Kaikki hyvin työssä? -kyselyn tulokset vuodelta 2014 valmistuneet  (18.12.2014)

Kaikki hyvin työssä? -tulokset 2014, Laitinen, Hetemäki, Väänänen-Tomppo

Kuvassa (vas.) 11.12. Timo Laitinen, Martti Hetemäki ja Irma Väänänen-Tomppo.

Vuorovaikutus kehittynyt myönteiseen suuntaan, mm. johtamiseen panostettava entistä enemmän

Tutkimuksen tulosten valossa valtion työntekijät voivat pääsääntöisesti edelleen hyvin. Kokemukset mm. esimiestyöstä ovat kehittyneet positiivisesti, ja jopa 79 % vastanneista uskoo jaksavansa töissä eläkeikäänsä asti. Vastaajat, joita oli tänä vuonna runsaat 1600, edustavat valtion koko henkilöstöä kaikilta hallinnonaloilta. Tutkimus on tehty joka toinen vuosi vuodesta 2000 alkaen ja se toteutettiin nyt kahdeksatta kertaa.

Valtiokonttori järjesti 11. ja 15.12. kaksi liki samansisältöistä tilaisuutta Kaikki hyvin työssä? -kyselyn vuoden 2014 tulosten julkistamiseksi. Ensimmäisen tilaisuuden avasi Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen ja vierailevana puhujana oli valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä. Toisen tilaisuuden isäntänä toimi Valtiokonttorin toimialajohtaja Mikko Kangaspunta ja Valtion työmarkkinalaitosta edusti neuvottelujohtaja Seija Petrow. Suomen työelämän tulevaisuuden mahdollisuuksia valotti johtava asiantuntija Tuomo Alasoini Tekesistä.

Erikoistutkija Irma Väänänen-Tomppo Valtiokonttorista valotti kuulijoille tutkimuksen tuloksia, joissa korostuu se, että työyhteisöjen toimintaan, vuorovaikutukseen ja ilmapiiriin liittyvät asiat ovat kehittyneet selvästi myönteiseen suuntaan, vaikkakin pienin askelin. Toisaalta monissa toimintarakenteisiin liittyvissä asioissa ei ollut tapahtunut vastaavaa kehitystä. Huolimatta ankeista ajoista valtion henkilöstö voi suurelta osin hyvin.

Työoloilla merkitystä niin työhyvinvoinnin kuin aikaansaavuudenkin kannalta

Tuloksista käy ilmi, miten psykososiaaliset ja organisatoriset työolot vaikuttavat työhyvinvointiin ja työn imuun. Fyysisillä työoloilla tai elintavoilla on työhyvinvoinnin kannalta edellämainittuja huomattavasti vähäisempi merkitys.

Parempi työhyvinvointi mahdollistaa yleensä myös paremman työpanoksen antamisen. Myös oman yksikön aikaansaavuus oli keskimäärin sitä parempi mitä paremmat psykososiaaliset työolot olivat.

Työpaineet eivät vähentyneet

Keskeytykset ja häiriöt työssä ovat nousussa: 66 % kokee tilanteen melko tai erittäin huonona. Samaan aikaan kokemus toistuvasta kiireestä ja tekemättömien töiden paine ovat pysyneet samalla tasolla kuin edellisinä vuosina: noin puolet pitää tilannetta huonona.

Esimiestyöhön ollaan yhä useammin tyytyväisiä

Esimiestyössä oli kyselyn kattaman 15 vuoden aikana tapahtunut selvää kehitystä tuen saamisen, palautteen saamisen, reilun kohtelun ja esimiesten ja alaisten välisen luottamuksen osalta. Palautekäytännöissä tosin on vielä selvästi muita enemmän hiomisen tarvetta. Myös työntekijöiden välinen yhteistyö ja työyhteisön ilmapiiri olivat kehittyneet myönteisesti. Vaikka valtaosa arvioi näitä asioita myönteisesti, osa on niiden suhteen edelleen heikossa tilanteessa.

Omaa osaamista haluttaisiin hyödyntää laajemmin

Vaikka mahdollisuus hyödyntää omaa osaamista työssä on hyvä, paljon on myös toiveita osaamisen laajemmasta käyttämisestä: 45 % mielestä heillä olisi melko tai erittäin paljon sellaista osaamista, jota haluaisi käyttää enemmän työssään.

Kehitettävää on mm. johtamisessa ja kehityskeskusteluissa

Muutosten toteutukseen ei oltu kovin tyytyväisiä ja edellisiä vuosia useampi koki epävarmuutta oman työpaikkansa pysyvyydestä. Vaikutusmahdollisuudet työssä ovat työn ajoitusta tai töiden tekemisjärjestystä lukuun ottamatta edelleen vähäisiä. Työmäärän suhteen virkamiehet joutunevat usein ottamaan vastaan sen, mitä ulkopuolelta tulee, mutta myös työpaikan toimintaperiaatteisiin ja menettelytapoihin oli vaikea päästä vaikuttamaan. 51 % mielestä tulos- ja kehityskeskusteluilla ei ole ollut käytännön vaikutuksia niissä käsiteltyihin asioihin.

Työtehtävät tärkeä motivaation ylläpitäjä

Ehdottomasti suurin motivoiva tekijä valtion töissä ovat työn sisältö ja työtehtävät, ja lähes kaksi kolmesta piti niitä motivoivina. Vain 1-3 % piti työtehtäviään selvästi vastenmielisinä tai ei lainkaan mielekkäinä.

