Hyppää sisältöön


Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu

  • Lomakkeet löydät tämän sivun välilehdeltä Lomakkeet ja lainsäädäntö.

  • Palvelukuvaus

    Valtion palveluksessa olleen henkilön eli edunjättäjän kuoltua hänen omaisilleen eli edunsaajille voidaan maksaa virka- ja työehtosopimukseen perustuvaa työntekijän ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua.

  • Edun saamisen edellytykset

    Etuun ovat oikeutettuja seuraavat edunsaajat:

    1. edunjättäjän puoliso;
    2. rekisteröidyn parisuhteen osapuoli;
    3. edunjättäjän alle 22-vuotiaat lapset.

    Puolisolla tarkoitetaan henkilöä, jonka kanssa edunjättäjä kuollessaan

    1. oli avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa;
    2. eli jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa ja jonka kanssa edunjättäjällä oli tai oli ollut yhteinen lapsi tai viranomaisen vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta; tai
    3. eli jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa ja yhteistaloutta oli jatkunut yhdenjaksoisesti ennen edunjättäjän kuolemaa vähintään viisi vuotta. Yhteisellä taloudella tarkoitetaan, että henkilöllä oli edunjättäjän kanssa sama osoite väestötietojärjestelmässä edunjättäjän kuollessa ja tästä taaksepäin laskettuna yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta.

    Korvaukseen on oikeutettu vain yksi puoliso. Jos kohdan 1 mukaisella puolisolla on oikeus korvaukseen, kohdassa 2 tai 3 tarkoitetulla puolisolla ei ole oikeutta korvaukseen. Kohdan 1 mukaisella puolisolla ei ole oikeutta korvaukseen, jos edunjättäjällä oli kuollessaan kohdan 2 tai 3 mukaisesti korvaukseen oikeuttava puoliso ja hakemus avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen purkamisesta oli vireillä.

    Edunjättäjän lapsella tarkoitetaan:

    1. edunjättäjän omaa lasta
    2. edunjättäjän adoptiolasta
    3. aviopuolison lasta, jonka huoltaja mainittu aviopuoliso on tai on ollut lapsen täysi-ikäisyyteen saakka;
    4. avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, johon nähden edunjättäjän elatusvelvollisuus on oikeuden päätöksellä tai viranomaisen vahvistamalla sopimuksella vahvistettu;
    5. ja lasta, jonka elatuksesta edunjättäjä on omassa kodissaan tai muutoin huolehtinut.

    Muilla kuin edellä mainituilla henkilöillä ei ole oikeutta tukeen.

  • Miten tulee toimia

    Korvauksen myöntää ja maksaa hakemuksesta Valtiokonttori. Sitä on haettava Valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella.

    Valtiokonttorin lisäksi lomakkeen voi pyytää edunjättäjän työnantajana olleelta valtion virastolta tai laitokselta. Työnantajalta tarvitsemme hakemuslomakkeeseen edunjättäjän palvelussuhdetta koskevat tiedot.

    Korvauksen hakija puolestaan antaa samalla lomakkeella edunjättäjää ja hakijoita koskevat tiedot.

    Jos edunjättäjän palvelussuhdetta koskevia tietoja ei saada työnantajalta, voidaan hakemus kuitenkin lähettää käsiteltäväksi Valtiokonttoriin. Puutteellisesti täytetty hakemus saattaa viivästyttää hakemuksen käsittelyä.

    Jos kyseessä on tapaturmainen kuolema, hakemukseen liitetään:
    * kuolintodistus tai
    * poliisitutkintapöytäkirja

    Edunsaaja menettää oikeutensa tämän sopimuksen mukaiseen korvaukseen, jos hän ei ole hakenut etua kymmenen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana edunjättäjä on kuollut.

  • Edunjättäjä

    Korvausta suoritetaan valtion palveluksessa olleen henkilön eli edunjättäjän kuoltua, jos

    • hänen eläkkeensä olisi määräytynyt julkisten alojen eläkelain (81/2016) nojalla.
    • hänen palvelussuhteensa on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden ja työansio tästä palveluksesta on ollut vähintään työntekijän eläkelain 141 §:ssä tarkoitettu työansio kerrottuna luvulla 6
    • hänelle on viimeisen työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden aikana kertynyt työansioita vähintään työntekijän eläkelain 141 §:ssä tarkoitettu työansio kerrottuna luvulla 18
    • hän on kuollut ennen kuin palvelussuhteen päättymisestä on kulunut kolme vuotta, eikä hän ole siirtynyt vanhuuseläkkeelle
    • häneltä on jäänyt omaisia eli edunsaajia, jotka voivat saada korvauksen (ks. edunsaaja)

    Jos edunjättäjän palvelussuhde on päättynyt sen vuoksi, että hän on siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle, oikeus korvaukseen on voimassa viisi vuotta palvelussuhteen päättymisestä, ellei hänen työkyvyttömyyseläkkeensä ole sitä ennen muuttunut vanhuuseläkkeeksi.

  • Korvausta ei makseta, jos työntekijä

    • on ollut valtion palveluksen jälkeen muussa palveluksessa, jonka perusteella hänen omaisillaan on oikeus vastaavaan etuuteen;
    • on ollut valtion palveluksen kanssa samanaikaisesti muussa palveluksessa, jonka perusteella hänen edunsaajillaan on oikeus vastaavaan etuuteen ja josta saatu ansio on ollut suurempi kuin valtion palveluksesta;
    • on saanut valtion palvelukseen perustuvaa vanhuuseläkettä tai palvelus on päättynyt ja hänellä olisi ollut oikeus saada vanhuuseläke;
    • oli täyttänyt 68 vuotta ja palvelussuhde oli päättynyt. HUOM! Jos vanhuuseläkettä saava menee uuteen tämän sopimuksen ehdot täyttävään palvelussuhteeseen, hän on edun piirissä palvelussuhteen voimassaolon ajan.

    Korvausta ei myöskään makseta sellaiselle edunsaajalle, joka rikoksella on aiheuttanut tahallisesti edunjättäjän kuoleman.

  • Korvauksen määrä

    Korvaus muodostuu perussummasta, lapsikorotuksesta ja tapaturmakorotuksesta. Perussumma maksetaan puolisolle ja lapsikorotukset kullekin edunsaajana olevalle lapselle. Jos edunsaajina on vain lapsia, jokaiselle lapselle maksetaan lapsikorotus ja perussumma jaetaan heidän kesken tasan.

    Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu on perintöveron alaista korvausta. Etu on ilmoitettava perukirjassa ja verottajalle.

    Korvausta maksetaan vain yhden työ- tai virkasuhteen perusteella.

    Ikä Vuonna 2020, perussummat € Vuonna 2021, perussummat €
    -49 16 720 16 720
    50 15 620 15 620
    51 14 510 14 510
    52 13 370 13 370
    53 12 270 12 270
    54 11 190 11 190
    55 10 060 10 060
    56 8 960 8 960
    57 7 910 7 910
    58 6 740 6 740
    59 5 640 5 640
    60- 4 660 4 660
    Lapsikorotus 7 540 7 540
    Tapaturmakorotus 50 % perussumman ja lapsikorotuksen yhteismäärästä.