Hyppää sisältöön

Tapaturman maksuperusteet vuodelle 2024 vahvistettu

Lakisääteinen tapaturmavakuutus perustuu vuonna 2016 voimaan tulleeseen työtapaturma- ja ammattitautilakiin, jonka mukaan työntekijällä on oikeus saada korvausta työssä sattuneesta tapaturmasta tai työssä aiheutuneesta ammattitaudista. Valtio on tästä vakuuttamisvelvollisuudesta vapaa, mutta valtion työntekijät ovat oikeutettuja lain mukaisiin korvauksiin. Nämä korvaukset maksaa Valtiokonttori.

Laki Valtiokonttorista (305/1991) 2a § määrää, että nämä Valtiokonttorin tuottamat vahingonkorvaussuoritteet ovat virastoille maksullisia. Se, missä suhteessa nämä maksut peritään virastoilta, on määrätty Valtion tapaturmamaksun maksuperusteissa (VK/65656/00.00.01.06.00/2023).

Lain mukaan maksujen kokonaismäärän tulee kattaa valtiolle aiheutuneet kustannukset, mutta vuosittaisen maksun ei tarvitse vastata yksittäisenä vuonna maksettuja korvauksia. Maksujen määräämisessä noudatetaan aiheuttamisperiaatetta ja kohtuusperiaatetta. Näiden mukaan maksujen tulisi kohdistua pääosin sille virastolle, jonka toiminnasta korvausmeno syntyi, mutta kuitenkin kohtuuden rajoissa.

Kulut jaetaan virastojen kesken

Virastojen maksut lasketaan kirjanpitoyksikkötasolla. Maksuperusteissa määritellään tapa ja kaavat, jolla tapaturmista ja niiden hoidosta aiheutuneet kulut jaetaan virastojen kesken. Valtion virastojen lisäksi tapaturmamaksuja peritään myös kolmelta liikelaitokselta: Metsähallitukselta, Puolustuskiinteistöiltä ja Senaatti-kiinteistöiltä.

Tapaturmamaksu koostuu riskimaksuosasta, hoitokuluosasta ja saldokertymän hyvitysosasta. Kirjanpitoyksikön korvausmeno vaikuttaa riskimaksuosaan. Hoitokulukertoimen määrittelevät tapaturmien hoidosta aiheutuneet kustannukset. Saldokertymän hyvitysosalla tasataan aikaisempina vuosina saatujen maksujen ja toteutuneiden korvausten eroa.

Toimialat neljässä riskiluokassa

Jokainen virasto kuuluu johonkin toimialaan, ja nämä toimialat on jaettu neljään eri riskiluokkaan sen mukaisesti, kuinka riskialtista työtä sillä toimialalla tehdään, tai tarkemmin, kuinka suuri korvausmeno on yhteensä aiheutunut sen riskiluokan virastoissa. Näille neljälle riskiluokalle lasketaan oma riskiluokan maksupromille. Virastojen riskiluokkajakoa tarkistetaan vuosittain.

Viraston riskimaksun laskenta on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Ajatuksena on, että viraston korvausmeno peritään kyseiseltä virastolta kohtuuden rajoissa. Tätä varten maksujen laskennassa käytetään kullekin virastolle omavastuukerrointa, joka kertoo sen, kuinka paljon viraston oma korvausmeno vaikuttaa maksuun, ja kuinka suuri osa tulee suuremman riskiluokan korvausmenon perusteella. Omavastuukertoimeen vaikuttaa viraston suuruus, eli maksettujen palkkojen määrä: mitä suurempi virasto, sitä suurempi omavastuukerroin. Omavastuukerroin on vähintään 30 %, ja korkeintaan 90 %. Jos viraston omavastuukerroin on esimerkiksi 40 %, perustuu maksusta 40 % viraston omaan korvausmenoon, ja 60 % riskiluokan korvausmenoon. Tällä vaimennetaan esimerkiksi yksittäisten suurten vahinkojen vaikutusta maksuun.

Vaimennus- ja hyvityskertoimia

Jotta suuret korvausmenon vaihtelut eivät heilauttaisi vuotuisia maksuja paljoa, käytetään laskennassa myös vaimennuskerrointa, jonka arvo on 30 %. Vaimennuskerroin saa aikaan sen, että maksu voi muuttua edellisen vuoden maksusta suuntaan tai toiseen korkeintaan 30 %.