Laitinen haastoi pohtimaan työnteon uusia malleja valtiolla

Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen totesi, että tutkimuksen vastauksista näkyy nykyinen analoginen ajattelumallimme:

”Olemme analogisen maailman ihmisiä. Seinät määrittävät edelleen viraston identiteettiä.”

Myös valtiolla ollaan kuitenkin siirtymässä digitaaliseen maailmaan, minkä tulisi Laitisen mukaan näkyä myös tilatehokkuuden parantumisena. Erilaiset monitoimitilat, joissa kaikilla työntekijöillä ei enää ole omaa nimettyä työpistettä ovat tämän päivän trendi. Myös etätyön tekeminen on muuttunut paljon alkuajoistaan.

”Voisiko jatkossa olla niin, että esimerkiksi Keravalla asuva valtion virkamies voisi kirjautua työasemaansa ja aloittaa työnteon kotikunnassa sijaitsevan valtion viraston tiloissa, vaikka oma emovirasto sijaitsisikin toisella paikkakunnalla?”, Laitinen haastoi pohtimaan uudenlaista tapaa määritellä valtion työpaikka.

Hetemäki: Avainasemassa hyvä johtaminen

Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä listasi omassa esityksessään valtiotyönantajan tulevaisuuden lähtökohtia ja haasteita. Julkisen talouden tila, kasvavat menot ja suuri luonnollinen poistuma vaativat työnantajapolitiikalta uudistumista. Haasteena on ylläpitää valtion työntekijöiden hyvinvointia ja tuottavuutta.

”Valtiontalouden ahdinko korostaa tuottavuuden parantamisen tarvetta. Työhyvinvoinnin parantaminen puolestaan lisää tutkitusti tuottavuutta. Näissä molemmissa on avainasemassa hyvä johtaminen”, Hetemäki summasi.

Alasoini listasi Suomen keinoja Euroopan parhaaksi 

Kaikki hyvin työssä? -tulokset: Kangaspunta, Alasoini, Petrow, Väänänen-Tomppo

Kuvassa (vas.) 15.12. Mikko Kangaspunta, Tuomo Alasoini, Seija Petrow ja Irma Väänänen-Tomppo.

Suomalainen työelämä on keskellä muutosten myllerrystä. Organisaatioiden, vastuiden ja työnjaon sekä päätöksenteon muutokset ovat olleet viime vuosina enemmän sääntö kuin poikkeus, totesi Tuomo Alasoini viitaten tutkimustuloksiin vuosilta 2010–2013.

”Muutoksiin on monia syitä, kuten kehittyvät teknologiat, globalisaatio ja palveluvaltaistuminen, ekotehokkuus, ympäristövastuullisuus, väestön ikääntyminen sekä arvomaailman muutokset.”, listasi Alasoini.

Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaista osaamista. Valtionhallinnossakin on jatkossa hallittava mm. sellaisia asioita kuin merkityksellistäminen, tunneäly sekä luova ja soveltava ajattelu. Jotta voisimme olla vuonna 2020 Euroopan parhaita, me tarvitsemme Alasoinin mukaan riskinottoa, uskallusta, toisinajattelua, verkostoja sekä innostuksen johtamista.

Petrow pohti uudistumisen ja oppimisen kykyä

Seija Petrow kysyi omassa esityksessään, pystyykö valtionhallinto uudistumaan. Hän totesi, että ihmisten halun oppia ja uudistua voi tappaa monella tavalla, mutta ihminen käynnistyy myös hyvin vähällä: hymy tai kiitos usein riittää.

Petrowin mukaan tulevaisuuden rakenteiden tulee olla joustavia ja yhteistyö poliitikkojen ja virkamiesten välillä on entistä suuremassa roolissa.

”Me suomalaiset virkamiehet olemme usein formaaleja ja normatiivisia, mutta emme ketteriä. Pyörimme usein oman häntämme ympärillä, emmekä mieti, mitä kansalaiset haluavat. Valtionhallinnon asiakkuusstrategia 2020 vision mukaan asiakkaalla on käytettävissään tarvitsemansa palvelut, joiden sisältöön ja toteuttamiseen hänellä on mahdollisuus vaikuttaa”, hän totesi.

Petrow haastoi kuulijat lopuksi pohtimaan, miten, missä ja kuinka kauan tulevaisuudessa työskentelemme sekä kuka maksaa työnteon hinnan.

”Minkä ikäisiä varten työelämä on? Entä voisimmeko päästä irti yhden virkapaikan käsitteestä?”

Tutustu tilaisuuksien materiaaleihin oheisten linkkien kautta:

Irma Väänänen-Tomppo, 11. ja 15.12.2014 >
Martti Hetemäki, 11.12.2014 >
Tuomo Alasoini, 15.12.2014 >
Seija Petrow, 15.12.2014 >

Kuvakooste tilaisuuksista >

Kohderyhmä: Virastot ja laitokset
Ydinprosessi: Henkilöstöjohtamisen tukeminen
Julkaistu 18.12.2014 klo 8.40 , päivitetty 18.12.2014 klo 8.40

Takaisin sivun alkuun

Anna palautetta

Viesti koskee


Yhteystiedot