1. Kysymyksiä sisäisen koron huomioimisesta laskelmissa
- Mitä sisäisellä korolla tarkoitetaan?
- Miten sisäisen koron kirjaukset näkyvät Kiekun raporteilla?
- Miten sisäiseen korkoon liittyvät kirjaukset huomioidaan maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmissa?
- Miten sisäinen korko huomioidaan valtion yhteisessä kustannuslaskentamallissa ja -välineessä?
- Miten sisäinen korko huomioidaan investointien suunnittelussa ja seurannassa?
2. Vastaus (annettu 30.1.2024)
2.1. Mitä sisäisellä korolla tarkoitetaan?
Vaihto- ja käyttöomaisuuteen sidotulle pääomalle lasketaan sisäinen korkokustannus. Vaihto-omaisuuden korko lasketaan varastoon varainhoitovuoden aikana keskimäärin sidotulle pääomalle. Käyttöomaisuuden korko lasketaan käyttöomaisuuteen varainhoitovuoden aikana keskimäärin sidotulle pääomalle. Korko lasketaan varaston ja käyttöomaisuuden joko alkuperäisestä hankintahinnasta, jolloin korkokantana käytetään nimelliskorkoa tai jälleenhankintahinnasta, jolloin korkokantana käytetään reaalikorkoa. Laskelman liitetiedoissa ilmoitetaan, kumpaa tapaa on käytetty. (Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen, VK/99662/00.00.00.01/2022).
Valtiokonttori ilmoittaa vuosittain laskelmissa käytettäväksi tarkoitetun nimelliskoron sekä reaalikoron laskemisessa käytettävän kaavan. Nimelliskorko oli vuosien 2020-2022 ajan 0 %. Vuoden 2023 laskelmissa käytettäväksi tarkoitettu nimelliskorko on Valtiokonttorin ilmoituksen mukaisesti 1,5 % (VK/1785/00.00.00.01/2023), joten sisäinen korko tulee huomioida vuoden 2023 laskelmissa.
2.2. Miten sisäisen koron kirjaukset näkyvät Kiekussa?
Palkeet ylläpitää vuosittain Kiekuun Valtiokonttorin ilmoittaman nimelliskoron. Korkokustannukset lasketaan Kiekussa SAP AA -käyttöomaisuuden hallintasovelluksessa vastaavaan tapaan kuin poistotkin. Käyttöomaisuusyksikölle määritetään käyttöomaisuusluokan perusteella oletusarvo korkojen ja poistojen laskentaa varten. Käyttöomaisuusluokka määrittää oletustiliöinnin liikekirjanpidon tilin osalta. Muut seurantakohteet kuten kustannuspaikka ja toiminto määritellään käyttöomaisuusyksikön perustietoihin.
Sisäiset korot kirjataan Kieku-tietojärjestelmässä liikekirjanpidon tilien lisäluokitteluille
99800000 Sisäiset korot käyttöomaisuus ja
99800010 Sisäiset korot vaihto-omaisuus. Kirjauksiin liittyvät vastaviennit kirjataan teknisille tileille
99800001 Sisäiset korot käyttöomaisuus, tekninen vastatili ja
99800011 Sisäiset korot vaihto-omaisuus, tekninen vastatili. Kirjausmenettely, jossa kirjaustilin lisäjaottelu ja vastatilin lisäjaottelu on sijoitettu samaan 5-merkkiseen tiliin, johtuu tapahtuman luonteesta. Kyse on kustannuslaskentaan liittyvästä laskennallisesta erästä eikä kirjanpitoon kirjattavasta liiketapahtumasta, joten tällä menettelyllä sisäisen korkokirjauksen nettoarvo on nolla valtio-kirjanpitovelvollisen kirjanpidossa (liikekirjapidon 5-merkkisellä tasolla). Kirjauksilla näkyvät muut seurantakohteet määräytyvät käyttöomaisuusyksikön perustietojen perusteella.
