Usein kysyttyä

Mitä testamentin tiedoksianto tarkoittaa?
Testamentti annetaan tiedoksi perilliselle. Tiedoksiannon tarkoitus on, että perillinen saa tutkia, onko testamentti laadittu laissa säädetyssä muodossa. Jos perillisiä ei ole, testamentti annetaan tiedoksi Valtiokonttorille.

Olen tehnyt testamentin. Pitääkö se lähettää Valtiokonttoriin?
Ei tarvitse. Testamentti annetaan tiedoksi vasta testamentin tekijän kuoltua.

Minulle on testamentattu omaisuutta. Pitääkö testamentti antaa tiedoksi Valtiokonttorille?
Testamentti on aina annettava tiedoksi perilliselle. Tiedoksiannon tarkoitus on, että perillinen saa tutkia, onko testamentti laadittu laissa säädetyssä muodossa. Jos perillisiä ei ole, testamentti on annettava tiedoksi Valtiokonttorille.

Leski elää. Pitääkö keskinäinen testamentti antaa ensiksi kuolleen puolison jälkeen tiedoksi Valtiokonttorille, jos toissijaisia perillisiä ei ole?
Testamentti annetaan tiedoksi Valtiokonttorille vain silloin, kun perillisiä ei ole. Leski perii puolisonsa perintökaaren 3 luvun 1 §:n perusteella, eikä Valtiokonttoria ole myöskään mainittu saman pykälän 2 momentin toissijaisten perillisten luettelossa. Testamenttia ei tarvitse tässä tapauksessa antaa tiedoksi Valtiokonttorille.

Tarvitseeko Valtiokonttoriin toimittaa koko sukuselvitys testamentin tiedoksiannon yhteydessä? Tutkiiko Valtiokonttori, onko testamentin tekijä kuollut perillisittä?
Valtiokonttori ei tutki sukuselvityksiä testamenttiasioissa. Tiedoksiantajan vastuulla on selvittää, kenelle testamentti tulee antaa tiedoksi. Testamentin mukana Valtiokonttoriin lähetetään perukirjakopion lisäksi kopio perinnönjättäjän virkatodistuksesta, josta näkyy, että hän on kuollut sekä kopio yhden yleistestamentinsaajan virkatodistuksesta, josta näkyy, että hän on elossa (kopio rekisteriotteesta, jos kysymyksessä on yhteisö).

Jos tuon testamentin Valtiokonttoriin henkilökohtaisesti, voidaanko se käsitellä odottaessani?
Ei valitettavasti voida. Testamentit käsitellään saapumisjärjestyksessä. Testamentin voi tuoda Valtiokonttoriin. Sen voi jättää ala-aulan neuvontaan toimitettavaksi kirjaamoon. Mikäli testamentti halutaan noutaa, siitä tulisi mainita tiedoksiannon lähetekirjeessä. Valtiokonttori ilmoittaa, kun testamentti on noudettavissa neuvonnasta.

Pitääkö Valtiokonttori kutsua perunkirjoitukseen, jos perillisiä ei ole, mutta testamentti löytyy?
Periaatteessa Valtiokonttori tulisi tällöin kutsua perunkirjoitukseen. Käytännössä emme ole pitäneet tätä tarpeellisena niissä tapauksissa, joissa koko omaisuus on testamentattu. Valtiokonttorille riittää, että testamentti annetaan tiedoksi Valtiokonttorille perunkirjoituksen jälkeen. Perukirjajäljennös on edellytys sille, että Valtiokonttori voi hyväksyä testamentin.

Serkkuni / tuttavani / sosiaalitoimen asiakkaamme / potilaamme / vuokralaisemme / edunvalvonnan päämieheni on kuollut, mitä teen?
Henkilön kuoltua on selvitettävä hänen perillisensä. Perilliset selvitetään tekemällä täydellinen sukuselvitys. Kuolinpesä luovutetaan sukuselvityksessä löytyneiden perillisten hallintaan. Jos perillisiä ei ole, kuolemasta pitää ilmoittaa kirjallisesti Valtiokonttoriin.

