• Lyhyesti

    Voit saada valtiontakauksen asuntolainaan, jos ostat asunnosta vähintään puolet ja asunto tulee omaan vakituiseen käyttöösi. Asunto voi olla osakehuoneisto, omakotitalo tai rakennettava omakotitalo.

    Lainan suuruus voi olla enintään 85 prosenttia asunnon hankintahinnasta tai ASP-korkotukilainoissa 90 prosenttia hankintahinnasta.

    Laina-aika on enintään 25 vuotta lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Lyhennysvapaata voit saada enimmillään kaksi vuotta, jos et pysty maksamaan lainaasi esimerkiksi sairauden, työttömyyden, perhevapaan tai muun näihin rinnastettavan taloudellisen syyn vuoksi.

    Valtiontakausta ei tarvitse hakea erikseen, vaan se myönnetään pankissa asuntolainan myöntämisen yhteydessä.

  • Takausmaksu

    Valtiontakauksesta peritään lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisen yhteydessä takausmaksu, joka on 2,5 prosenttia valtiontakauksen määrästä. Takausmaksua ei peritä ASP-korkotukilainasta.

    Esimerkki takausmaksusta:
    Asunnon hankintahinta 100 000 €
    Omistusasuntolaina (85 % asunnon hinnasta) 85 000 €
    Valtiontakauksen määrä (enintään 20 % asuntolainasta) 17 000 €
    Takausmaksu (2,5 % valtiontakauksen määrästä) 425 €
  • Lainan käyttötarkoitus

    Valtiontakauksen saamisen edellytyksenä on aina omistusasunnon hankinta tai rakentaminen. Valtiontakausta ei voi saada esimerkiksi lainaan, jolla rahoitetaan

    • asumisoikeusasunnon asumisoikeusmaksu
    • peruskorjaus tai perusparannus
    • lisärakentaminen tai laajentaminen.

    Rakennuksen muutostöihin voi saada valtiontakauksen vain, jos rakennuskustannukset vastaavat samankaltaisen uuden rakennuksen kustannuksia. Tämä voi tulla kyseeseen, kun vanhasta rakennuksesta hyödynnetään kivijalka.

    Valtiontakaus myönnetään vain ensisijaisen asunnon hankintaan. Osan asunnosta voi luovuttaa perheen ulkopuolisen henkilön käyttöön, kunhan pääosa asunnosta on omassa käytössä. Ensisijaisia asuntoja voi olla vain yksi.

    Vapaa-ajan asunnon ja sijoitusasunnon hankintaan otettavalle lainalle ei voi saada valtiontakausta. Sijoitusasunnoksi katsotaan esimerkiksi vanhempien nimiin ostettu opiskelija-asunto tai perheen ulkopuolisille vuokrattava asunto.

  • Asunnon sijainti

    Omistusasuntolainalla hankittavan asunnon pitää sijaita Suomessa. Asunto ei kuitenkaan voi sijaita Ahvenanmaalla, jossa on oma takausjärjestelmänsä.

    Asunnon on sijaittava alueella, jolla ympärivuotinen asuminen on sallittua.

  • Osakehuoneisto

    Osakehuoneistoista valtiontakauksen voi saada asunto-osakeyhtiön, asunto-osuuskunnan tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeisiin tai osuuksiin. Sen sijaan sitä ei voi saada kiinteistöosakeyhtiön osakkeisiin.

    Hankittavan asunnon yhteyteen voi liittyä asunnon käyttöä palveleva autotalliosake silloin, kun se ostetaan samanaikaisesti asunto-osakkeen kanssa.

  • Omakotitalo

    Omakotitalolla tarkoitetaan rakennusta, jossa on vain asuintiloja. Siihen voi kuulua myös ulkorakennus, saunarakennus, autotalli tai muita asumiseen välittömästi liittyviä tiloja, jos ne ovat omakotitalon kokoon nähden vähäisiä. Tontin pinta-ala voi olla haja-asutusalueella enintään yksi hehtaari ja kaavoitetulla alueella enintään kaavan mukaisen rakennuspaikan suuruinen.

