Hybridityön murroksessa yksi näkökulma on jäänyt yllättävän vähälle huomiolle: toimisto ei ole vain työpaikka, vaan yhteiskunnan peili. Valtiokonttorin 150‑vuotisjuhlavuoden artikkelisarjan uusin julkaisu osoittaa, että työtilat kertovat organisaatioiden arvoista, luottamuksesta ja tavasta kohdata toisensa. Toimistojen uudistaminen on osa syvempää työelämän rakennemuutosta, ei pelkkä tilaratkaisu.

Henkilöstön kehittämispäällikkö Elsi Vuohelainen Valtiokonttorista ja arkkitehti Anis Souissi US Architects Oy:sta avaavat Henni Purtosen kirjoittamassa artikkelissa, miten fyysiset ja digitaaliset työympäristöt vaikuttavat työn rytmiin, yhteisöllisyyteen ja ajatteluun.

Historialliset ja korkeakattoiset tilat kutsuvat pysähtymään ja pohtimaan. Aniksen mielestä Kruununhaassa sijaitseva Kansallisarkisto on hyvä esimerkki ajattomasta arkkitehtuurista.

Souissi haastaa pohtimaan suunnittelun pitkäjänteisyyttä: ”Arkkitehtuuri kadottaa merkityksensä, kun ihmisten tarpeet jäävät varjoon. Silloin suunnittelua ohjaa joko egottoman vapauden illuusio tai tuttujen ratkaisujen toistaminen ilman todellista analyysia uusista suuntauksista ja kriittisestä keskustelusta. Rakennammeko todella jotain, jonka tulevaisuus haluaa säilyttää?”, Souissi kysyy.

Tilat kantavat kulttuurista muistia – ja siksi niiden muutos on aina enemmän kuin remontti

Kansainvälisessä arkkitehtuurikeskustelussa on korostettu, että tilat toimivat kulttuurisina muistivarastoina: ne kantavat mukanaan kerroksia tavoista, arvoista ja yhteisöllisistä rakenteista. Tilat ohjaavat käyttäytymistä ja luovat odotuksia siitä, miten niissä ollaan. Siksi niiden uudistaminen on aina myös kulttuurinen teko.

Vuohelaisen mukaan työtilat tekevät näkyväksi sen, millaista kohtaamista työssä pidetään tärkeänä. ”Työtilat muovaavat sitä, miten ajattelemme, kohtaamme ja jäsennämme työtä. Useimmat työtilat on rakennettu suoritusta varten. Tarvitaan kulttuuria, joka uskaltaa hidastaa, kuunnella ja kohdata”, Vuohelainen sanoo.

Tämä näkökulma vahvistaa artikkelin olennaisen havainnon: toimisto ei ole neutraali tausta, vaan aktiivinen osa työelämän muutosta. Kun työn rytmit, kohtaamisen tavat ja yhteisöllisyys muuttuvat, myös tilojen on muututtava.

Elsille toimisto on oppimisympäristö. Kuvassa Elsi (vas.) ja hänen kollegansa Eevi-Marie Tihinen purkavat työpajan tuloksia ja nostavat esiin asioita, jotka helposti jäävät piiloon.

Hybridityö haastaa tilat uudella tavalla

Etä‑ ja lähityön yhdistyminen nostaa esiin kysymyksen siitä, millaisia työtiloja tulevaisuus tarvitsee. Vuohelaisen mukaan tilojen on tuettava yhtä aikaa keskittymistä, spontaania vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä – asioita, jotka eivät synny itsestään.

Tasapaino on yhteiskunnallinen haaste. Kulttuurit ja organisaatiot elävät jatkuvasti uusien ilmiöiden paineessa, ja tilojen on kyettävä vastaamaan tähän muutokseen ilman, että ne menettävät inhimillisen mittakaavansa.

Aikakerrosten välissä

Artikkeli Toimisto on aikamme peili – mitä näet, mikä muuttuu? on osa Valtiokonttorin 150‑vuotisjuhlavuoden artikkelisarjaa, joka tuo yhteen historian, nykyhetken ja tulevaisuuden. Kirjoitukset tarkastelevat yhteiskunnan muutosta eri näkökulmista ja nostavat esiin ilmiöitä, jotka muovaavat yhteiskuntaa. Sarja ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan kutsuu mukaan keskusteluun ja uusiin tulkintoihin.

Lue artikkeli: Toimisto on aikamme peili – mitä näet, mikä muuttuu?

Teksti ja kuvat: Henni Purtonen