Hyppää sisältöön
etusivulle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Etusivu
  • Palvelut
    • Korvaus- ja vahinkopalvelut
    • Rahoitus- ja lainapalvelut
    • Julkishallinnon palvelut
      • Valtionhallinnon palvelut
      • Kuntien ja hyvinvointialueiden talouden palvelut
      • Määräykset ja ohjeet -sivusto
    • Muut palvelut
    • Valtionvelka
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Tapahtumat
    • Palvelut medialle
      • Kuvapankki
    • Näköaloja-blogi
    • Tiedon luo -podcast
  • Tilastot ja raportit
    • Tilastoja korvaus- ja vahinkopalveluista
      • Kustannustuki
      • Sulkemiskorvaus mikro- ja pienyrityksille
      • Sulkemiskorvaus keskisuurille ja suurille yrityksille
      • Tapahtumatakuu
      • Työ- ja sotilastapaturmat
      • Valtion työntekijöiden muut vahingot
      • Liikennevahingot
      • Muut korvaukset
    • Tilastoja rahoitus- ja lainapalveluista
    • Tilastoja julkishallinnon palveluista
    • Tilastoja muista palveluista
    • Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman elementit, vastuut ja kokonaisbudjetti
    • Avoimet rajapinnat julkishallinnon tietoihin
  • Julkaisut ja uutiskirjeet
    • Korvaus- ja vahinkopalvelut sekä muut palvelut
    • Rahoitus- ja lainapalvelut sekä valtionvelka
    • Julkishallinnon palvelut
      • Valtiontalouden kuukausitiedotteet 2014-2020 (ei päivitetä enää)
      • Valtion tilinpäätös
      • Valtion kirjanpidon käsikirja
      • Valtion talousarvion tilijaottelu
      • Laskentatoimen tiedote
      • Kuntien ja hyvinvointialueiden talousraportoinnin tiedote
      • Tietojohtamisen uutiskirje
      • Suomi.fi-maksut VEMA22-kuukausitiedote
      • Työelämän kehittäminen
      • Yrityksen digitalous -hankkeen uutiskirjeet
    • Tilaa uutiskirjeitä ja muita julkaisujamme
  • Tietoa Valtiokonttorista
    • Valtiokonttori pähkinänkuoressa
      • Organisaatiomme
      • Tulosohjaus ja suunnittelu
      • Valtiokonttorin VES-/TES -asiakirjat
      • Tietosuoja
      • Valtiokonttorin hallinnoimat sähköiset palvelut
      • Saavutettavuusseloste, valtiokonttori.fi
      • Kuvaus asiakirjajulkisuuden toteuttamiseksi
    • Tule töihin Valtiokonttoriin
      • Tutustu valtiokonttorilaisiin
      • Avoimet työpaikat
    • Vastuullisuus Valtiokonttorissa
      • Valtiokonttorin vastuullisuusraportti 2021
      • Valtiokonttorin ilmoituskanava
    • Historia
      • 1800-luku
      • 1900-1970
      • 1980-luku
      • 1990-luku
      • 2000-2010
      • 2011-2022
      • Ylitirehtöörit ja pääjohtajat
      • Sattumuksia matkan varrelta
  • Yhteystiedot
    • Valtiokonttorin yhteystiedot
      • Virastomme osoitteet ja saapumisohjeet
      • Korvaus- ja vahinkopalveluiden yhteystiedot
      • Rahoitus- ja lainapalveluiden yhteystiedot
      • Julkishallinnon palveluiden yhteystiedot
        • Yhteystietomuutosten ilmoittaminen Valtiokonttoriin
      • Muiden palveluiden yhteystiedot
    • Viestinnän yhteystiedot
      • Valtiokonttori sosiaalisessa mediassa
    • Tukitoimintojen yhteystiedot
    • Valtion velanhallinnan yhteystiedot
Etusivu / Palvelut / Julkishallinnon palvelut / Valtionhallinnon palvelut / Tekninen ratkaisu valtionhallinnon Whistleblower-kanaville

Usein kysytyt kysymykset

  • Milloin kansallinen lainsäädäntö astuu voimaan ja mihin mennessä virastojen on otettava sisäiset ilmoituskanavat käyttöön?

