Hyppää sisältöön
  • Rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut tulevat lakisääteiseksi 1.11.2019 lähtien. Lakimuutoksen jälkeen rintamaveteraanien ja sotainvalidien kotipalvelut ovat sisällöltään ja laajuudeltaan samanlaiset. Valtiokonttori julkaisee uuden ohjekirjeen ennen muutosten voimaan tuloa ja ohjaa kuntia muutoksessa vuoden 2019 aikana. Nyt voimassa oleva ohje on välilehdellä Kunnat ja laitokset.

    Rintamaveteraanien kuntoutukseen ei tule muutoksia.

  • Yleistä palvelusta

    Rintamaveteraanipalveluihin ovat oikeutettuja Suomessa asuvat rintamaveteraanit, jotka ovat osallistuneet vuosien 1939–1945 sotiin ja joille on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus. Kuntoutusta haetaan rintamaveteraanin kotikunnasta.

    Valtiokonttori jakaa vuosittain kunnille määrärahaa kuntoutusta ja kotona asumista tukevia palveluja varten. Määräraha jaetaan suhteessa kunnissa asuvien veteraanien määrään.

    Palveluja säännellään laissa rintamaveteraanien kuntoutuksesta. Laki ei koske ns. kriisinhallintaveteraaneja.

    Kuntoutusoikeuden rajoitukset

    Oikeus rintamaveteraanien kuntoutukseen on toissijainen sotilasvamma-, liikennevakuutus-, tapaturmavakuutus-, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin tai näitä vastaaviin aikaisempiin lakeihin nähden. Kuntoutukseen hakevan mahdollisuudet saada kuntoutusta näiden lakien perusteella on ensin selvitettävä.

    Rintamaveteraanille ja hänen aviopuolisolleen kuntoutus on maksutonta. Myös rintamaveteraanin aviopuoliso voi siis osallistua laitos- ja päiväkuntoukseen, mutta hänellä ei ole oikeutta avokuntoutukseen.

    Sotainvalidien eli sodassa vammautuneiden palvelut järjestetään sotilasvammalain mukaisesti, ks. Sotainvalidien palvelut.

    Lisätietoja:
    Merja Längman, puh. 0295 50 3239
    Anne Sirén, puh. 0295 50 3248

    Sähköposti: rintamaveteraanit@valtiokonttori.fi

  • Laitoskuntoutus

    Rintamaveteraanille voidaan antaa kalenterivuodessa laitoskuntoutusta seuraavasti:

    Laitoskuntoutus (toimintakykyluokka III): Enintään 10 vuorokautta kalenterivuodessa.
    Laitoskuntoutus rintamaveteraanille, jolla on vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä (toimintakykyluokka I tai II): 2-4 viikkoa kalenterivuodessa, jos se on kuntoutuksen tavoitteiden kannalta perusteltua.

    Rintamaveteraanin ja aviopuolison laitoskuntoutus

    Rintamaveteraanin aviopuolisolla on mahdollisuus osallistua puolisonsa kanssa laitoskuntoutukseen samassa hoitolaitoksessa seuraavasti:

    Toimintakykyluokkaan III kuuluvan rintamaveteraanin aviopuoliso: Samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa rintamaveteraanin kanssa enintään 10 vuorokautta.
    Toimintakykyluokkaan I tai II kuuluvan rintamaveteraanin aviopuoliso: Samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa, rintamaveteraanin kanssa enintään 14 vuorokautta.

    Rintamaveteraanin ja aviopuolison yhteinen laitoskuntoutusjakso voidaan toteuttaa esimerkiksi näin:

    Toimintakykyluokka III: Rintamaveteraani 10 vuorokautta. Aviopuoliso samanaikaisesti enintään 10 vuorokautta.
    Toimintakykyluokka I ja II: Rintamaveteraani enintään 4 viikkoa. Aviopuoliso samanaikaisesti enintään 2 viikkoa.

    Aviopuolison kuntoutusjakso ei saa olla rintamaveteraanin jaksoa pidempi.

    Yhteisen kuntoutusjakson tavoite

    Yhteisen kuntoutusjakson tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi sekä kuntoutuspäätöksen tekee lähettävä terveyskeskus tai kunnan määräämä viranhaltija. Yhteisen kuntoutusjakson tavoitteena on edesauttaa rintamaveteraanin kuntoutuksen onnistumista ja vaikuttaa veteraanin kotona selviytymiseen mm. tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista.