    Jos ostettavalla kiinteistöllä sijaitsee hevostalli, hallirakennus tai muita tiloja, jotka eivät liity asumiseen, niiden osuus on eroteltava kauppakirjassa. Niiden rahoittamiseen ei voi käyttää omistusasuntolainaa.

    Omakotitalona ei voida pitää sellaista kohdetta, joka on ostettaessa muussa kuin asuinkäytössä (esimerkiksi kesämökkinä, kouluna tai liiketilana). Käyttötarkoituksen tulee olla muutettuna ennen kuin kohde hankitaan omistusasuntolainalla. Ostajan tekemällä käyttötarkoituksen muutoksella ei ole vaikutusta asiaan.

  • Omakotitalon rakentaminen

    Omakotitalon rakentamisen hankintahintana pidetään pankille esitettyä omakotitalon rakentamisen kustannusarviota. Arvio kannattaa laskea realistisesti, koska hyväksyttyä kustannusarviota voidaan muuttaa vain, kun yleinen kustannustaso muuttuu.

    Kustannusarvioon ei lasketa mukaan oman työn osuutta, koska se ei lisää lainan tarvetta. Tontin kauppahinta voidaan laskea mukaan siinä tapauksessa, että tontti hankitaan osana rakennusprojektia ja rahoitetaan samanaikaisesti nostettavalla lainalla, jossa on valtiontakaus. Tällöin rakentaminen on aloitettava kuuden kuukauden sisällä tontin hankinnasta.

    Rakentamisen aloittamisella tarkoitetaan sitä, kun ryhdytään rakennuksen perustuksen valutöihin tai perustukseen kuuluvien rakennusosien asentamiseen. Valmistelevia toimenpiteitä (esimerkiksi kaivuutöitä, louhimista ja puiden kaatamista) ei vielä katsota rakentamisen aloittamiseksi.

    Tontin hankintaan voidaan käyttää lyhytaikaista lainaa, mutta tällöinkin on huomioitava puolen vuoden sääntö eli rakentaminen on aloitettava kuuden kuukauden sisällä tontin hankinnasta.

  • Ryhmärakennuttaminen

    Valtiontakausta ei voi saada lainalle, jolla rahoitetaan asunto-osakeyhtiömuotoisessa ryhmärakennuttamishankkeessa vaadittavaa alkupääomaa. Valtiontakauksen voi kuitenkin saada rakennuksen valmistuttua maksettavalle yhtiölainan osalle.

    Yhtiölaina voidaan katsoa osaksi kauppahintaa, jos yhtiölainaosuus kirjataan kauppakirjaan tai dokumentoidaan kirjallisesti muulla luotettavalla tavalla. Ehtona on myös, että osuus maksetaan yhtiölle heti, kun se on mahdollista.

    Yhtiölainaosuuden tulee olla jyvitetty huoneistolle yhtiöjärjestyksen mukaisen jyvitysperusteen mukaisesti. Kokonaisrahoituksen tulee olla sovittuna kaupantekohetkellä. Huoneistokohtaista tonttiosuutta ei voida sisällyttää valtiontakaukselliseen omistusasuntolainaan.

    Uudiskohteen rakentamisvaiheessa ostajan huoneistoon teettämät kiinteät, suoraan asuntoon liittyvät lisä- ja muutostyöt voidaan laskea osaksi asunnon kokonaishintaa. Pankin on todennettava muutostyöt luotettavalla tavalla, ja muutostyöt todentavien asiakirjojen on oltava kauppakirjan liitteenä.

    Valtiontakauksen käyttämisestä myöhemmin nostettavalle lainaosalle tulee sopia luottoneuvotteluissa jo rakentamisen aloittamisen yhteydessä. Valtiontakausta ei siten voida liittää luottoon lainan nostamisen jälkeen. Siinäkin tapauksessa, että alkupääoman rahoittamiseen käytetään omia varoja, pitää lopullisesta lainoituksesta sopia jo siinä vaiheessa, kun omia varoja käytetään hankkeen aloittamiseen ja rakentaminen aloitetaan.