    Kansallisen lain voimaantulo on siirtynyt, arvioitu esittelyviikko on tällä hetkellä 38/2022. Lisätietoja hankkeesta oikeusministeriön verkkopalvelusta.

  • Tarvitseeko tekniselle ratkaisulle miettiä vaihtoehtoa, kun kansallinen laki myöhästyy EU-direktiivin määräajasta?

    Ei tarvitse, etenemme kilpailutetulla teknisellä ratkaisulla. Kanavan voi halutessaan avata ennen kansallisen lain voimaantuloa, mutta ilmoittajan suoja astuu voimaan vasta, kun kansallinen laki on voimassa. Joillakin organisaatioilla julkishallinnossa on jo käytössään omia ilmoituskanavia.

  • Kuka vastaa valtionhallinnon Whistleblower-viestinnästä?

    Oikeusministeriö vastaa kansallisen lainsäädännön viestinnästä. Oikeuskanslerinvirasto viestii ulkoisesta ilmoituskanavasta, jossa kansalaiset voivat tehdä ilmoituksia viranomaisiin kohdistuvista väärinkäytösepäilyistä. Jokainen virasto viestii omasta sisäisestä ilmoituskanavastaan omalle henkilöstölleen ja sidosryhmilleen. Valtiokonttori antaa omat ohje- ja uutistekstinsä muille organisaatioille esimerkeiksi.

  • Mikä kanavan nimi on?

    Jokainen organisaatio saa nimetä oman kanavansa haluamallaan tavalla. Valtiokonttori aikoo otsikoida lomakkeen ”Ilmoita väärinkäytöksestä”. Oikeuskanslerinvirasto vastaa kansalaisille suunnatun kanavan nimeämisestä.

  • Millä kielellä järjestelmää voi käyttää?

    Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

  • Miten nimettömänä jätettyjen ilmoitusten anonymiteetti turvataan?

    Ilmoittaja voi päättää, jättääkö ilmoituksensa yhteystiedoillaan vai ilman. Järjestelmä antaa automaattisesti generoidun salasanan, jolla hän voi seurata ilmoituksen käsittelyä. Käsittelijät näkevät pelkän tapausnumeron, jota ei ole mahdollista yhdistää henkilöön.

  • Kuinka ilmoituslomake saadaan vain oman viraston työntekijöiden käyttöön? Tuleeko se edellyttämään esim. kirjautumista intranetiin?

    Ilmoituslomake ei vaadi kirjautumista. Jokainen virasto päättää itse siitä, minkä sivustojen kautta ilmoituksia pääsee jättämään (intranet vs. kotisivut).

  • Ohjaako järjestelmä ilmoitusaihepiireihin, jotta kanavaan ei tulisi ilmoituksia sellaisista aiheista, jotka eivät kuulu Whistleblower-direktiivin soveltamisalaan?

    Ei ohjaa. Ilmoituksen tekijää on ohjeistettava organisaation sivustolla ennen kuin hän siirtyy täyttämään lomaketta. Valtiokonttori jakaa oman ohjeistuksensa esimerkkinä muille. Ohjeistuksessa on syytä täsmentää, ettei kyse ole palautekanavasta. Jokainen virasto päättää itse, missä laajuudessa ja millä edellytyksin ilmoituksia on tarkoitus ottaa vastaan ja käsittelyyn (laajempi eettinen kanava vai rajattu vain WB-ilmoittajansuojan kattamiin ilmoituksiin).

  • Ohjataanko sidosryhmät ja entiset työntekijät ulkoisilla sivuilla keskitettyyn kanavaan?

