• Lyhyesti

    Valtion kauppahintasaatavat ovat syntyneet, kun ELY-keskus Suomen valtion edustajana on myynyt esimerkiksi tiloja, lisäalueita tai yhteismetsäosuuksia. Kaupan toisena osapuolena on voinut olla viljelijä tai muu taho. Kauppahinta jää lainasaamiseksi valtiolle. Myyty kiinteistö on valtiolle syntyvän myyntihintasaamisen eli kauppahintasaatavan panttina, kunnes ostaja on maksanut saatavan loppuun.

    Kauppahintasaatavia on syntynyt useiden eri lakien säännösten nojalla. Tällä hetkellä uusia sopimuksia ei tehdä.

    Kauppahintasaataville on tyypillistä pitkä maksuaika (35–50 vuotta), vuotuismaksujärjestelmä ja suhteellisen alhaiset korkoprosentit.

    Kun kauppahintasaatava on maksettu kokonaisuudessaan takaisin, Valtiokonttori lähettää ELY-keskukselle ilmoituksen, että ELY-keskus myöntäjäviranomaisena pyytää rekisteriviranomaista poistamaan rasitusmerkinnän kiinnitysrekisteristä (rasitustodistuksesta).

  • Kolttien maanjärjestelylain (593/69) mukaan syntyneet kauppahintasaatavat (lainaryhmä 5620)

    Kauppahintasaatavien korko on joko 2,5 % tai sopimuskohtainen, ja se lasketaan eräpäiväkuukauden loppuun saakka. Vuotuismaksun suuruus on joko 2,7018 % tai se voi vaihdella sopimuksittain.

    Eräpäivät ovat vuosittain 15.6. ja 15.12. Jos lainan lyhennystä ja korkoa ei makseta eräpäivään mennessä, lainansaajan on maksettava viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa.

    Laina-aika on enintään 50 vuotta.

  • Luontaiselinkeinolain (610/84) mukaan syntyneet kauppahintasaatavat (lainaryhmä 5820)

    Kauppahintasaatavien korko on joko 2,5 % tai sopimuskohtainen. Vuotuismaksu vaihtelee sopimuksittain.

    Eräpäivät ovat vuosittain 30.4. ja 31.10. Jos lainan lyhennystä ja korkoa ei makseta eräpäivään mennessä, lainansaajan on maksettava viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa.

    Laina-aika on enintään 35 vuotta.

  • Maankäyttölain (353/58) mukaan syntyneet kauppahintasaatavat (lainaryhmä 5600)

    Kauppahintasaatavien korko on sopimuskohtainen, ja se lasketaan eräpäiväkuukauden loppuun saakka. Vuotuismaksun suuruus on joko 3,0068 % tai se voi vaihdella sopimuksittain.

    Eräpäivät ovat vuosittain 15.6. ja 15.12. Jos lainan lyhennystä ja korkoa ei makseta eräpäivään mennessä, lainansaajan on maksettava viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa.

    Laina-aika on enintään 50 vuotta.

  • Maaseutuelinkeinolain (1295/90) mukaan syntyneet kauppahintasaatavat (lainaryhmä 5010)

    Kauppahintasaatavien korko on sopimuskohtainen. Vuotuismaksun vaihtelee sopimuksittain. Eräpäivät ovat vuosittain 30.4. ja 31.10.

    Jos lainan lyhennystä ja korkoa ei makseta eräpäivään mennessä, lainansaajan on maksettava viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa.

    Laina-aika on enintään 35 vuotta.

  • Maatilalain (188/77) mukaan syntyneet kauppahintasaatavat (lainaryhmä 5800)

    Kauppahintasaatavien korko on joko 3,5 % tai sopimuskohtainen. Vuotuismaksun suuruus on 3,7675 % tai se voi vaihdella sopimuksittain.

    Eräpäivät ovat vuosittain 30.4. ja 31.10. Jos lainan lyhennystä ja korkoa ei makseta eräpäivään mennessä, lainansaajan on maksettava viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa.

    Laina-aika on enintään 35 vuotta.

  • Porotalouslain (161/90) mukaan syntyneet kauppahintasaatavat (lainaryhmä 5830)

    Kauppahintasaatavien korko on joko 2,5 % tai sopimuskohtainen. Vuotuismaksun suuruus vaihtelee sopimuksittain.