    Aviopuolison osallistuminen ei lyhennä rintamaveteraanin kuntoutusjaksoa. Kuntoutuspäätöksen tekijä arvioi samanaikaisen kuntoutusjakson pituuden, tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden. Yhteisen kuntoutusjakson edellytyksenä on molempien aviopuolisoiden yhteinen tahto.

  • Päiväkuntoutus

    Rintamaveteraanille voidaan antaa kalenterivuodessa päiväkuntoutusta seuraavasti:

    Päiväkuntoutusta III-toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisolle: Enintään 10 päivää kalenterivuodessa.
    Päiväkuntoutusta I- ja II-toimintakykyluokan rintamaveteraanille ja aviopuolisolle: Enintään 20 päivää kalenterivuodessa.

    Aviopuolison kuntoutusjakso ei saa olla rintamaveteraanin jaksoa pidempi.

    Yhteisen kuntoutusjakson tavoite

    Yhteisen kuntoutusjakson tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi sekä kuntoutuspäätöksen tekee lähettävä terveyskeskus tai kunnan määräämä viranhaltija. Yhteisen kuntoutusjakson tavoitteena on edesauttaa rintamaveteraanin kuntoutuksen onnistumista ja vaikuttaa veteraanin kotona selviytymiseen mm. tukemalla hoitavan aviopuolison jaksamista.

    Aviopuolison osallistuminen ei lyhennä rintamaveteraanin kuntoutusjaksoa. Kuntoutuspäätöksen tekijä arvioi samanaikaisen kuntoutusjakson pituuden, tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden. Yhteisen kuntoutusjakson edellytyksenä on molempien aviopuolisoiden yhteinen tahto.

  • Avokuntoutus

    Aviopuolisolla ei ole oikeutta avokuntoutukseen.

    Jos rintamaveteraanilla on vamma tai sairaus, joka haittaa toimintakykyä, hänelle voidaan antaa avokuntoutusta seuraavasti:

    Avokuntoutusta III-toimintakykyluokan rintamaveteraanille: Enintään 20 käyntikertaa kalenterivuodessa.
    Avokuntoutusta I- ja II-toimintakykyluokan rintamaveteraanille: Enintään 30 käyntikertaa kalenterivuodessa.

    Avokuntoutus voidaan järjestää esimerkiksi seuraavasti:

    • Toimintakykyluokkaan III kuuluva rintamaveteraani:
      avokuntoutus 2 x 10 hoitokerran sarjaa
    • Toimintakykyluokkaan I ja II kuuluva rintamaveteraani:
      avokuntoutus 3 x 10 tai 2 x 15 hoitokerran sarjoina

    Kuntoutuksien pituudet on säädetty rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa asetuksessa.

    Tietoa matkakustannuksista välilehdellä Hakeminen >.

    Avokuntoutusta voi olla myös tuettu kotona kuntoutuminen >

  • Kotona asumista tukevat palvelut

    Kotona asumista tukevien palveluiden tavoitteena on tukea monipuolisesti rintamaveteraanin kotona selviytymistä. Määrärahaa käytetään itsenäistä selviytymistä tukeviin palveluihin ja niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen.
    Palvelujen tulee perustua palvelutarpeen kartoitukseen. Veteraanin tuloja ei selvitetä, vaan palvelun tarve on ratkaiseva.

    Kunta toimii kotona asumista tukevien palveluiden vastuullisena järjestäjänä. Kunta voi tuottaa palvelut itse tai hankkia ne valitsemaltaan palveluntuottajalta. Palvelut voidaan järjestää myös palveluseteliä hyväksi käyttäen. Palvelusetelin käyttö edellyttää, että rintamaveteraani kykenee itse tai läheistensä avulla hankkimaan palvelut palveluseteliä hyväksi käyttäen.

    Määrärahan riittäessä myös palvelutalossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuva rintamaveteraani voi saada kotona asumista tukevia palveluja. Nämä voivat olla esimerkiksi siivous-, ateria-, kuljetus,- tai hoivapalveluja. Vuokraa, sähkö- ja vesimaksua ei korvata. Myös perhehoidossa ja ryhmäkodissa asuva veteraani voi saada kotona asumista tukevia palveluja.

    Intervallihoito on laitoshoitoa, eikä sen kustannuksia korvata.

    Rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut

    Palvelut Korvataan Ei korvata
    Ateriapalvelut Ateriapalvelut, lounassetelit Ruokaostokset
    Kotipalvelut- ja kotihoito Kylvetys-, siivous-, vaatehuoltopalvelut, kotisairaanhoito, jalkahoito Lakanoiden, pyyhkeiden ym. ostaminen, kauneudenhoitopalvelut, fysikaalinen hoito, hieronta (avokuntoutus), saattohoito
    Pihatyöt Nurmikon leikkuut, lumityöt, rännien puhdistus, puiden pilkkominen Pihan ja puutarhan kunnostustyöt, ei tarvikkeet
    Apuvälineet Tukikaiteiden asentaminen, luiskat portaisiin, kynnysten poistot Silmälasit, hammashoito, suuhygienistin käynnit, kuulokojeet ja muut näihin verrattavat apuvälineet. Porraskäytäviin asennettavat istumahissit. Kunnan apuvälinevuokraamosta saatavat apuvälineet
    Kuljetuspalvelut Asioinnilla käynnit Terveydenhoitoon liittyvät matkakulut, jotka KELA korvaa. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut
    Muut palvelut Turvapuhelimet, apteekissa tapahtuva lääkkeiden annosjakelu, asiointi-, kauppa-, saattajapalvelut Asunnon remontit ja muutostyöt esim. keittiö-, sauna- ja kylpyhuoneremontit, asunnon sisä- ja ulkomaalaukset, vuokra, sähkö- ja vesilaskut, jätekaivon tyhjennys. Isompiin asunnon muutostöihin voi hakea avustusta ARAsta (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus)
    Virkistysretket Kuljetukset, ruoka- ja kahvitarjoilut, saattajien matkakulut Saattajien ruokailukustannukset
    Omaishoidon tuki Omaishoitajan kolmen lakisääteisen vapaapäivän lisäksi tarvittavien ylimääräisten vapaapäivien rintamaveteraanin hoitopäiväkustannukset Omaishoitajan palkkakustannukset
    Tuettu kotona kuntoutuminen > Kotiaskareiden tekemiseen, esim. aterioiden valmistamiseen, yhdessä rintamaveteraanin kanssa. Toiminnan tulee olla suunnitelmallista ja tapahtua yhdessä kotihoidon tms. työntekijän kanssa. Avokuntoutusta (hieronta, fysikaalinen hoito ym.)
  • Ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintamaveteraanien rintama-avustus

    Rintama-avustus voidaan myöntää ulkomaalaiselle vapaaehtoiselle rintamasotilaalle, joka

    • on palvellut vapaaehtoisena Suomen sodissa ja
    • asuu pysyvästi Venäjällä, Virossa tai muualla entisen Neuvostoliiton alueella vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa

    Rintama-avustus voidaan myöntää myös:

    • Suomessa pysyvästi asuvalle vapaaehtoiselle
    • sotilasvammakorvausta saaville ulkomaalaisille vapaaehtoisille (Valtioneuvoston asetus 1252/2018)

    Rintama-avustus voidaan myöntää myös vapaaehtoiselle, joka ei ole hakenut ulkomaalaisen vapaaehtoisen rintamasotilastunnusta, mutta joka täyttää tunnuksen saamisen edellytykset.

    Korvauksen suuruus

    Kertakorvauksena myönnettävän avustuksen suuruus on 2 000 euroa vuonna 2019.

    Hakeminen

    Avustusta on haettava vuoden 2019 loppuun mennessä.

    Rintama-avustusta haetaan Valtiokonttorilta näillä lomakkeilla:

    Rintama-avustuksen hakemus Suomessa asuville ulkomaalaisille vapaaehtoisille >
    Rintama-avustuksen hakemus ulkomailla asuville vapaaehtoisille >

  • Ulkomailla asuvien rintamaveteraanien kuntoutus

    Ulkomailla asuvat rintamaveteraanit voivat saada kuntoutusta joko asuinmaassaan tai Suomessa. Rintamaveteraani voi kuitenkin saada kuntoutusta Suomessa vain siinä tapauksessa, että hänen terveydentilansa sallii matkustamisen.

    Laitoskuntoutusta voi saada Virossa Pärnussa ja Kanadassa Sudburyssä.
    Päiväkuntoutusta voi saada Kanadassa Sudburyssä.
    Avokuntoutusta (esim. fysikaalista hoitoa) voi saada omassa asuinmaassaan.