Koska tarkoitus olisi periä virastoilta mahdollisimman tarkkaan toteutunut korvausmeno, on maksun laskennassa mukana myös saldojärjestelmän hyvityskerroin. Tällä saldojärjestelmällä seurataan, kuinka paljon korvauksia virastoilta on pitkällä aikavälillä tullut, ja kuinka paljon maksutuloa virastoilta on saatu. Saldo tasataan vuosittain: jos tapaturmamaksut ylittävät Valtiokonttorin maksamien korvausten määrän, saldohyvityskertoimen avulla hyvitetään virastolle osa vanhoista maksuista. Jos taas maksuja on saatu vähemmän, niin saldohyvityskertoimen avulla peritään lisää maksua, jotta saataisiin tarpeellinen maksutulo.

Laskennan perusteena paljon tietoa

Yksittäisen vuoden maksut eivät voi koskaan vastata todellista tarvittavaa tai laskennallista maksua, sillä maksupromillejen laskennassa käytetään aiempien vuosien korvausten ja palkkojen toteutumia. Tavallisesti kerättävää tapaturmamaksua ennakoidaan korottamalla laskentavuotta edeltävän vuoden palkkasummaa kuluttajahintaindeksin tai voimassa olevan virkaehtosopimuksen arvioilla. Laskennassa käytettävä inflaatio vaikuttaa vain kerättävän tapaturmamaksun arvioon.

Varsinaiset tapaturmamaksut Palkeet taas laskuttaa virastoilta vuoden 2024 todellisista palkoista, joita ei kukaan vielä tiedä. Tästä siis aiheutuu osaltaan saldojärjestelmän tarve.

Tapaturmamaksuja laskettaessa tarvitaan tiedot

  • virastojen tapaturmakorvauksista vuosilta 2018–2022
  • virastojen palkkasummat vuosilta 2018–2022
  • saldojärjestelmän tiedot, eli paljonko virastoilta ja liikelaitoksilta on korvauksia perimättä/peritty liikaa

Kun kaikki tiedot on saatu, ja laskentaan käytettävät ajovirrat päivitetty tuoreilla tiedoilla, lasketaan maksuista ensimmäinen arvio, ja katsotaan, onko maksuissa muutoksia edelliseen vuoteen. Onko mahdollisesti tarvetta muuttaa riskiluokituksen maksukertoimia, tai siirtää joku virasto kokonaan eri riskiluokkaan? Onko tarvetta muuttaa maksuperusteita? Onko tarvetta päivittää maksuperusteissa määrättäviä vakioita?

Vuoden 2024 hoitokulupromillen laskukaavaa on muutettu vastaamaan suoraviivaisemmin kunkin viraston osuutta kokonaiskorvaussummasta laskentavuotta edeltävien viiden vuoden ajalta. Muutoksia maksuperusteissa määrättäviin vakioihin ei tehty.

Maksupromillet kirjanpitoyksiköittäin

Maksut on laskettu vuodesta 2018 alkaen kirjanpitoyksikkötasolla aikaisemman virastotason sijaan. Eli jokaiselle kirjanpitoyksikölle lasketaan oma maksupromille, joka pohjautuu kirjanpitoyksikön yhteiseen korvausmenoon (ja kyseisen riskiluokan korvausmenoon). Liikelaitosten maksu perustuu vain niiden omaan korvaushistoriaan.

Maksupromillet kirjanpitoyksiköittäin löytyvät Valtiokonttorin kotisivuilta.

Tapaturmamaksun yhteydessä peritään myös ryhmähenkivakuutusta vastaavan turvan maksu (taloudellisen tuen maksu) ja työsuojelumaksu. Työsuojelumaksu on 0,23 promillea palkkasummasta. Vuonna 2023 taloudellisen tuen maksu on virastoille 0,14 promillea palkkasummasta. Kokonaispromille on tapaturmapromillen, taloudellisen tuen promillen ja työsuojelupromillen summa. Tapaturmapromillet ja kokonaispromillet kirjanpitoyksiköittäin löytyvät liitteenä olevasta taulukosta.

Esimerkki: Valtiokonttorin tapaturmapromille on 1,14. Valtiokonttorin kokonaispromille on siis 1,14 + 0,14 + 0,23 eli 1,51.