    Muun tyyppisten ryhmärakennuttamishankkeiden osalta pankin on oltava yhteydessä Valtiokonttoriin ennen valtiontakauksen liittämistä lainaan.

  • Lainan siirtäminen

    Voit siirtää valtion takaaman lainan uuteen kohteeseen, jos käytät lainan omaan vakituiseen asumiskäyttöösi tulevaan asuntoon. Uudesta asunnosta pitää omistaa vähintään 50 prosenttia.

    Asunnonvaihtotilanteessa on suositeltavaa, että myyt vanhan asunnon ennen uuden asunnon ostamista. Jos myyt asuntosi, pitää uusi asunto hankkia kohtuullisen ajan kuluessa. Kohtuullisena aikana pidetään kuutta kuukautta edellisen asunnon myynnistä.

    Jos seuraavaa asuntoa ei ole hankittu tai rakentamista aloitettu kuuden kuukauden kuluessa, voi Valtiokonttorilta hakea lainan voimassaololle lisäaikaa toiset kuusi kuukautta. Hakemuksen tulee olla Valtiokonttorilla ennen kuin kuuden kuukauden määräaika umpeutuu.

    Lomake: Jatkoajan hakeminen (pdf)

    Valtion takaamaa omistusasuntolainaa voi olla enintään 85 prosenttia uuden asunnon hankintahinnasta. Valtiontakaus on enintään 20 prosenttia omistusasuntolainan jäljellä olevasta pääomasta.

    Olemassa oleva laina tulee siirtää pääomaltaan ja takausmäärältään sellaisenaan uuteen kohteeseen. Jos 85 prosentin lainaosuus ei vielä ole täynnä, voi valtion takaamaa lainaa saada lisää. Pankin on kuitenkin huolehdittava, että takauksen enimmäismäärä ei ylity.

  • Yleistä

    Pankki voi myöntää yksityishenkilölle valtiontakauksen omistusasuntolainaan.

    Lainansaajan omistusosuuden tulee olla vähintään 50 prosenttia omakotitalosta, rakennettavasta omakotitalosta tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.

    Takauksen voi saada myös ulkomaan kansalainen, jos hän hankkii vakituisen asunnon Suomesta. Edellytyksenä on, että henkilö asuu vakituisesti Suomessa ja hänellä on suomalainen henkilötunnus. Henkilöllä ei tarvitse olla pysyvää oleskelulupaa, mutta se ei voi olla kovin lyhytaikainen.

    Valtion takaaman asuntolainan suuruus voi olla enintään 85 prosenttia asunnon hankintahinnasta

    Valtiontakauksesta sovitaan luottoneuvottelussa. Takauksen voi saada vain kaupan tai rakentamisen aloittamisen yhteydessä. Takauksen voi tämän jälkeen liittää lainaan vain, jos asunto vaihtuu.

    Omistusasuntolaina voidaan siirtää pankista toiseen. Lainan pääoma ja takausmäärä eivät saa muuttua siirron yhteydessä. Pankin pitää ilmoittaa tiedot myönnetyistä lyhennysvapaista uudelle luottolaitokselle.

    Valtiontakaus on ns. toissijainen vakuus. Valtio maksaa pankille lainmukaisen takauskorvauksen, jos lainansaaja ei pysty maksamaan lainaansa takaisin pankille eikä asunnon realisointihinnalla saada katettua pankin lainasaatavia.

  • Valtiontakauksen määrä

    Valtiontakaus voi kattaa enintään 20 prosenttia lainapääomasta. Jos kyseessä on ASP-korkotukilaina, valtiontakaus voi olla enintään 25 prosenttia. Takauksen euromäärä vähenee sitä mukaa, kun lainaa lyhennetään. Prosenttiosuus pysyy koko ajan samana.

    Valtion vastuu samaan asuntoon kohdistuvasta pääomasta on enintään 50 000 euroa. Jos omistusasuntolainaa myönnetään yli 250 000 euroa ja valtiontakausta käytetään enimmäismäärä 50 000 euroa, takauksen osuus lainasta jää alle 20 prosentin. Takauksen todellista prosenttiosuutta käytetään määritettäessä valtiontakauksen jäljellä olevaa euromäärää.

