Hallitus antoi lokakuussa eduskunnalle esityksen, jonka tarkoituksena edistää valtion tuella rahoitettuja asuntoja omistavien vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja ennaltaehkäistä niiden taloudellisia vaikeuksia.
Esityksellä toteutetaan asuntokannan ja asuinolojen kehittämistoimenpiteitä kasvukeskusten ulkopuolella selvittäneen työryhmän (ns. AAKE-työryhmä) ehdotuksia.
Tavoitteena taloudellisten vaikeuksien ennaltaehkäisy
”Hallituksen esitys on nyt eduskunnassa käsiteltävänä”, apulaisjohtaja Sanna Pälsi kertoo. ”Lakimuutoksilla tähdätään siihen, että vuokrataloyhteisöjen taloutta päästäisiin tervehdyttämään ennaltaehkäisevästi.”
Tällä hetkellä tervehdyttämistoimien hakeminen edellyttää sitä, että vuokrataloyhteisö on huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa. Jos hallituksen esitys toteutuu, tukitoimenpiteitä voi jatkossa hakea jo silloin, kun taloudelliset vaikeudet näyttävät todennäköisiltä.
”Vuokrataloyhteisön pitää kuitenkin jatkossa tehdä tervehdyttämissuunnitelma jo ennen tervehdyttämistoimien hakemista. Aiemmin tervehdyttämissuunnitelmaa on voinut tehdä Valtiokonttorin kanssa yhdessä. Tätä osin laki muuttuu tiukemmaksi.”
Yhteisön pitää tervehdyttämissuunnitelmassa arvioida, miten yhteisön talous kehittyy pidemmällä aikavälillä. Suunnitelmassa on oltava myös omistajan omia toimenpiteitä yhteisön talouden tervehdyttämiseksi tai taloudellisten vaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisäksi, että purku- ja rajoitusakordien enimmäismäärää nostettaisiin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Lisäksi purkuakordia koskevaa sääntelyä yksinkertaistetaan asettamalla vain yksi raja akordin enimmäismäärälle.
”Toimenpiteet ovat kuitenkin jatkossakin harkinnanvaraisia”, Pälsi painottaa.
Muuttuva enimmäiskorko korkeakorkoisille aravalainoille
Pääosassa aravalainoista on enimmäiskorko, mutta joissakin lainaryhmissä korko on tällä hetkellä 3–5 prosenttia.
Korkeakorkoisten aravalainojen korkoja on tarkoitus muuttaa asetuksella siten, että niille asetetaan muuttuva enimmäiskorko. Enimmäiskorko sidotaan viitekorkoon, joka määräytyy 10 vuoden obligaatiolainojen kolmen vuoden liukuvan keskikoron perusteella.
”Valtaosassa aravalainoista korko on itse asiassa markkinakorkoja alhaisemmalla tasolla”, Pälsi kertoo. ”Suurin osa aravalainojen koroista säilyy siis mahdollisesta muutoksesta huolimatta ennallaan. Korkoja alennetaan vain niissä lainaryhmissä, joissa lainojen korko on yli 1,39 prosenttia.”
Jos asetus tulee voimaan vuoden 2019 alussa, korot muuttuvat lainaryhmästä riippuen 1.3.2019 tai 1.4.2019. Valtiokonttori ilmoittaa mahdollisista korkomuutoksista laina-asiakkaille esityksen käsittelyn jälkeen.