    Kuntoutuksen hakeminen, rintamaveteraani

    Rintamaveteraani, jolla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa, hakee kuntoutusta Valtiokonttorista tällä lomakkeella: Ulkomailla asuvan rintamaveteraanin kuntoutushakemus >

    Kuntoutusmuodot

    Ulkomailla asuvalle rintamaveteraanille voidaan antaa kalenterivuodessa laitoskuntoutusta seuraavasti:

    laitoskuntoutus (toimintakykyluokka III) enintään 10 vuorokautta kalenterivuodessa
    laitoskuntoutus rintamaveteraanille, jolla on vamma tai sairaus, joka aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä (toimintakykyluokka I tai II) 2–4 viikkoa kalenterivuodessa, jos se on kuntoutuksen tavoitteiden kannalta perusteltua

    Avokuntoutusta voidaan antaa rintamaveteraanille seuraavasti:

    päiväkuntoutus enintään 10 päivää kalenterivuodessa
    muu avokuntoutus enintään 20 hoitokäyntikertaa kalenterivuodessa

    Jos rintamaveteraanilla on vamma tai sairaus, joka haittaa toimintakykyä, voidaan hänelle antaa

    päiväkuntoutusta 20 päivää kalenterivuodessa
    muuta avokuntoutusta enintään 30 käyntikertaa kalenterivuodessa

    Kuntoutuksien pituudet on säädetty rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa asetuksessa.

    Ulkomailla asuvan rintamaveteraanin ja aviopuolison kuntoutus

    Ulkomailla asuvat rintamaveteraanit ja heidän aviopuolisonsa voivat saada laitoskuntoutusta asuinmaassaan. Lisäksi ulkomailla asuvat rintamaveteraanit voivat saada avokuntoutusta (esim. fysikaalista hoitoa). Aviopuolisot eivät ole oikeutettuja avokuntoutukseen ja päiväkuntoutukseen.

    Laitoskuntoutusta voi saada Virossa Pärnussa ja Kanadassa Sudburyssä.

    Rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua puolisonsa kanssa laitoskuntoutukseen samassa hoitolaitoksessa seuraavasti:

    Toimintakykyluokkaan III kuuluvan rintamaveteraanin aviopuoliso samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa rintamaveteraanin kanssa enintään 7 vrk
    Toimintakykyluokkaan I tai II kuuluvan rintamaveteraanin aviopuoliso samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa, rintamaveteraanin kanssa enintään 14 vrk

    Kuntoutuksen hakeminen, puoliso

    Kuntoutusta haetaan Valtiokonttorilta tällä lomakkeella: Ulkomailla asuvan veteraanin ja aviopuolison kuntoutushakemus >

    Toimintakykyluokkaan III kuuluvan rintamaveteraanin aviopuoliso samanaikaisesti, samassa kuntoutus- ja hoitolaitoksessa rintamaveteraanin kanssa enintään 10 vrk

    Matkakustannukset

    Kela korvaa kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset halvinta matkustustapaa käyttäen. Ulkomailta tehtyjen matkojen edestakaiset matkakulut voidaan maksaa heti kuntoutuksen päätyttyä, jos rintamaveteraani esittää riittävän selvityksen matkakuluista (esimerkiksi edestakainen matkalippu). Korvaus maksetaan Kelan toimiston päättämällä tavalla joko käteisellä tai ilmoitetulle pankkitilille.

    Mistä korvausta haetaan?

    Suomessa kuntoutuksessa olleet ulkomailla asuvat veteraanit voivat hakea matkakorvausta mistä tahansa Kelan toimistosta. Ulkomailla kuntoutuksessa olleet veteraanit puolestaan hakevat matkakustannusten korvausta Kelan Karjaan toimistosta.

    Matkalaskut lähetetään osoitteella:
    Kela, Karjaa, PL 44, 10301 KARJAA, Finland.

  • Erityisryhmien kuntoutus eli eräissä Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleiden kuntoutus

    Erityisryhmien kuntoutuksen piiriin ei voi enää päästä uusia henkilöitä millään perusteella.

    Kuntoutusta voidaan myöntää hakijalle, jonka katsotaan olevan kuntoutuksen tarpeessa. Laitoskuntoutusjakso voidaan Valtiokonttorin harkinnan mukaan jakaa myös aviopuolison kanssa. Kuntoutusmaksusitoumuksia annetaan eduskunnan vuosittain tarkoitukseen varaaman määrärahan rajoissa.

    Sota-arkistosta palvelustaan todistuksen saaneilla on jo kuntoutusoikeus, samoin ulkomaalaisilla vapaaehtoisilla ja kertakorvauksen Valtiokonttorilta partisaani-iskujen johdosta saaneilla. (Huom.! Todistusta Sota-arkistosta ei voi enää hakea.)