    Jos takauksen euromäärä ei vastaa velkakirjassa ilmoitettua prosenttiosuutta lainan määrästä, käytetään takauksen euromäärän perusteella muodostuvaa todellista prosenttiosuutta.

  • Enimmäislaina-aika

    Valtion takaaman omistusasuntolainan laina-aika voi olla enintään 25 vuotta lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Jos lainansaaja ottaa omistusasuntolainan tilalle uuden lainan, enimmäislaina-ajan katsotaan alkavan alkuperäisen lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta.

    Pankki voi laina-aikana lainansaajan pyynnöstä pidentää laina-aikaa enintään 27 vuoteen. Pidentäminen on mahdollista ainoastaan, jos lainansaajan lainanhoitokyky on oleellisesti heikentynyt esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.

    Pankin pitää ilmoittaa laina-ajan pidennyksestä Valtiokonttorille. Laina-ajan pidennyksen vuoksi kyseinen laina näkyy virhelistassa, jonka Valtiokonttori lähettää pankille säännöllisesti. Laina-ajan pidentäminen on dokumentoitava huolellisesti ja asiakirjat on säilytettävä siihen saakka, kun laina on maksettu takaisin.

    Enimmäislaina-aikaa koskeva säännös tuli voimaan 1.5.2006. Sitä ennen nostettujen omistusasuntolainojen laina-aikaan sovelletaan aiempaa lainsäädäntöä.

  • Lainan lyhentäminen ja lyhennysvapaat

    Jos valtiontakaus kattaa vain osan lainansaajan asuntolainasta, lainanlyhennykset on käytettävä ensisijaisesti valtion takaamaan lainaan.

    Valtion takaamaan lainaan ei voida myöntää lyhennysvapaata siten, että vain ns. lisälainaa (johon ei liity valtiontakausta) lyhennetään. Lisälaina on valtion takaamasta omistusasuntolainasta erillinen laina, jolla on erillinen, valtion takaamasta lainasta riippumaton lyhennyssuunnitelma ja vakuusjärjestely.

    Lyhennysvapaat

    Valtion takaamalle asuntolainalle voidaan myöntää yhteensä enintään kaksi vuotta lyhennysvapaata. Lyhennysvapaan myöntäminen vaatii erityiset taloudelliset perusteet.

    Jos valtion takaama laina siirretään luottolaitoksesta toiseen, tieto myönnetyistä lyhennysvapaista pitää ilmoittaa uudelle luottolaitokselle.

    Lainoille, jotka on myönnetty ennen 16.12.2016, voidaan hyväksyä enintään kaksi vuotta lyhennysvapaata vielä 16.12.2016 jälkeen.

    Lyhennysvapaata voidaan lisäksi hyväksyä rakentamisen ajaksi lainalle, joka on myönnetty omakotitalon rakentamiseksi tai asunnon hankkimiseksi rakennettavasta uudiskohteesta (RS-kohde). Rakentamisaikaisen lyhennysvapaan enimmäisaika on 15 kuukautta. Se ei vähennä enintään kahden vuoden lyhennysvapaata, joka voidaan myöntää painavien taloudellisten perusteiden nojalla.

  • Lainanmyöntäjän velvollisuudet

    Pankin on arvioitava lainanhakijan luottokelpoisuus huolellisesti ennen luottosopimuksen tekemistä. Lainanhakijan maksukyvyn arviointi on tehtävä lainanhakijan tuloja ja menoja sekä muita taloudellisia olosuhteita koskevien tarpeellisten ja riittävien tietojen perusteella. Lainanhakijalla ei saa olla luottohäiriömerkintöjä.

