Kohti uusia ulottovuuksia; ratkaisukeskeisyyden abc

Kun tiedät mikä toimii, TEE LISÄÄ. Jos joku ei toimi, TEE TOISIN. Jos se ei ole rikki, ÄLÄ RIKO SITÄ. Nämä ovat ratkaisukeskeisen toimintamallin peruspilareita.

Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä ollaan arvostavasti läsnä, kuullaan kyllä toisen huoli ja murheet, mutta ei vahvisteta niitä tai lähdetä mukaan surkuttelemaan. Vaikka menneeseenkin voi vaikuttaa vaikuttamalla omaan asennoitumiseensa (lue lisää vaikka Ben Furman: Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus), pääpainon pitäminen nykyhetkessä ja siihen kätkeytyvissä voimavaroissa ja suunnan toivotussa ratkaisussa luo ihan uudenlaista energiaa.

Kuva 650

"The problem with most people is that their problems aren´t big enought."

Ratkaisukeskeisyydessä ajatellaan, että tulevaisuus rakentuu nykyhetkestä ja että polku mahdolliseen alkaa mahdottomasta, usein toivon ja rohkeuden tarinoista. Siinä uskotaan paitsi ongelman ”omistajan” omiin voimavaroihin ja ratkaisukykyyn myös siihen, että arvostus ja moniäänisyys rikastavat. Ongelmia ja huolia penkoessa niiden takaa löytyy täyttymättömiä unelmia! Pienin askelin on mahdollista selviytyä suuristakin vaikeuksista. Joskus huonolta tuntuva esitys voi lopulta olla hyvän idean alku. Muutos on elämän vastaanottamista. (www.ratkes.fi)

Hyviksi koettuja työkaluja ovat muiden muassa seuraavat:

• Avoimet kysymykset

Edellä on jo useampaan otteeseen todettu, että kysymykset rikastuttavat vuorovaikutusta, osoittavat, että uskot keskustelukumppanin omiin voimavaroihin, tietoon ja kykyihin ratkaista käsillä oleva asia, mikä näin ollen synnyttää luottamusta. Ne siis synnyttävät uutta ajattelua, ymmärrystä ja oppimista sekä uusia mahdollisuuksia vaikeissakin tilanteissa ja suuntaavat energiaa kohti toimintaa.

Avoimia kysymyksiä ovat pääsääntöisesti sanoilla mitä, mikä, missä, milloin, miten, kuka alkavat kysymykset, jotka eivät tarjoa jo viitettä mahdolliseen ratkaisuvaihtoehtoon. Kaiku-oppaassa Hyvä pomo on esimerkkejä käyttökelpoisista avoimista kysymyksistä. Opas löytyy Valtiokonttorin sivustolta >

• Selviytymiskysymykset

Kun toisella on ollut oikein vaikeaa, eikä ole aika vielä lähteä eteenpäin, voi yhdessä pysähtyä miettimään, mitä (piileviä) voimavaroja hänellä on, että hän on kaikesta huolimatta selvinnyt.

Joskus voi myös olla hyvä keskittyä siihen, miten selvitään päivä kerrallaan. Työtoverin kuolema, väkivaltainen asiakastilanne tai irtisanominen voivat olla varsin lamauttavia tilanteita ja kestää tovin, ennen kuin ihminen pystyy ajattelemaan laajempia selviytymiskeinoja.

• Myönteisten poikkeuksien huomaaminen

Milloin ongelmaa, joka työyhteisöä/työntekijää/sinua itseäsi vaivaa, ei esiintynyt? Pohdi ongelmatonta tilannetta mahdollisimman tarkkaan ja mieti, mitä sellaisia piirteitä siinä on, mitä voisi tuoda tähän hetkeen, käsillä olevaan ongelmaan.

• Voimavarojen bongaus

Kuuntele herkällä korvalla toisen puhetta ja katsele tekoja. Mitä voimavaroja hänellä huomaat (taitoja, osaamista, tietoja, läheisiä, verkostoja, harrastuksia, etc.)

• Asteikot, pienillä askeleilla eteneminen ja edistyksen huomaaminen

Asteikot – portaat, askeleet tms. - ovat yksi tapa konkretisoida edistystä ja ensimmäistä askelta sitä kohti. Mihin numeroon pyrit asteikolla 0–10? Jos sinun pitäisi ilmaista kouluasteikolla missä olet nyt suhteessa tavoitteeseesi, minkä numeron valitsisit? Jos olisit valinnut puoli astetta/asteen/plussan enemmän, mikä olisi ollut toisin? Millä keinoin pääset pykälän eteenpäin? Jotta pääsisit asteikollasi plussan puolelle, mitä pitäisi tapahtua? Mitä sinä silloin teet? Kuka sinua auttaa siinä?...

• Toivon esillä pitäminen

Toivolla on positiivinen merkitys työntekijälle, organisaatiolle ja johtamiselle. Sillä on yhteys matalaan emotionaaliseen uupumukseen, se voi voi suojata työhön liittyviltä negatiivisilta vaikutuksilta, sillä korkeaan toivon tasoon liittyvät myönteiset tunteet ja optimistisuus, työntekijän toivon taso voi olla positiivisesti yhteydessä heidän kokemaansa tyytyväisyyteen ja pätevyyteen omassa työssään

• ”Jos tapahtuisi ihme…”

Tämä on klassinen, ehkä naiviltakin tuntuva kysymys, joka kuitenkin toimii lähes ihmeenomaisesti ja saa ihmisen suuntaamaan huomionsa ja energiansa ratkaisuun. ”Jos huomisaamuna heräät hyvin nukkuneena ja yht’äkkiä huomaat, että sinulla ei olekaan enää tätä ongelmaa/toiveesi on toteutunut, mitä silloin koet/näet/tunnet/teet? Mitä on tapahtunut? Ketkä kaikki ovat olleet tapahtumissa mukana? Mitä sinä itse olet tehnyt? Mistä aloitit?...”

Pohdinta: Muutoksesta myönteistä

Mitä mahdollisuuksia muutos meille tarjoaa? Olemme aikaisemmin olleet samankaltaisessa tilanteessa ja miten niistä selvisimme? Millaista toimintamme sitten on, kun muutos on onnistunut? Millaisia toiveita meillä on muutoksen suhteen? Miten itse edistämme toiveitten toteutumista, mitä voimme tehdä heti, entä mikä on seuraava askel?

Kysymyksiä pohdittavaksi:

Jos olet esimies, kerro esimerkki tilanteesta, jossa olit johtajana parhaimmillasi? Mitä silloin tapahtui? Mitkä olosuhteet auttoivat?

Jos et työskentele esimiehenä nyt, kerro esimerkkitilanteesta, jolloin koit, että sinua johdettiin hyvin (esimerkiksi vahvuuksia hyödyntäen)?

Ratkes-yhdistyksen nettisivut >

Takaisin pääsivulle turkoosi

Julkaistu 28.1.2014 klo 17.10 , päivitetty 14.2.2014 klo 9.03


Takaisin sivun alkuun