Sisäisen koron laskentakaava Kieku-tietojärjestelmässä
Kieku-tietojärjestelmässä sisäiset korot lasketaan keskimääräisenä jäännösarvon korkoina. Tällöin kuukausittaisen koron suuruus lasketaan kaavalla:
kaavan kentät:
vuoden alun JA = vuoden alun jäännösarvo
kk:n lopun JA = kuukauden lopun jäännösarvo
kk = laskentakausi (kuukausi)
vuoden kum.korot = kohteelle vuoden alusta lähtien jo kirjatut korot
Käyttöomaisuuskohteen keskimääräiselle jäännösarvolle tilikaudella lasketaan ja kirjataan korkokustannus kuukausittaisessa poistoajossa.
2.3. Miten sisäiseen korkoon liittyvät kirjaukset huomioidaan maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmilla?
Maksullisen toiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen -määräysten (VK/99662/00.00.00.01/2022 ja VK/1077/00.01/2014) mukaisesti korkokustannukset sisällytetään laskelmaan olennaisuuden periaatetta noudattaen. Laskelmaa laadittaessa huomioidaan tileillä 99800000 Sisäiset korot käyttöomaisuus ja 99800010 Sisäiset korot vaihto-omaisuus olevat kirjaukset. Sisäisen koron vastatileinä käytettyjä teknisiä tilejä ei huomioida laskelmaa laadittaessa.
2.4. Miten sisäinen korko huomioidaan valtion yhteisessä kustannuslaskentamallissa ja välineessä?
Mikäli käyttöomaisuusyksikön sisäistä korkoa ei ole ollut tarkoituksenmukaista kohdentaa Kiekun SAP AA -käyttöomaisuuden hallintasovelluksessa suoraan toiminnolle (ts. käyttöomaisuusyksikön perustiedoissa ei ole toimintoa), kohdistetaan ne kustannuslaskennassa ydin- ja ohjaustoiminnoille sekä tarvittaessa muille seurantakohteille. Korot kohdistetaan valtion yhteisen kustannuslaskentamallin mukaisesti omassa vyörytysvaiheessa (Valtion yhteinen kustannuslaskentamalli, VK/1106/04.00.00/2016). Valtion yhteisessä kustannuslaskentavälineessä vyörytystilinä käytetään tällöin 999009-alkuisia tilejä liikekirjanpidon tilikartassa olevien tilien kuvausten mukaisesti (Kirjanpidon tilit ja tilikartta, VK/74330/00.00.00.01/2023).
2.5. Miten sisäinen korko huomioidaan investointien suunnittelussa ja seurannassa?
Investointilaskelmissa laskentakorkokannan avulla huomioidaan rahan aika-arvo. Rahan aika-arvo tarkoittaa sitä, että tänään saatava euro eroaa arvoltaan verrattuna tulevaisuudessa saatavaan euroon. Eri vuosina kertyvät tuotot ja kustannukset muutetaan vertailukelpoisiksi diskonttaamalla ne laskentakorkokannalla nykyhetkeen.
Jollei omaisuuden käyttötarkoituksesta muuta johdu, käytetään valtion investointilaskelmissa tuottovaatimuksena Valtiokonttorin laskemaa korkokustannusta, joka on efektiivinen korkokustannus valtiolle investointilaskelman tekemistä edeltäneen varainhoitovuoden euromääräisestä pitkäaikaisesta lainanotosta. (TaA 56 §) Valtiokonttori julkaisee vuosittain ilmoituksen korkokustannuksesta Valtiokonttorin Määräykset ja ohjeet -sivustolla. Investointilaskelmia tehtäessä on huomioitava, että jos käytetään nimellisiä rahavirtoja, käytetään rahavirtojen diskonttaamisessa nimellistä korkoa. Vastaavasti, jos käytetään reaalisia rahavirtoja, niiden diskonttaamisessa käytetään reaalikorkoa. (Investointien suunnittelu ja seuranta -ohje, VK/126614/00.00.00.01/2021).