Lisätietoa tapaturmamaksujen määräytymisestä kansalaispalvelut.tilastot@valtiokonttori.fi 

Valtion tapaturmamaksun perusteet 2024 >>

Valtion ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun maksun perusteet 2024 >>

Tapaturmamaksujen laskuttaminen

Palkeet perii maksut palkanlaskennan yhteydessä ja tilittää ne Valtiokonttorille ja Valtiokonttori laskuttaa liikelaitoksia ja eräitä muita yksiköitä. Maksut tilitetään kolmessa erässä. Tilitettävä maksu perustuu toteutuneeseen palkkasummaan ja kokonaismaksupromilleen.

Maksupromillet kirjanpitoyksiköittäin:

KIRJANPITOYKSIKKÖ kirjanpitoyksikkökoodi tapaturmapromille kokonaispromille
Eduskunta 110 0,59 0,96
Valtiontalouden tarkastusvirasto 111 0,41 0,78
Ulkopoliittinen instituutti 112 0,37 0,74
Tasavallan presidentin kanslia 120 1,1 1,47
Valtioneuvoston kanslia 125 1,69 2,06
Ulkoministeriö 130 0,67 1,04
Oikeusministeriö 150 0,97 1,34
Rikosseuraamuslaitos 151 5,97 6,34
Syyttäjälaitos 152 0,97 1,34
Ulosottolaitos 153 0,97 1,34
Oikeusrekisterikeskus 154 0,97 1,34
Tuomioistuinlaitos 155 0,97 1,34
Sisäministeriö 200 0,78 1,15
Rajavartiolaitos 201 8,74 9,11
Ahvenanmaan valtionvirasto 213 0,31 0,68
Suojelupoliisi 217 2,38 2,75
Pelastusopisto 220 1,36 1,73
Poliisihallitus 224 7,97 8,34
Maahanmuuttovirasto 232 0,33 0,7
Hätäkeskuslaitos 248 1,62 1,99
Puolustusministeriö 250 8,33 8,7
Puolustusvoimat 251 5,1 5,47
Valtiovarainministeriö 300 0,3 0,67
Valtiokonttori 301 1,14 1,51
Tulli 302 5,23 5,6
Verohallinto 305 0,53 0,9
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 306 0,49 0,86
Digi- ja väestötietovirasto 308 1,47 1,84
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 309 1,82 2,19
Rahoitusvakausvirasto 315 0,47 0,84
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori 320 0,07 0,44
Tilastokeskus 321 0,58 0,95
Etelä-Suomen aluehallintovirasto 360 2,9 3,27
ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus 380 1,93 2,3
Maanmittauslaitos 402 1,69 2,06
Luonnonvarakeskus 410 5,01 5,38
Ruokavirasto 430 3,2 3,57
Maa- ja metsätalousministeriö 440 2,69 3,06
Liikenne- ja viestintäministeriö 450 0,82 1,19
Väylävirasto 456 12,34 12,71
Traficom 480 1,14 1,51
Ilmatieteen laitos 494 1,3 1,67
Geologian tutkimuskeskus 504 6,15 6,52
Patentti- ja rekisterihallitus 507 0,37 0,74
Innovaatiorahoituskeskus Business Finland 509 1,84 2,21
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 513 0,26 0,63
Energiavirasto 518 0,49 0,86
Kilpailu- ja kuluttajavirasto 519 0,64 1,01
Työ- ja elinkeinoministeriö 540 1,88 2,25
Sosiaali- ja terveysministeriö 550 0,79 1,16
Säteilyturvakeskus 555 2,09 2,46
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 558 0,52 0,89
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 561 4,35 4,72
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 562 2,51 2,88
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta 563 0,28 0,65
Opetus- ja kulttuuriministeriö 600 1,34 1,71
Kansallisarkisto 603 1,4 1,77
Suomen Akatemia 605 0,96 1,33
Museovirasto 606 0,54 0,91
Suomenlinnan hoitokunta 607 4,5 4,87
Opetushallitus 660 2,88 3,25
Ympäristöministeriö 700 0,56 0,93
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 701 0,32 0,69
Suomen ympäristökeskus 702 1,41 1,78
Puolustuskiinteistöt 252 26,1 26,41
Senaatti-kiinteistöt 310 0,3 0,53
Metsähallitus 441 8,16 9,22

Muuta aiheeseen liittyvää

◄ Kaikki uutiset