Hyppää sisältöön


Valtion tilinpäätös 2020 visualisoituna

Valtion virastot ja laitokset laativat vuosittain helmikuun loppuun mennessä tilinpäätöksen, johon sisältyvät toimintakertomus, talousarvion toteutumalaskelma, tuotto- ja kululaskelma ja tase sekä liitetiedot. Valtiokonttori kokoaa virastojen ja laitosten tilitiedot valtion keskuskirjanpitoon ja laatii niiden pohjalta valtion tilinpäätöksen.

Talousarviotalous on eduskunnan valtion talousarvioon päättämien tuloarvioiden ja määrärahojen kokonaisuus. Valtion tilinpäätös laaditaan valtion talousarviotalouden tiedoista. Se sisältää talousarvion toteutumalaskelman, tuotto- ja kululaskelman, taseen, rahoituslaskelman sekä liitetietoja.

Visualisointi perustuu vuoden 2020 valtion tilinpäätöksen laskelmiin. Visualisoidussa tilinpäätöksessä luvut on pyöristetty miljardin ja yhden desimaalin tarkkuuteen. Valtiokonttorin visualisoimaa aineistoa käytettäessä on nimettävä alkuperäislähde ja aineistoversion ajankohta, esimerkiksi:

  • © Valtiokonttori (tarkempi aikamääre)
  • Sisältää / kuva perustuu Valtiokonttorin aineistoon (tarkempi aikamääre)

Valtion talousarviotalouden taseen loppusumma vuonna 2020 on 63,2 miljardia euroa. Tämä on noin 7,1 miljardia euroa suurempi kuin edellisenä vuonna, eli kasvua tapahtui noin 13 prosenttia. Suurimmat muutokset taseessa ovat valtionvelan ja kassavarojen määrän muutokset. Koronakriisin vaikutukset näkyvät valtion menojen kasvuna, kun valtion täytyi turvata valtion maksuvalmius. Taseen mukaan valtionvelka on vuoden 2020 lopussa 126,8 miljardia euroa, kun se saman vuoden alussa oli 107,8 miljardia euroa.Valtion tuotto- ja kululaskelman mukaan kulujäämä vuodelta 2020 on 12,7 miljardia euroa, kun kulujäämä vuodelta 2019 oli 1,6 miljardia euroa. Muutokseen vaikutti erityisesti verotulojen ja osinkotulojen lasku sekä toisaalta siirtotalouden kulujen kasvaminen.

Mikä siirtotalous?

Siirtotalouden tuottoihin ja kuluihin ei liity välitöntä vastiketta. Verotuotot esitetään tilinpäätöksessä kuitenkin näistä erillisinä tuottoina. Siirtotalouden tuottoja ovat muun muassa Euroopan unionin (EU) rakennerahastoista saadut valtion talousarviossa bruttobudjetoidut rahoitusosuudet.Kunnille ja sosiaaliturvarahastoille maksettavat valtionosuudet ja -avustukset ovat siirtotalouden kuluja. Siirtotalouden kulujen osuus kaikista kuluista on 80 prosenttia, mikä tarkoittaa yhteensä 49,2 miljardia euroa. Tämä on noin 7,1 miljardia euroa edellisvuotta enemmän. Siirtotalouden kulut sosiaaliturvarahastoille ja paikallishallinnolle ovat siirtotalouden kulujen suurimmat erät. Edellisvuoteen verrattuna näissä molemmissa oli kasvua euromääräisesti eniten.

Siirtotalouden kulut paikallishallinnolle kasvoivat noin 3,3 miljardia euroa. Suurin osa muutoksesta selittyy kuntien valtionosuuksien kasvamisella. Sosiaaliturvarahastoille suuntautuvissa kuluissa suurimmat muutokset puolestaan tapahtuivat työttömyysetuuksista johtuvissa erissä. Kasvua oli yhteensä noin 1,2 miljardia euroa.

Seuraavaksi suurimmat muutokset havaitaan siirtotalouden kuluissa valtionhallinnolle ja elinkeinoelämälle. Esimerkiksi siirtotalouden kuluissa valtionhallinnolle näkyy Business Finland Oy:n kautta yrityksille maksetut avustukset. Tilapäistä liiketoiminnan kehitysrahoitusta häiriötilanteisiin myönnettiin yhteensä noin 0,7 miljardia euroa. Koronapandemian aiheuttaman kriisin seurauksena yrityksille maksettiin tukea, mikä osaltaan kasvatti myös siirtotalouden kuluja elinkeinoelämälle (muutos 0,8 miljardia euroa).

Vuoden 2020 valtion tilinpäätöksen mukaisen talousarviotalouden toteutumalaskelman ylijäämä on 1,5 miljardia euroa nettolainanotto mukaanluettuna. Talousarviotalouden tulojen määrä on 68,6 miljardia euroa, mikä sisältää lainanoton noin 19 miljardia euroa. Talousarviotalouden menojen määrä on 67,1 miljardia euroa. Vuoden 2020 määrärahoja käytettiin 59,4 miljardia euroa ja seuraavalle vuodella siirrettiin 7,7 miljardia euroa.

Valtuuksien seuranta osa talousarvion toteutumisen seurantaa

Talousarvion käsittelyn yhteydessä eduskunta voi myös myöntää määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajoitetun valtuuden tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia. Niistä aiheutuvia menoja varten tarvittavat määrärahat otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osiltaan myöhempien vuosien talousarvioihin. Valtuutta voidaan käyttää sen varainhoitovuoden aikana, jonka talousarviossa se on myönnetty. Valtuuden käyttö tarkoittaa sellaisten sopimusten ja sitoumusten tekemistä, joita varten valtuus on talousarviossamyönnetty.Valtuuksien keskitetty seuranta tapahtuu Valtiokonttorissa. Yllä esitettyjen määrärahatarpeiden lisäksi valtiolla on muistakin sitoumuksista aiheutuvia määrärahatarpeita. Näitä on kuvattu muun muassa valtion tilinpäätöksen liitteellä 12.

Talousarvion toteutumisesta raportoidaan eduskunnalle

Toiminta- ja taloussuunnittelu kytkee hallituksen ja ministeriöiden tehtävät ja asettamat tavoitteet sekä valtion virastojen operatiiviset tehtävät toisiinsa. Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen vuosikertomuksen vuosittain huhtikuussa. Siinä raportoidaan hallituksen toiminnasta, valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. Kertomukseen kuuluvat myös ministeriöiden tuloksellisuuden kuvaukset, valtion tilinpäätös sekä vastaukset eduskunnan lausumiin ja kannanottoihin.

Lisätietoja:
Valtion keskuskirjanpito, puhelinvaihde 0295 50 2000, keskuskirjanpito(at)valtiokonttori.fi

Muuta aiheeseen liittyvää

◄ Kaikki uutiset