilanteissa epäselvänä kriteerinä.

Takauskorvausta voidaan hakea Valtiokonttorilta takauksen eräännyttyä. Jatkossa takauskorvaushakemus on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa takauksen erääntymisestä. Mikäli takauskorvausta haetaan myöhemmin kuin kolmen kuukauden kuluessa takauksen erääntymisestä, viivästyskorkoa maksetaan aikarajan umpeuduttua vasta hakemuksen vireilletulosta alkaen. Tarkoituksena on kannustaa lainanmyöntäjiä hakemaan takauskorvauksia viipymättä ja ehkäistä tilanteita, joissa viivästyskorkoa ehtii kertyä pitkältä ajalta sen vuoksi, ettei takauskorvausta ole haettu, vaikka edellytykset sen maksamiselle olisivat jo täyttyneet.

Lisäksi lakiin on otettu säännökset siitä, kuinka vakuuden myynnistä saatavat varat tulee kohdentaa. Kuten aiemminkin, varat on ensisijaisesti kohdistettava valtion takaamalle lainalle, mutta selkeyden vuoksi on lisätty säännös siitä, että asunnon myynnistä kertyneet varat on kohdennettava ensin myynnistä aiheutuneille kuluille, sitten viivästyskorolle ja korolle ja viimeksi lainan pääomalle.

Takauskorvauksen alentamisen perusteita on täsmennetty. Kuten aiemminkin, takauskorvausta voidaan alentaa tai se voidaan jättää suorittamatta, jos lainanmyöntäjä on lainaa myöntäessään tai laina-aikana jättänyt noudattamatta laissa säädettyä taikka hyvää pankkitapaa. Jatkossa perusteena voi olla myös hyvän luotonantotavan noudattamatta jättäminen tai se, että lainanmyöntäjä on toiminut muuten tavalla, joka voi lisätä valtion takauskorvausriskiä.

Edellytyksenä olisi kuitenkin, että kyseessä on luotonantajan olennainen laiminlyönti tai muu moitittava menettely, eikä vähäisen rikkomuksen (esimerkiksi enimmäislaina-ajan vähäinen ylittäminen), perusteella tehtäisi vähennyksiä takauskorvaukseen. Sen sijaan valtion edun loukkaaminen ei enää olisi takauskorvauksen maksamatta jättämisen edellytys, koska sen arviointi ja osoittaminen voi olla käytännössä vaikeaa. Sen sijaan arvioidaan valtion takauskorvausriskiä ja lainanmyöntäjän menettelyn vaikutusta siihen.