    Karjan evakuointitehtävään osallistuneiden ja partisaani-iskujen uhrien, jotka eivät olleet hakeneet kertakorvausta, tuli hakea Valtiokonttorilta kuntoutusoikeutta 31.12.2006 mennessä. Tämän jälkeen kuntoutusoikeutta ei enää myönnetä.

    Kuntoutusoikeuden rajoitukset

    Kuntoutusta tämän lain nojalla eivät voi saada ne, joilla on oikeus saada kuntoutusta

    • rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988),
    • sotilasvammalain (404/1948),
    • liikennevakuutuslain (460/2016),
    • työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) tai
    • maatalousyrittäjien työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015) tai
    • näitä vastaavan aikaisemman lain nojalla.

    Sota-arkiston todistuksen tai Valtiokonttorin antaman päätöksen (partisaanien uhrit, karjan evakuoimistehtävissä olleet) myötä kuntoutusoikeuden saaneet ovat oikeutettuja laitos-, päivä- ja avokuntoutukseen. Kuntoutus vastaa rintamaveteraanien kuntoutusta (L 1184/1988).

    Kuntoutusoikeuden saaneet voivat hakea kuntoutusta toimittamalla Valtiokonttorille oheisen kuntoutushakemuksen. Hakemuksen liitteenä tulee olla lääkärinlausunto. Lääkärinlausunnon hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia ei korvata.

    Erityisryhmien kuntoutushakemus >

    Kuntoutushakemuslomakkeita on saatavissa Valtiokonttorin lisäksi terveyskeskuksista ja kunnan veteraanikuntoutusasioita hoitavista palvelupisteistä.

    Kuntoutusta koskevat tiedustelut: Valtiokonttori, puh. 0295 50 3070

  • Hakuohjeet ja matkustuskorvaukset

    Kuntoutuksen hakeminen

    Rintamaveteraanikuntoutusta haetaan oman asuinkunnan/kuntayhtymän asianomaiselta toimintayksiköltä (käytännössä useimmiten terveyskeskus) Valtiokonttorin vahvistamalla hakemuslomakkeella. Lomakkeita saa kuntien terveyskeskuksista.

    Kuntoutushakemuksen tekee rintamaveteraani tai hänen valtuuttamansa, myös aviopuolison kuntoutuksen osalta. Kirjallisen aloitteen kuntoutukseen voi tehdä rintamaveteraanin puolesta myös omainen tai sosiaali- ja terveysviranomainen.

    Hakemuksen liitteet

    Kuntoutukseen pääsemiseen riittää rintamaveteraanin palvelutarpeen arviointi. Lääkärinlausunto tulee hankkia, jos rintamaveteraanin terveydentila sitä vaatii tai toimintakykyluokkaa ei ole määritelty tai se joudutaan määrittelemään uudestaan.

    Aviopuolison hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto. Lausunto saa olla enintään vuoden vanha.

    Matkakustannukset

    Rintamaveteraani voi hakea kuntoutuksesta aiheutuneiden matkakustannusten korvausta Kelan toimistosta.

    Taksia käytettäessä se on aina tilattava Kelan alueellisesta palvelunumerosta, muuten Kela ei korvaa matkakuluja.

    Kela maksaa kuntoutettavalle rintamaveteraanille ja hänen kanssaan kuntoutuksessa olleelle aviopuolisolle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakustannukset kokonaisuudessaan.

    Rintamaveteraanin on matkakorvausta hakiessaan esitettävä Kelalle:

    • kunnan antama kuntoutusmaksusitoumus tai kopio hyväksymispäätöksestä
    • selvitys kuntoutukseen osallistumisesta (selvitys voidaan antaa esim. Kelan lomakkeella.)

    Lisätietoja saat Kelan toimistoista >

  • Hakulomakkeet

  • Muutoksenhaku

    Valtiokonttorin, kunnan asianomaisen toimielimen (aikaisemmin terveyslautakunnan) ja Kansaneläkelaitoksen päätöksiin ei voi hakea muutosta. Poikkeuksena tästä ovat kuntoutuksesta aiheutuneet matkakulut (Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta, 10 § 3 momentti).

    Jos tälle toimielimelle kuuluva asia on siirretty viranhaltijan päätettäväksi, ei päätökseen voi hakea muutosta valittamalla. Viranhaltijan on kuitenkin vietävä asia toimielimen ratkaistavaksi, jos päätökseen tyytymätön vaatii sitä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

    Kuntoutuspäätöksen liitteenä on ohjeet, joista ilmenee, miten päätökseen tyytymättömän on toimittava hakiessaan asian uudelleen käsittelyä.

  • Lainsäädäntö