• Onko Valtiokonttori päivittänyt valtiontakauslainojen lyhennysvapaata koskevaa ohjeistustaan koronaviruksen (COVID-19) aiheuttaman pandemian vuoksi?

    Valtiokonttoriin on saapunut useita kyselyitä koronaviruksen (COVID-19) vaikutuksista omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain (204/1996) mukaisesti myönnettyjen valtiontakauslainojen lyhennysvapaista tehtyyn linjaukseen liittyen. Valtiokonttorin valtiontakauslainoja ja niiden lyhennysvapaita koskevat linjaukset ovat perustuneet edellä yksilöidyn lain lisäksi Valtiokonttorin 12.3.2019 antamaan ohjeeseen omistusasuntolainojen valtiontakauksista VK HAL 01/2019. Kyseisessä ohjeessa Valtiokonttori on todennut, että valtiontakauslainalle voidaan myöntää yhteensä enintään kaksi vuotta lyhennysvapaata. Lyhennysvapaan myöntäminen vaatii erityiset taloudelliset perusteet. Erityisenä syynä on pidetty muun muassa työttömyyttä, sairautta ja vanhempainvapaata. Erityisen taloudellisen tilanteen arvioiminen on viime kädessä ollut valtiontakauslainan myöntäneen pankin vastuulla.

    Tilanteissa, joissa valtiontakauslainalle ei ole myönnetty lyhennysvapaata tai lyhennysvapaata on myönnetty alle kaksi vuotta, voi pankki harkintansa mukaan myöntää valtiontakauslainalle lyhennysvapaata koronaviruksen aiheuttamien erityisten taloudellisten vaikeuksien perusteella. Esimerkiksi työttömyyden, lomautuksen tai sairastumisen aiheuttamia muutoksia lainansaajan taloudelliseen tilanteeseen voidaan pitää erityisinä taloudellisina syinä lyhennysvapaan myöntämiseen.

    Mikäli valtiontakauslainalle on jo myönnetty kaksi vuotta lyhennysvapaata, Valtiokonttori katsoo, että luottolaitosten tulee käyttää ensisijaisesti muita keinoja kuin lyhennysvapaata koronaviruksen aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien ratkaisemiseen. Taloudellisia vaikeuksia voidaan pyrkiä helpottamaan esimerkiksi pienentämällä väliaikaisesti valtiontakauslainan lyhennyseriä. Näin toimien voidaan välttyä lyhennysohjelmien muuttumiselta niin takapainotteisiksi, etteivät lainansaajat kykene suoriutumaan lainan lyhennyksistä laissa omistusasuntolainojen valtiontakauksesta (204/1996) 2 a §:ssä määritellyn laina-ajan puitteissa.

    Valtiontakauslainalle voidaan kuitenkin myöntää lyhennysvapaata tilanteessa, jossa valtiontakauslainalle on jo myönnetty kaksi vuotta lyhennysvapaata, mikäli tämä on pankin arvion mukaan välttämätöntä lainansaajan taloudellisen tilanteeseen tapahtuneen koronaviruksen aiheuttaman taloudellisen muutoksen vuoksi. Tällöin valtiontakauslainan myöntäneen pankin tulee huolehtia siitä, ettei laissa omistusasuntolainojen valtiontakauksesta (204/1996) 2 a §:ssä määritelty enimmäislaina-aika ylity tehtävän muutoksen myötä. Mikäli lainansaajalla on valtiontakauslainan lisäksi lisälaina, johon ei liity valtiontakausta, tulee lyhennysvapaan koskea myös lisälainaa. Lyhennysvapaan tulee lisäksi olla pituudeltaan kohtuullinen.

    Edellä mainittu ei koske tilanteita, joissa valtiontakauslainaan liittyy korkotuki (ml. ASP-korkotukilainat), sillä asetuksen oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta (672/1982) 1.2 § rajaa korkotukiaikana.

  • Kuka voi saada valtiontakauksen asuntolainaan?