    Arvioinnissa pitää ottaa huomioon kaikki tarpeelliset ja merkitykselliset tekijät, jotka voivat vaikuttaa lainanhakijan kykyyn maksaa laina takaisin sovittuna aikana. Luotonantajan on otettava huomioon mahdollinen korkomenojen nouseminen sekä tulojen jatkuvuuteen vaikuttavat asiat, kuten työsuhteen laatu. Lisäksi luotonantajan pitää asumismenojen arvioinnissa kiinnittää huomiota remonttikustannuksiin, joita on odotettavissa etenkin ikääntyneissä asunnoissa (esimerkiksi putkiremontista aiheutuvat kustannukset).

    Pankin on varmistettava tietojen paikkansapitävyys asianmukaisesti. Lainanhakijan ilmoittamia menoja on arvioitava esimerkiksi vertaamalla niitä samankaltaisten lainanhakijoiden keskimääräisiin elinkustannuksiin.

    Lainasopimukseen on kirjattava, että mahdollisissa maksuhäiriötilanteissa lainanmyöntäjä valvoo valtion etua (ks. tarkemmat ohjeet kohdasta Lainan vakuus). Pankilla on lisäksi velvollisuus valvoa, että vakuuskohde on vakuutettu täydestä arvostaan (ks. Vakuutus).

    Jos lainansaaja rakentaa omakotitalon, lainanmyöntäjän pitää seurata rakennushankkeen edistymistä ja sitoa uusien luottoerien nosto rakennustyön vaiheittaiseen edistymiseen. Lainanmyöntäjän on säilytettävä työvaihetodistukset tai muut selvitykset yhteydenpidosta rakennushankkeen toteuttajiin tai kunnan rakennusvalvontaviranomaisiin. Jos lainan tarve jää kustannusarviota pienemmäksi, omistusasuntolainaa nostetaan vain tarvittava määrä.

    Lainanmyöntäjä on velvollinen säilyttämään lainansaajan maksukyvyn arviointiin liittyvät asiapaperit, kunnes laina on maksettu takaisin. Sen on säilytettävä esimerkiksi maksukykylaskelmat sekä selvitykset hakijan tuloista, menoista, vastuista ja luottotiedoista.

    Laissa on asetettu lainanmyöntäjälle ja lainansaajalle tiedonantovelvollisuus. Lainanmyöntäjän on ilmoitettava Valtiokonttorille lainasta, sen ehdoista ja ehtoihin myöhemmin mahdollisesti tehtävistä muutoksista sekä lainansaajan maksuviivästyksistä ja niiden aiheuttamista perintätoimista. Lainanmyöntäjä ja lainansaaja ovat velvollisia antamaan Valtiokonttorille tiedot, jotka se katsoo valtiontakausten valvonnan kannalta tarpeellisiksi.

  • Lainan vakuus

    Valtion takaamassa omistusasuntolainassa on oltava ensisijaisena vakuutena jokin seuraavista:

    • osakkeet tai osuudet, jotka oikeuttavat lainoitettavan asunnon hallintaan
    • kiinnitys lainoitettavaan kiinteistöön
    • muu yhtä turvaava esinevakuus.

    Vakuuden on katettava koko lainan määrä. Jos lainalle jää vakuusvajetta, tämä on eriteltävä omaksi lainakseen, johon ei liity valtiontakausta.

    Kun vakuudeksi annettavaa omaisuutta arvioidaan, pankin on varmistettava, että

    • arvioija on riittävän riippumaton luoton myöntämisestä
    • arvioinnissa käytetään luotettavia menettelyjä, jotka perustuvat standardeihin.

    Vakuuden on vastattava valtion takaamasta lainasta muita lainansaajan mahdollisia vastuita paremmalla etuoikeudella. Vakuuden on oltava parhaimmalla etusijalla. Vuokrasaatavan vakuudeksi tehdyn kiinnityksen tulee olla huonommalla etusijalla.

    Vakuus tulee pantata erityispanttauksella eli vakuus on pantattava lainanumerolla yksilöitynä valtion takaaman lainan vakuudeksi.

    Valtiontakausta ei voi liittää lainaan, jonka vakuutena on jälkipantti. Jälkipantin myöntäminen valtion takaaman lainan vakuudesta on mahdollista, kun asuntolainasta on maksettu pois niin paljon, että vakuuden arvo tähän riittää. Tällöin on varmistuttava siitä, että tällaiset saatavat ovat etuoikeusjärjestyksessä asuntolainaa huonommalla sijalla.