    Eräpäivät ovat vuosittain 30.4. ja 31.10. Jos lainan lyhennystä ja korkoa ei makseta eräpäivään mennessä, lainansaajan on maksettava viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa.

    Laina-aika on enintään 35 vuotta.

  • Porotilalain (590/69) mukaan syntyneet kauppahintasaatavat (lainaryhmä 5610)

    Kauppahintasaatavien korko on joko 2,5 % tai sopimuskohtainen ja se lasketaan eräpäiväkuukauden loppuun saakka. Vuotuismaksun suuruus on joko 2,3274 % tai se voi vaihdella sopimuksittain.

    Eräpäivät ovat vuosittain 15.6. ja 15.12. Jos lainan lyhennystä ja korkoa ei makseta eräpäivään mennessä, lainansaajan on maksettava viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa.

    Laina-aika on enintään 50 vuotta.

  • Laskutus

    Valtiokonttori lähettää laskun 3–4 viikkoa ennen eräpäivää. Lainansaajan on huolehdittava siitä, että Valtiokonttorissa on lainansaajan oikeat osoitetiedot. Osoitteenmuutoksesta voi ilmoittaa postitse tai sähköpostitse osoitteenmuutoslomakkeella. Ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse.

    Lomake: Osoitteenmuutosilmoitus (pdf)

  • Laina-aikaiset vakuusmuutokset ja lykkäykset

    Valtiokonttorilla ei ole oikeutta suostua laina-aikaisiin vakuusmuutoksiin, vaan asiasta päättää ELY-keskus. Vakuusmuutos voi olla tarpeellinen esimerkiksi, jos lainan vakuutena olevasta kiinteistöstä ollaan myymässä määräala, joka halutaan vapauttaa valtion saatavan kiinnityksestä.

    Myös korkoihin ja lyhennyksiin myönnettävistä lykkäyksistä päättää ELY-keskus.

  • Kauppahintasaatavan siirto

    Kiinteistön omistajan vaihtuminen ei automaattisesti siirrä vastuuta kauppahintasaatavasta. Kiinteistön omistajien/velallisen vaihtuessa tulee entisen ja uuden omistajan huolehtia lainan siirtohakemuksen toimittamisesta Valtiokonttoriin. Päätöksen lainan siirtämisestä tekee ELY-keskus.

    Laina voidaan siirtää uudelle omistajalle vain, jos entinen lainansaaja ja kiinteistön uusi omistaja ovat tehneet velkavastuun siirrosta kirjallisen sopimuksen. Asiakirja, johon kiinteistön luovutus perustuu (kauppakirja, perukirja, perinnönjakokirja tai muu saantokirja), on toimitettava Valtiokonttoriin.

    Valtiokonttori voi siirtää lainan vain, jos koko kiinteistö, johon lainan kiinnitys on vahvistettu, on luovutettu uudelle omistajalle. Mikäli lainan vakuutena olevasta kiinteistöstä on luovutettu vain määräala ja lainan siirtoa haetaan määräalan omistajalle, tulee lainan siirtoon ja vakuuden muutokseen saada ELY-keskuksen suostumus. Myös alkuperäisen lainan ja kiinnityksen jakaminen omistussuhteiden muutoksen johdosta useampaan kiinteistöön kohdistuvaksi lainaksi ja kiinnitykseksi edellyttää ELY-keskuksen päätöstä.

    Hyväksymistä kauppahintavan siirrolle haetaan Valtiokonttorin lomakkeella.

    Lomake: Hakemus lainan siirtämisestä uudelle omistajalle (pdf)

  • Lainoista annettavat todistukset

    Lainansaaja voi laina-aikana tilata lainoja koskevia tiliotteita ja vakuustodistuksia Valtiokonttorista.

    Saldotiedot lainoista ja muista valtion saamisista annetaan ainoastaan lainansaajalle itselleen. Lainansaaja voi myös antaa nimetylle henkilölle valtakirjan, jolla kyseinen henkilö valtuutetaan lainansaajan puolesta saamaan lainaa koskevat tiedot Valtiokonttorista.

    Tilauspyynnöt voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen maaseutuluotot(at)valtiokonttori.fi. Tilauksen voi tehdä myös puhelimitse numerosta 0295 50 3010 (arkisin klo 10.00–15.00).