    Valtiontakauksen voi saada yksityishenkilö, joka ostaa omakotitalosta tai asunnosta vähintään 50 prosenttia. Valtiontakauksen voi saada myös lainaan, joka on tarkoitettu omakotitalon rakentamiseen. Valtiontakauksen edellytyksenä on, että asunto tulee lainansaajan tai hänen perheensä vakituiseksi asunnoksi.

  • Voiko muu kuin ensiasunnonostaja saada valtiontakauksen asuntolainaansa?

    Kyllä, valtiontakausta ei ole rajoitettu ensiasunnon ostoon. Lainan myöntävä pankki päättää siitä, voidaanko asuntolainalle myöntää valtiontakaus.

  • Miten valtiontakausta voi hakea?

    Valtiontakausta ei tarvitse hakea erikseen, vaan se myönnetään lainalle pankissa asuntolainapäätöksen yhteydessä. Valtiontakauksen saamiselle ei ole tulo- tai varallisuusrajoja. Takauksen saamiseksi riittää, että pankki ja lainansaaja sopivat laina-asiakirjoja laadittaessa takauksen liittämisestä asuntolainaan.

  • Voiko valtiontakauksen saada koko lainalle?

    Valtion takaaman asuntolainan määrä voi olla enintään 85 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Valtiontakauksen osuus on enintään 20 prosenttia omistusasuntolainasta, kuitenkin enintään 50 000 euroa asuntoa kohden. ASP-korkotukilainassa valtion takaama lainamäärä voi olla 90 prosenttia asunnon hinnasta ja valtiontakauksen osuus enintään 25 prosenttia lainasta, kuitenkin enintään 50 000 euroa.

  • Peritäänkö valtiontakauksesta maksua?

    Valtiontakauksesta peritään lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisen yhteydessä takausmaksu, joka on 2,5 prosenttia valtiontakauksen määrästä. Valtio perii takausmaksun pankin välityksellä. Takausmaksua ei peritä ASP-korkotukilainasta. Esimerkki takausmaksusta:

    Asunnon hankintahinta 100 000 €
    Omistusasuntolaina (85 % asunnon hinnasta) 85 000 €
    Valtiontakauksen määrä (enintään 20 % asuntolainasta) 17 000 €
    Takausmaksu (2,5 % x 17 000 €) 425 €

  • Voiko valtiontakauksen sisältävän asuntolainan lainaehtoja muuttaa?

    Voit sopia lainaehtojen muuttamisesta pankin kanssa. Pankin kanssa voi sopia esimerkiksi lyhennysohjelman muutoksista. Lainaehtojen muutoksista on tehty pankeille lain soveltamisohje, joka on luettavissa Ohjeet pankeille -välilehdellä.

  • Voidaanko valtiontakauslaina siirtää kokonaan toisen lainansaajan vastattavaksi erotilanteessa?

    Erotilanteessa toinen puolisosta voi ottaa lainan kokonaan vastattavakseen. Laina pysyy tällöin sellaisenaan ja toinen puolisoista yksinkertaisesti poistetaan lainalta. Tällaisessa tilanteessa luottolaitoksen tulee kuitenkin arvioida uudestaan lainan yksin vastattavakseen ottaneen asiakkaan maksukyky ja selvittää, että kyseinen asiakas pystyy huolehtimaan lainan hoitamisesta yksin myös jatkossa. Laadittu maksuvaralaskelma tulee liittää lainan asiakirjoihin tulevaisuutta varten, esim. mahdollisessa takauskorvaustilanteen varalle.

  • Valtiokonttorin valtiontakausohjeiden (VK HAL 01/2016 sekä VK HAL 01/2017) mukaan lainanmyöntäjällä on velvollisuus valvoa, että vakuuskohde on koko ajan täydestä arvostaan vakuutettuna. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

    Valtiokonttori edellyttää, että kiinteistön vakuutuksen on katettava vahingot, jotka kuuluvat yleisesti laajaan vakuutusturvaan. Niitä ovat palovahinkojen lisäksi esimerkiksi luonnonilmiöt ja putkistovuodot. Tämän tulee myös ilmetä panttausehdoista. Jos kyseessä on asunto-osakeyhtiö, rakennus on vakuutettu yhtiön toimesta kiinteistövakuutuksella. Pankin on lainanmyöntöhetkellä edellytettävä lainansaajalta, että asunnon kiinteä sisustus vakuutetaan myös siltä osin, kun sitä ei kateta asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutuksesta. Tämän tulee myös ilmetä panttausehdoista. Vakuutuksen voimassaolo on tarkistettava lainaa nostettaessa sekä mahdollisten myöhempien muutosten yhteydessä (esimerkiksi lyhennysohjelmaa muutettaessa).