    Vakuuden muuttaminen rahaksi

    Lainanmyöntäjän on huolehdittava lainasta ja sen vakuuksista lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten sekä hyvän pankkitavan mukaisesti. Esimerkiksi maksuhäiriötilanteissa on ryhdyttävä hyvän pankki- ja perintätavan mukaisiin toimiin.

    Jos lainan vakuutena oleva omaisuus muutetaan rahaksi, lainanmyöntäjän on valvottava valtion etua. Myynnistä saatava tuotto on käytettävä ensisijaisesti kattamaan valtion vastuulla oleva osuus lainasta. Tästä on oltava merkintä lainasopimuksessa.

    Lisäksi pankki voi käyttää tuottoa maksamiinsa välttämättömiin kuluihin, jotka ovat aiheutuneet vakuuden ylläpidosta ja myynnistä. Kulujen on kuitenkin oltava kohtuulliset. Tuottoa ei voi käyttää esimerkiksi oikeudenkäyntikuluihin tai muihin asian käsittelystä aiheutuviin kuluihin.

  • Vakuutus

    Lainanmyöntäjällä on velvollisuus valvoa, että vakuuskohde on vakuutettu täydestä arvostaan. Vakuutus on oltava rakennuksen lisäksi asunnon kiinteällä sisustuksella. Pankin on tarkistettava vakuutuksen voimassaolo lainaa nostettaessa ja mahdollisten myöhempien muutosten yhteydessä (esimerkiksi lyhennysohjelmaa muutettaessa).

    Kiinteistön vakuutuksen on katettava vahingot, jotka kuuluvat yleisesti laajaan vakuutusturvaan. Niitä ovat palovahinkojen lisäksi esimerkiksi luonnonilmiöt ja putkistovuodot. Tämän tulee myös ilmetä panttausehdoista.

    Asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutus kattaa yleensä vain rakennuksen. Pankin on lainanmyöntöhetkellä edellytettävä lainansaajalta, että asunnon kiinteä sisustus vakuutetaan myös siltä osin, kun sitä ei kateta asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutuksesta. Tämän tulee myös ilmetä panttausehdoista.

  • Jos velallisia on kaksi

    Jos kaksi velallista hankkii yhdessä asunnon, tulee omistusosuuksien olla 50 prosenttia ja 50 prosenttia. Velallisilla voi olla joko yhteinen laina tai kaksi erillistä lainaa. Jos lainat ovat erillisiä, valtiontakaus voidaan ottaa joko molemmille lainoille tai vain toiselle lainalle. Tällöin panttaus on toteutettava siten, että molempien lainojen ensisijaiseksi vakuudeksi pantataan joko asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet kokonaisuudessaan tai kiinnitys koko ostettavaan kiinteistöön.

    Erityispanttaussitoumuksessa on oltava maininta siitä, että jos asunto myydään, pankki käyttää kyseisen luoton maksamiseen ensisijaisesti velallisen omistusosuutta vastaavan summan asunnon kauppahinnasta.

    Perintätilanteet

    Mahdollisessa perintätilanteessa asunnosta saatava kauppahinta jaetaan omistussuhteiden mukaan ja sillä kuitataan ensin velallisten omia lainoja. Kauppasummasta yli jäävä osuus käytetään toisen osapuolen lainan maksamiseen, jos lainalla on valtiontakaus. Jos valtion takaamaa lainaa on tämän jälkeen vielä jäljellä, pankki voi hakea Valtiokonttorilta korvausta valtiontakauksen perusteella.

    Esimerkki:
    A ja B omistavat asunnon osuuksin 50 prosenttia ja 50 prosenttia. A:lla on valtion takaamaa lainaa jäljellä 55 000 euroa ja B:llä on asuntolainaa jäljellä 40 000 euroa. B:n lainassa ei ole valtiontakausta.