Kuka tekee sukuselvityksen, kenen velvollisuus se on?
Sukuselvityksen voi tehdä kuka tahansa. Virkatodistuksia voi ryhtyä keräämään jokainen, jonka intressissä on löytää kuolinpesään oikeudenomistaja, joka voi päättää kuolinpesän asioista. Sukuselvityksen voi hankkia itse tai antaa sen sukuselvityspalvelua tarjoavan tahon tehtäväksi (kts. seuraava kysymys). Viime kädessä, mikäli kukaan muu ei asiaa hoida, poliisi on velvollinen ryhtymään toimiin oikeudenomistajan löytämiseksi (perintökaaren 18 luvun 4 §).

Miten sukuselvitys tehdään?
Sukuselvitys on katkeamaton sarja virkatodistuksia vainajasta 15 ikävuodesta aina kuolemaan saakka. Myös kaikista kuolleista perillisistä tulee olla vastaava selvitys, jotta saadaan selville kuolleen sijaan mahdollisesti tulevat perilliset. Sukuselvityksen voi hankkia itse tai antaa sen sukuselvityspalvelua tarjoavan tahon tehtäväksi. Sukuselvityksiä tekevät mm. asianajajat ja muut lakimiehet. Sukuselvityksen voi tilata myös osoitteesta www.sukuselvitykset.fi. Sukuselvityksen kustannukset maksetaan pesän varoista, mikäli kuolinpesässä on varoja.

Ketkä ovat perillisiä?
Perillisiä ovat rintaperilliset eli lapset, puoliso, vanhemmat, sisarukset ja näiden lapset, isovanhemmat, tädit, sedät ja enot sekä toissijaiset perilliset (aiemmin kuolleen puolison isä, äiti, veli ja sisar sekä veljen tai sisaren lapset). Mikäli ketään perillisiä eikä testamenttia ole, perintö menee valtiolle. Perillisittä ja ilman testamenttia kuolleen kuolemasta on ilmoitettava kirjallisesti Valtiokonttoriin.

Vuokralaisemme on kuollut. Kuka huolehtii vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja asunnon tyhjentämisestä?
Henkilön kuoltua on selvitettävä hänen perillisensä. Perilliset selvitetään tekemällä täydellinen sukuselvitys. Sukuselvityksen voi tehdä kuka tahansa. Virkatodistuksia voi ryhtyä keräämään jokainen, jonka intressissä on löytää kuolinpesään oikeudenomistaja, joka voi päättää kuolinpesän asioista. Vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja asunnon tyhjentämisestä huolehtii sukuselvityksessä löytynyt perillinen. Mikäli sukuselvityksestä ilmenee, ettei perillisiä ei ole, tulee tehdä ilmoitus perillisittä kuolleesta henkilöstä Valtiokonttoriin. Valtiokonttori määrää kuolinpesälle pesänhoitajan, joka huolehtii myös vuokra-asuntoon liittyvistä toimenpiteistä.

Kuka huolehtii perillisittä kuolleen henkilön hautaamisesta?

Hautaamiseen liittyvät kustannukset tulevat maksettaviksi kuolinpesän varoista. Jos kuolinpesässä on varoja, vainajan läheiset saavat halutessaan järjestää vainajan varoihin nähden kohtuulliset hautajaiset. Mikäli kukaan ei ryhdy järjestämään hautaamista tai varoja ei ole, tulisi olla yhteydessä vainajan viimeiseen kotikuntaan, joka hautaustoimilain 23 §:n mukaan viime kädessä vastaa hautausjärjestelyistä.

Onko mahdollista ostaa kiinteistö, jonka omistaja on tietojeni mukaan kuollut ilman perillisiä?

Valtiokonttori ei myy valtiolle perintönä tulleita kiinteistöjä, paitsi niissä poikkeustapauksissa, joissa se on tarpeen pesän velkojen maksamiseksi. Kaikki kiinteistöt eivät tästä huolimatta jää valtion omistukseen. Valtiokonttori tekee aikaisintaan vuoden kuluttua perinnönjättäjän kuolemasta päätöksen siitä, mihin omaisuus lopulta päätyy. Jos kiinteistö päätyy esimerkiksi kunnan omistukseen, kunta saattaa olla halukas myymään sen.

Julkaistu 27.3.2015 klo 14.57 , päivitetty 7.3.2018 klo 8.44
Suomeksi   På svenska

Takaisin sivun alkuun

Anna palautetta

Viesti koskee


Yhteystiedot