Hyppää sisältöön

Kokemus Savonlinnasta: Vuokratalokannan tervehdyttäminen tuo tuloksia, kun sitä tehdään kokonaisuutena

Kaupungin omistaman vuokratalokannan tervehdyttäminen on ollut Savonlinnassa iso urakka, joka edelleen jatkuu. Määrätietoisen tervehdyttämisohjelman myötä kaupungissa ollaan kuitenkin jo siinä tilanteessa, että asuntokantaa voidaan uudistaa myös rakentamalla uutta.

Kun Itä-Suomen yliopisto päätti vuonna 2017 keskittää opettajakoulutusohjelmansa Joensuuhun, Savonlinnan vuokra-asuntomarkkinat ajautuivat kestämättömään tilanteeseen. Kaupunki oli monen muun seutukaupungin tapaan kärsinyt muuttotappiosta jo pidempään, mutta 800 opiskelijan lähtö aiheutti sen, että kaupungin omistamien vuokra-asuntojen käyttöaste romahti hyvin matalaksi. Noin 3 000:sta vuokra-asunnosta oli enimmillään tyhjillään lähes 800.

Savonlinnassa ylikapasiteettia lähdettiin vähentämään ensisijaisesti purkamalla. Vuosina 2017-2022 Savonlinnan kaupungin vuokra-asuntokannasta onkin purettu yhteensä lähes 700 asuntoa, joka on noin 24,4 % koko asuntokannasta. Reilut sata asuntoa on myyty hotellikäyttöön.

Savonlinnan vuokratalot Oy:n ja Savonlinnan opiskelija-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kurki jakoi 1.11. järjestetyssä webinaarissa kokemuksiaan kaupungin vuokrataloyhteisöjen tervehdyttämisohjelmasta. Ohjelmaa on Savonlinnassa toteutettu Valtiokonttorilta ja ARAlta haettavien toimenpiteiden sekä Savonlinnan kaupungin tekemän pääomasijoitusten avulla.

          • Katso Hannu Kurjen koko puheenvuoro ja esitysmateriaali täältä

Purkaminen – ei myynti – on pysyvä keino vähentää ylikapasiteettia

Miksi Savonlinnassa on purettu asuntoja, eikä myyty niitä asuinkäyttöön? Hannu Kurjen mukaan tämä on ollut tyypillisin kommentti, etenkin tervehdyttämisohjelman alkuvaiheessa.

Syy on se, että ylikapasiteetti on Savonlinnassa kokonaisuutena ongelma, vaikka se ei välttämättä olisi yksittäisen vuokrataloyhtiön ongelma. Vain purkaminen vähentää ylikapasiteettia pysyvästi.

”Jos lähdetään myymään, niin riski on suuri sille, että myydään suhteellisen halvalla ja leikataan pääomakulut pois, mutta samalla synnytetään itselle kilpailija, joka pystyy vuokraamaan asuntoja vielä halvemmalla. Myyntiin kannattaa suhtautua hyvin varovaisesti, mutta jokainen tilanne on tietysti analysoitava erikseen”, Hannu Kurki sanoo.

Vaikka purkaminen on välillä tuntunut pahalta, Kurjen mukaan sen positiiviset puolet ovat suuremmat kuin negatiiviset. Suhtautuminen purkamiseen on Savonlinnan ”puskaradiossakin” lieventynyt ja keskustelun sävy muuttunut ymmärtäväisemmäksi.

Omistajan ja valtion tuki mahdollistivat tervehdyttämisohjelman toimeenpanon

Hannu Kurjen mukaan Savonlinnan kaupungin rooli on ollut tervehdyttämisessä olennaisen tärkeä, sillä kaupungin pääomasijoitukset Savonlinnan Vuokratalot Oy:lle mahdollistivat toimet. Purkaminen maksaa, ja ilman kaupungin tukea yhtiön kassavarat eivät olisi riittäneet.

”Hyvä puoli oli se, että kyse oli pitkäjänteisestä [sijoitus-]ohjelmasta, ei yhden vuoden päätöksestä”, Kurki kertoo.

Paljon on tehty, ja paljon on vielä tekemättä – ”välillä tuntuu kuin olisimme oravanpyörässä”

Missä Savonlinnassa mennään nyt? Vaikka asuntoja on purettu paljon, Savonlinnassa on edelleen ylikapasiteettia eli vääriä asuntoja väärissä paikoissa. Kysyntää on ennen kaikkea pienille asunnoille kaupungin keskustassa, jossa kaupungin markkinaosuus vuokra-asunnoista on verrattain pieni, 14 %. Asuntotyypeistä suurimman ongelman muodostavat Kurjen mukaan tällä hetkellä suuret kaksiot, jotka eivät tahdo mennä vuokralle. Kysyntää suurimmille asunnoille on ylipäätään vähän, sillä 86 % kaupungin vuokra-asunnon hakijoista Savonlinnassa on 1-2 hengen talouksia.

Kaupungin vuokra-asuntojen käyttöaste on tervehdyttämisohjelman myötä nyt hiukan yli 80 %, mutta yli 90 %:een tulee päästä. Alueella, jonka väestökehitys on negatiivinen, tämän saavuttaminen ei ole helppoa. Purkamisten tietä ei ole kuljettu vielä loppuun.

”Välillä on sellainen olo, että ollaan oravanpyörässä: vaikka puretaan ja puretaan, käyttöaste ja tyhjien asuntojen määrä laahaavat paikallaan”, Kurki kertoo. ”Mutta tämä on pitkäjänteistä työtä, jossa ei kannata katsoa liian pitkälle tulevaisuuteen tai menneisyyteen, vaan seuraaviin toimenpiteisiin.”

Ei pelkkää purkamista

Tervehdyttämisohjelma on ollut iso urakka, mutta Hannu Kurjen mukaan tekeminen on parempi vaihtoehto kuin tekemättä jättäminen. Savonlinnassa, jossa on uskallettu tehdä paljon töitä ja rohkeita päätöksiä asuntokannan tervehdyttämiseksi, pystytään nyt miettimään jo uutta rakentamistakin. Uuden senioritalon rakentaminen alkaa pian aivan keskelle kaupunkia.

Savonlinnan keskustaan rakentuu pian uusi senioritalo näihin maisemiin.

Savonlinnan keskustaan rakentuu pian uusi senioritalo näihin maisemiin. Kuva: Pasi Massinen / AV-rec

Tärkeä oppi Savonlinnasta on, että purkamisten ohella kannattaa tehdä paljon muutakin.

”Vaikka tervehdyttämisohjelma on ollut iso operaatio, meillä ei ole keskitytty vain tähän. Pitää mielen virkeänä kun miettii välillä muutakin kuin purkamista”, Kurki kertoo.

Kuten mitä muuta?

”Meillä on lähdetty kehittämään some-markkinointia, kuten tehty videoita. Myös järjestelmiä uusittu, ja sitä kautta kehitetty toimintaa. Tämän tyyppisiä asioita.”

Valtiokonttori ja ARA järjestivät 1.1.2022 webinaarin ”Valtion tukitoimenpiteet vuokrataloyhteisön tervehdyttämiseksi”. Löydät Hannu Kurjen puheenvuoron ja webinaarin muut esitykset ja materiaalin verkkosivuiltamme: Talouden tervehdyttämistoimet.

Kohderyhmä: Kunnat Yhdistykset ja järjestöt

Muuta aiheeseen liittyvää

◄ Kaikki uutiset