    Asunnosta saadaan realisoinnissa 90 000 euroa. Realisointitilanteessa kauppahinta jaetaan ensin omistusosuuksien suhteessa, jolloin A:n osuus on 45 000 euroa ja B:n osuus 45 000 euroa. A:n osuudella kuitataan ensin hänen valtiontakauslainaansa, jolloin lainaa jää jäljelle vielä 10 000 euroa.

    Tämän jälkeen A:n lainan maksamiseen käytetään B:n lainan maksamisesta yli jäänyttä osuutta 5 000 euroa (45 000 euroa – 40 000 euroa). Tämän jälkeen A:n lainaa jää maksamatta vielä 5 000 euroa. Tästä summasta pankki voi hakea Valtiokonttorilta korvausta valtiontakauksen perusteella.

  • Takauskorvauksen hakeminen

    Pankki voi hakea korvausta sen jälkeen, kun velallisen maksukyvyttömyys on todettu, vakuutena oleva asunto myyty ja lopullinen menetys selvitetty. Jos maksukyvyttömyyden toteamisessa on epäselvyyksiä, pankin on otettava heti yhteyttä Valtiokonttoriin.

    Jos lainansaajalle on vahvistettu yksityishenkilön velkajärjestely, takauskorvauksen ehtona on se, että asunto on realisoitu ennen velkajärjestelyä tai velkajärjestelyn aikana. Korvausta voi hakea valtion takaaman asuntolainan siitä osasta, joka jää jäljelle, kun lainan vakuutena oleva omaisuus on realisoitu. Jos velallinen velkajärjestelyssä säilyttää vakuutena olevan omistusasunnon, korvausta voidaan hakea vain lainan siitä osasta, jolle ei kerry suoritusta maksuohjelman mukaan.

    Korvausta on haettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun korvaushakemuksen tekemiselle säädetyt edellytykset ovat täyttyneet. Jos korvausta haetaan myöhemmin, Valtiokonttori voi maksaa viivästyskorkoa korvattavaksi tulevasta pääomaosuudesta enintään kolmen kuukauden ajalta. Korvausvaatimukseen on liitettävä selvitys siitä, milloin sen tekemiselle säädetyt edellytykset ovat täyttyneet.

    Hakemuksen tiedot

    Korvausta haetaan Valtiokonttorilta vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Hakemuksesta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot:

    1. Hakijan (pankin) yhteystiedot tilinumeroineen
    2. Lainansaajan perustiedot

    • nimi, henkilötunnus, osoite ja puhelinnumero
    • lainanumero ja lainan määrä sekä takauksen määrä ja takausprosentti a) lainan nostohetkellä b) asunnon realisointihetkellä c) hakemuksen tekohetkellä
    • maksamatta olevien korkojen yhteismäärä realisointihetkellä
    • muiden luottojen määrä realisointihetkellä

    3. Selvitys siitä, miksi laina on jäänyt hoitamatta
    4. Selvitys lainanmyöntäjän perintätoimenpiteistä
    5. Selvitys mahdollisen takaajan toimenpiteistä
    6. Lainanmyöntäjän laskelma haettavasta korvaussummasta ja luottotappioista, jotka ovat syntyneet valtion takaamasta lainasta.

    Hakemuksen liitteet

    1. Selvitys lainansaajan tai kuolinpesän ja mahdollisen takaajan maksukyvyttömyydestä. Selvitykseksi riittää jokin seuraavista:

    • ulosottoviranomaisen antama varattomuustodistus (tai poikkeustapauksissa muu velkaa koskeva varattomuusmerkintä)
    • jäljennös velkajärjestelyssä vahvistetusta lainvoimaisesta maksuohjelmasta, jos velalliselle on myönnetty yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukainen velkajärjestely
    • jos maksuohjelmaa ei ole hakemushetkellä vahvistettu, ilmoitus velallisen hakeutumisesta velkajärjestelyyn
    • jäljennös perukirjasta ja jäljennökset käräjäoikeuden päätöksistä, jos pesä on luovutettu pesänselvittäjän hallintaan tai konkurssiin.

