Mitä työhyvinvointi on?

Kaiku-työhyvinvointimääritelmä

Me Kaiku-työhyvinvointipalveluissa olemme määritelleet työhyvinvoinnin valtion henkilöstöpoliittisiin linjauksiin tukeutuen näin:

Työhyvinvointia syntyy työssä, tekemällä mielekästä työtä.

Työhyvinvointi on sekä yksilön että työyhteisön kokemus, johon vaikutetaan yhdessä.

Työhyvinvoinnin kokemus pohjaa

  • hyvään johtajuuteen ja työn tekemistä tukeviin rakenteisiin,
  • osaamiseen ja työn hallintaan sekä
  • luottamukseen ja osallisuuteen.

Se nostattaa innostusta ja yhteisöllisyyttä ja antaa puhtia tehdä tuloksellista työtä, kehittyen ja kehittäen.

Mielekäs, mielenkiintoinen ja sujuva työ kannustavassa työyhteisössä ja turvallisessa, ergonomisesti oikein mitoitetussa – ja tarvittaessa tuunattavissa olevassa – työympäristössä on myös pitkien työurien edellytys.

Työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa

Keskeistä määritelmässä on, että työhyvinvointia tuottaviin tekijöihin voidaan vaikuttaa. Se on tahdon asia. Jokaisella on oma roolinsa niin oman kuin työtovereittensakin työhyvinvoinnin edellytysten luomisessa, mutta koska monet rakenteelliset asiat ohjaavat keskeisesti ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä sekä työilmapiiriin ja kulttuurin, on vastuu työhyvinvontiasioista sitä suurempi, mitä enemmän on vaikutusvaltaa työtä tukeviin rakenteisiin. Siksi sanomme, että työhyvinvoinnin edellytysten luominen on pitkälti linjajohdon vastuulla.

Jokaisella on vastuunsa

Myös yksilöllä, meistä jokaisella, on osansa oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin kehittämisessä. Yksilön työkyky muodostuu ammatillisesta (osaaminen), fyysisestä (suhteessa työtehtäviin), psyykkisestä (riittävä henkinen tasapaino), sosiaalisesta (vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa) ja henkisestä (esimerkiksi toiveikkuus, itsensä johtajuus) ulottuvuudesta. Jokaisella on näistä oma – hetkittäinkin vaihtuva – kokemuksensa, tunteensa ja tahtotilansa. Jokaisella työtätekevällä on myös viime kädessä vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja sen kehittämisestä sekä omien tavoitteidensa ja rajojensa asettamisesta.

On meidän jokaisen oma etu pitää itsestään mahdollisimman hyvää huolta. Näin voi olla avuksi myös toisille ja antaa täysipainoisen panoksensa edustamansa organisaation tehtävien suorittamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Erinäiset tutkimukset (esim. Vahtera & Kivimäki, Hakanen, Csikszentmihalyi) kuitenkin osoittavat, että toimivat työyhteisöt edistävät jäsentensä työssä suoriutumista ja jaksamista ja että ihminen, joka kokee tyydytystä työstään, jaksaa pitää huolta itsestään myös muutoin.

Oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen on merkittävä työhyvinvoinnin mahdollistaja. Työyhteisöissä, joissa johtaminen koettiin oikeudenmukaiseksi, psyykkisen rasituksen riski oli puolet pienempi kuin epäoikeudenmukaisesti johdetuissa työpaikoissa. (Mika Kivimäki, Työterveyslaitos 2002)

Työhyvinvointi on yksinkertaisesti siis sitä, että …

  • töihin on kiva tulla
  • kokee osaavansa ja onnistuvansa töissään
  • tuntee kehittyvänsä työssään
  • ihmissuhteet työpaikalla ovat kunnossa  
  • työ- ja yksityiselämä ovat tasapainossa
  • tuntee työnsä arvokkaaksi
  • tuntee saavansa arvostusta työssään
  • ihmiset pysyvät työelämässä entistä kauemmin  
  • työpaikan sairauspoissaolot pysyvät kurissa
  • työpaikan johtaminen on kunnossa

Pohtikaa yhdessä…

Vai mitä mieltä teillä ollaan? Työhyvinvoinnin yhdessä tutkiminen ja avaaminen jokaisen jäsenen näkökulmasta voisi olla suositeltava tiimi- tai yksikkökokouksen aihe. Mitä työhyvinvointi tarkoittaa itse kullekin? Mistä tekijöistä se muodostuu? Miten niihin voidaan vaikuttaa? Kuka ja ketkä vaikuttavat? Jne.

Työhyvinvointiasioissa ei ole yhtä ainoaa totuutta

Kun puhutaan työhyvinvoinnista, liikumme aihealueella, jossa ei ole yhtä ja ainoaa totuutta. Ei ole yhtä ainoaa auktorisoitua määritelmää tai menetelmää, miten sitä tulee lähestyä. Sen sijaan löytyy tukuittain erilaisia mielipiteitä, näkemyksiä, tutkittua ja tutkimatonta tietoa, toimivia ja ei-toimivia malleja ja kokemuksia, jotka pohjaavat yleensä johonkin tiettyyn tilanteeseen tai aineistoon.

Mekään Kaiku-työhyvinvointipalveluissa emme halua esiintyä työhyvinvoinnin auktoriteetteina ja kertoa sormi pystyssä, mitä työhyvinvointi on tai että näin tulee toimia. Emme edes, että tekemällä näin, tuloksesi paranee.

Tahdomme olla herättelijöitä, keskustelukumppaneita ja sparraajia tässä aikamme työelämän kiihtyvän muutoksen aikana kärjistyvässä keskeisessä kysymyksessä.

Lue tutkimustuloksia aiheesta: Työhyvinvointi ja työurien pidentäminen sekä työhyvinvoinnin seuranta ja arviointi >

Yhteystietomme >

Julkaistu 8.11.2012 klo 10.30 , päivitetty 7.2.2013 klo 11.00
Suomeksi   På svenska   In English

Takaisin sivun alkuun