Siviili- tai sotilaskriisinhallinnassa toimivalla henkilöllä on oikeus saada korvausta palveluksessa sattuneesta tapaturmasta tai palvelussairaudesta tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annetun lain (1522/2016) nojalla. Korvaukset maksetaan noudattaen, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain (495/2015) III osassa säädetään. Nämä korvaukset maksaa Valtiokonttori.

Laki Valtiokonttorista (305/1991) 2a § määrää, että Valtiokonttorin tuottamat vahingonkorvaussuoritteet tapaturma-asioissa ovat virastoille maksullisia. Lain mukaan kokonaismäärän tulee kattaa valtiolle aiheutuneet kustannukset, mutta vuosittaisen maksun ei tarvitse vastata yksittäisenä vuonna maksettuja korvauksia.

Kriisinhallinta erillään työtapaturmista

Valtiokonttori kerää valtion virastoilta tapaturmamaksua valtion henkilöstön työtapaturma-asioiden hoitamiseen. Kriisinhallinnassa sattuneet vahingot korvataan työtapaturma- ja ammattitautilain III osaa noudattaen, mutta ne eivät ole sen I ja II osien tarkoittamia työtapaturmia. Sen sijaan tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annetussa laissa määritellään korvattava tapaturma ja palvelussairaus kriisinhallintahenkilöstölle.

Koska vahinkolajit ovat erillisiä, lasketaan kullekin lajille omat maksuperusteet, jolloin kriisinhallintatehtävissä sattuneet vahingot eivät vaikuta Suomessa tehtävän työn vakuutusmaksuihin.

Kriisinhallintahenkilöstö kuuluu jo ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun piiriin, jolloin erillistä ryhmähenkivakuutuksen promillea kriisinhallintahenkilöstölle ei lasketa. Vuoden 2026 ryhmähenkivakuutuksen maksuperusteet on kerrottu päätöksessä VK/48564/2025.

Kriisinhallinnassa sattuneen tapaturman ja palvelussairauden maksuperusteiden laskenta noudattaa työtapaturmien tapaturmamaksupromillejen laskennan kaavaa. Laskennan tarkoituksena on periä virastolta mahdollisimman tarkasti oma korvausmenonsa, mutta kohtuuden vuoksi yhden vuoden korvausmenoa ei peritä kerralla takaisin. Virastot vastaavat täysin toiminnassaan sattuneista vahingoista, eli riskiä ei jaeta virastojen kesken.

Tapaturmamaksu koostuu riskimaksuosasta, hoitokuluosasta sekä saldokertymän hyvitysosasta. Riskimaksuosan laskennan ytimessä ovat virastojen kriisinhallintavahinkojen korvausmenot sekä kriisinhallintahenkilöstölle maksetut palkat vuosilta 2022–2024. Niiden pohjalta lasketaan tapaturmapromillet, joiden mukaan maksuja kerätään virastoilta. Hoitokuluosalla peritään korvaustoiminnan ylläpitämisestä Valtiokonttorille aiheutuneet hoitokulut.

Lisätietoa tapaturmamaksujen määräytymisestä kansalaispalvelut.tilastot@valtiokonttori.fi

Kriisinhallinnan tapaturmamaksun maksuperusteet 2026 >