    2. Jäljennös kauppakirjasta osto- ja myyntihetkeltä (tai pakkohuutokauppapöytäkirjasta)
    3. Jäljennös asunnon rahoituslaskelmasta (ellei sisälly lainahakemukseen)
    4. Jäljennös lainanhakijan tulo- ja menoselvityksestä (ellei sisälly lainahakemukseen)
    5. Selvitys lainanhakijan vastuista ja luottotiedoista lainaa haettaessa
    6. Jäljennös lainahakemuksesta
    7. Asunto-osakkeen osalta jäljennös isännöitsijäntodistuksesta
    8. Kiinteistön osalta jäljennökset rasitustodistuksesta ja lainhuutotodistuksesta
    9. Jäljennös huoneiston tai kiinteistön arviokirjasta (jos tehty)
    10. Jäljennös lainansaajan velkakirjasta
    11. Jäljennös lyhennyssuunnitelmasta (myös selvitys lainalle mahdollisesti myönnetyistä lyhennysvapaista sekä selvitys, onko lyhennysvapaiden aikana lyhennetty mahdollista lisälainaa)
    12. Jäljennös lainan vakuusasiakirjoista (panttaussitoumus ja mahdollinen takaussitoumus)
    13. Selvitys siitä, miten kauppahinta on käytetty ja kuinka paljon pankin saatavia on jäänyt jäljelle (pakkohuutokaupassa kauppahinnan jakoluettelo ja vapaaehtoisessa kaupassa muu selvitys).

    Yllä mainittujen liitteiden lisäksi Valtiokonttori voi tarvittaessa pyytää hakijalta muita lisäselvityksiä takauskorvaushakemuksen käsittelyn aikana.

    Takauskorvaushakemus lähetetään Valtiokonttorille suojattuna sähköpostina osoitteeseen takauskorvaukset(at)valtiokonttori.fi tai postitse osoitteeseen:

    Valtiokonttori
    Rahoitus
    Korkotuet ja valtiontakaukset
    PL 14
    00054 VALTIOKONTTORI

  • Takauskorvauksen maksaminen ja lainanmyöntäjän tilitysvelvollisuus

    Takauskorvausta maksetaan enintään haetun mukaisesti, ja korvaus voi olla enintään pankin toteutuneen luottotappion suuruinen. Korvauksen enimmäismäärä on kuitenkin valtiontakauksen määrä realisointihetkellä, jos pankin luottotappio on tätä suurempi.

    Valtio vastaa maksamatta jääneistä koroista ja viivästyskoroista vain siltä osin kuin ne kohdistuvat valtion takaamaan osuuteen lainasta. Valtio vastaa korosta ja viivästyskorosta samalta ajalta ja saman perusteen mukaan kuin velallinen.

    Valtiokonttori voi jättää korvauksen maksamatta tai alentaa hyvityksen määrää, jos asuntolainan myöntämisessä tai hoitamisessa taikka vakuuksien hoitamisessa on rikottu lakia tai lain nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Sama koskee tilanteita, joissa on loukattu hyvää pankkitapaa tai valtion etua.

    Jos lainanmyöntäjä saa perityksi lainansaajalta lyhennyksiä ja korkoja takauskorvauksen maksamisen jälkeen, sen on tilitettävä valtiontakausta vastaava osuus Valtiokonttorille.

  • Takautumisoikeus

    Valtiokonttori perii lainanmyöntäjälle maksetun takauskorvauksen lainansaajalta. Korvausmäärästä peritään viivästyskorkoa korvauksen suorittamisesta lukien korkolain (633/1982) mukaan.

    Takautumisoikeudesta tulee tehdä merkintä lainasopimukseen.

  • Säädökset

    • Laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta 204/1996 muutoksineen
    • Kuluttajansuojalaki 38/1978 muutoksineen
    • Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta 361/1999 muutoksineen
    • Korkolaki 633/1982 muutoksineen
    • Asuntosäästöpalkkiolaki 1634/1992 muutoksineen (ks. myös ASP-lainoja koskevat ohjeet Valtiokonttorin verkkosivuilla)
    • Laki oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta 639/1982 muutoksineen