    Organisaatio valitsee, ottaako vastaan näitä ilmoituksia vai ohjaako ne keskitettyyn ulkoiseen kanavaan.

  • Onko virastomme rekisterinpitäjä ja onko Webrobol henkilötietojen käsittelijä? Pitääkö jokaisen viraston erikseen tehdä sopimus tai antaa ohjeet henkilötietojen käsittelystä?

    Kukin vastuuvirasto on rekisterinpitäjä ja Webropol on tietojen käsittelijä. Useamman työnantajaviraston yhteisessä ilmoituskanavassa (mm. AVI, ELY) rekisterinpitäjä on näkemyksemme mukaan pääsääntöisesti se organisaatio, joka hallinnoi ilmoituskanavaa eli vastaa käyttöympäristöstä ja jossa on nimetty kanavan haltija.

    Jokainen vastuuvirasto tekee Webropolin kanssa sopimuksen henkilötietojen käsittelystä. Sopimuspohja toimitetaan virastoille täydennettäväksi käyttöönoton hyväksynnän yhteydessä. Kaikki vastuuvirastot tekevät oman tietosuojavaikutusten arvioinnin, jossa arvioidaan viraston omaa ilmoitusten käsittelyprosessia. Tietosuojavaikutusten arviointia varten on yhteinen pohja, jossa on esitäytettynä järjestelmään liittyvät ja kaikille yhteiset tiedot.

  • Missä Webropolin tarjoama järjestelmä sijaitsee?

    Webropolin palvelimet sijaitsevat Telia Inmics-Nebula Oy:n korkean tietoturvatason palvelinkeskuksissa Helsingissä. Palvelinkeskuksissa on kahdennetut varavirtalähteet, palosammutusjärjestelmä, tallentava kulunvalvonta ja anti-masking videovalvonta sekä 24/7/365 miehitetty valvonta. Kaikki kriittiset komponentit (palvelimet, verkko, tallennusjärjestelmät) on kahdennettu erillisiin konesaleihin jatkuvan saatavuuden varmistamiseksi myös tilanteissa, jolloin verkossa tai muussa fyysisessä infrastruktuurissa on häiriötilanteita (Tier 3). Palvelinten hosting-palvelu sekä palvelinkeskukset auditoidaan säännöllisesti ja ne täyttävät esimerkiksi PCIDSS sekä Could Security Alliance v3 -vaatimukset.

  • Kommunikoiko järjestelmä viraston kirjaamon kanssa?

    Integraatioita virastojen asianhallintajärjestelmiin ei toteuteta. Järjestelmästä saa ulos pdf-muotoisen koosteen ilmoituksesta ja tapauksen selvityksestä. Arkistointi ja asianhallintaan siirtäminen ovat osa organisaation omaa prosessia.

  • Näkevätkö kaikki käsittelijät kaikki ilmoitukset?

    Teknisessä ilmoituskanavassa kaikki käsittelijät näkevät kaikki ilmoitukset käsittelyn eri vaiheissa. Vain ilmoitusta käsittelevä voi muokata ilmoitusta.

  • Kun yksi käsittelijä ottaa asian työn alle, voiko toinen käsittelijä päästä siihen enää kiinni?

    Toinen käsittelijä pääsee katsomaan tapausta ja voi siirtää tapauksen itselleen tai muille käsittelijöille. Huom! Vastausta muutettu 26.11.

  • Näkeekö viraston käyttöoikeuksien hallinnoija saapuneiden ilmoitusten sisällön?

    Kyllä näkee.

  • Mitkä tahot toimittajan päässä näkevät ilmoitukset vai näkevätkö he? Onko heidät turvallisuusselvitetty?

    Toimittajan päässä ei nähdä ilmoituksia Service Deskissä heidän admin-tunnuksilla, ellei Whistleblower-kanavan haltija tai käsittelijä ole käyttäjäprofiilissaan erikseen sallinut pääsyn Webropolin tekniselle tuelle.

  • Onko järjestelmässä lokitus/lokitiedot?