  • Asuntolainaani sisältyy valtiontakaus. Voinko vuokrata asuntoni?

    Asunnon voi vuokrata määräajaksi erityisestä syystä. Erityinen syy voi olla asevelvollisuus taikka työ- tai opiskelupaikka ulkomailla tai toisella paikkakunnalla työssäkäyntialueen ulkopuolella. Asunto tulee ottaa takaisin omaan asumiskäyttöön, kun esimerkiksi opiskelu toisella paikkakunnalla päättyy.

  • Voiko tontin ottaa mukaan rakentamisen kustannusarvioon?

    Tontin kauppahinta voidaan hyväksyä osaksi omakotitalon kustannusarviota, jos tontti hankitaan osana rakennusprojektia ja rahoitetaan samanaikaisesti nostettavalla lainalla, jossa on valtiontakaus. Tällöin rakentaminen on aloitettava kuuden kuukauden sisällä tontin hankinnasta.

  • Omakotitalon rakentaminen on aloitettava kuuden kuukauden sisällä tontin hankinnasta. Mitä tarkoitetaan rakentamisen aloittamisella?

    Rakentamisen aloittamiseksi katsotaan perustuksen valutöiden aloittaminen tai perustukseen kuuluvien rakennusosien asentaminen. Ajankohta osoitetaan esimerkiksi kunnan rakennustarkastajan antamalla lausunnolla tai muulla luotettavana pidettävällä tavalla. Jos valtion takaamalla lainalla ostetaan talopaketti, rakentamisen katsotaan alkavan siitä hetkestä, kun talopaketti ostetaan. Valmistelevia toimenpiteitä (esimerkiksi kaivuutöitä, louhimista ja puiden kaatamista) ei vielä katsota rakentamisen aloittamiseksi.

  • Voiko rakennusaikana saada lyhennysvapaata, ja vähentääkö se kahden vuoden lyhennysvapaa-aikaa?

    Rakentamisen aikana voi olla enintään 15 lyhennysvapaata kuukautta. Lyhennysvapaata voi saada lainalle, joka on myönnetty omakotitalon rakentamiseen tai uudiskohteesta ostettavan asunnon (RS-kohde) hankkimiseen. Rakentamisaikainen lyhennysvapaa ei vähennä enintään kahden vuoden lyhennysvapaata, jota voidaan myöntää erityisten taloudellisten perusteiden nojalla.

  • Voiko valtiontakauksen sisältävässä lainassa olla korkokatto?

    Valtiontakauslainaan voidaan liittää korkokatto, jos korkokattomaksua ei liitetä lainan marginaaliin eikä lisätä lainan pääomaan. Korkokattomaksun tulee siten olla täysin erillinen lainan pääomasta, eikä sitä voida myöskään liittää lainan marginaaliin. Korkokattomaksu voi olla kertamaksuinen, tai se voidaan maksaa osissa, mutta maksun tulee olla omistusasuntolainan kuukausierästä erillinen. Valtiontakaus ei kata mitään korkokatosta aiheutuvia kuluja. Korkoputket eivät ole mahdollisia valtion takaamille lainoille.  

  • Lyhennysvapaan käyttäminen on rajattu kahteen vuoteen laina-aikana. Koskeeko rajaus kaikkia lainoja?

    Rajaus koskee kaikkia asuntolainoja, joihin sisältyy valtiontakaus. Lainoille, jotka on myönnetty ennen 16.12.2016, voidaan hyväksyä enintään kaksi vuotta lyhennysvapaata vielä 16.12.2016 jälkeen.