    Kyllä, järjestelmässä on tapahtumaloki, johon tallentuu kyselyä/ilmoituksia koskevat tiedot, mm. kyselyn ja tapauksen avaukset, tarkastelut, muokkaukset, poistot. Näihin tietoihin on pääsy myös kanavan haltijoilla. Järjestelmän systeemilokiin tallentuu tiedot järjestelmän sisäisistä tapahtumista. Niihin on tarvittaessa pääsy järjestelmän toimittajan (Webropol) pääkäyttäjillä.

  • Mille turvallisuustasolle järjestelmä auditoitu? Koska auditointi on tehty? Jos ei ole tehty, niin tehdäänkö?

    Webropolin ilmoituskanavaratkaisulle on tehty Valtiokonttorin tilauksesta tietoturva-auditointi. Webropol on vienyt auditoinnin perusteella tehdyt korjaukset tuotantoon tammikuussa 2022. Auditointiraportti sekä tieto korjauksista on toimitettu virastoille tammikuun lopussa 2022.

  • Tehdäänkö virastojen ja Webropolin välillä turvallisuussopimukset?

    Valtiokonttorin ja Webropolin välillä on tehty turvallisuussopimus, eikä virastokohtaisia erillisiä turvallisuussopimuksia tarvita.

  • Tallentuuvatko ip-osoitteet?

    Webropol Oy:n palvelimelle kerätään lokitietona tieto vastaajan käyttämästä selaimesta, sen versio ja IP-osoite. Lokitiedot hävitetään pysyvästi 2 viikon kuluessa vastaamisesta. Webropol Oy säilyttää lokitiedot erillään ilmoituksista lokirekisterissä (varmistettu organisatorisesti, käyttöoikeuksien hallinnalla ja teknisesti) eikä käytä niitä muihin tarkoituksiin eikä luovuta niitä asiakkaalle tai muille ulkopuolisille.

  • Muodostuuko anonyymeistä ilmoituksista lokirekisteri?

    Anonyymeista ilmoituksista näkyy vain vastausaika.

  • Estetäänkö ulkomailta tulevat ilmoitukset?

    Ei ole estoa ulkomailta tuleville ilmoituksille.

  • Minkälaiset raportointimahdollisuudet järjestelmässä on?

    Tapauslistalla käsittelijöillä on mahdollisuus käyttää käsittelyvaiheen kysymyksiin pohjautuvaa suodatustoimintoa. Kun tapaukset on loppuun käsitelty, kanavan haltija voi muodostaa raportteja erillisessä raportointitoiminnossa, jossa on erittäin kattavat raportointimahdollisuudet. Mikäli ilmoitusten määrä jää pieneksi, raportointiominaisuuksista ei ole merkittävää hyötyä. Webropolilta saa tukea raportointiominaisuuksien käytössä tarvittaessa.

Takaisin palvelukuvaukseen


Valtiokonttori yhteystiedot

PÄÄTOIMIPISTE
Sörnäisten rantatie 13, Helsinki
PL 14, 00054 Valtiokonttori

Avoinna arkisin 8.00–16.15

Y-tunnus: 0245440-1

Verkkolaskuosoite >

Tietosuojaseloste, valtiokonttori.fi >

Saavutettavuusseloste >

Tietopyynnön yksilöinti >

Tietoa Valtiokonttori.fi-sivustosta >

Puh. vaihde 0295 50 2000
Faksi 0295 50 3333

Kirjaamon sähköposti:
kirjaamo@valtiokonttori.fi

Suojattu turvasähköposti >

Viestinnän yhteystiedot >

Valtiokonttorin some-kanavat >

Ilmoituskanava >

Asioi sähköisesti >

  • Uutiset
  • Tapahtumat
  • Suomi
  • Svenska
  • English

etusivulle
  • Uutiset
  • Tapahtumat
  •  
  • Suomi
  • Svenska
  • English
twitter facebook linkedin