Valtiokonttori laati sähköisiä liiketoimintatositteita (verkkolaskut, Peppol-hankintasanomat, eKuitti) koskevan arviomuistion, jossa kuvataan liiketoimintatositeryhmittäin eri tasoisia sääntelyvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia liike-toimintatositteiden käytön kehittymiseen. Arviomuistio liittyy Valtiokonttorin tehtävään edistää ja kehittää sähköisiä liiketoimintatositteita osana Yrityksen digitalous -ekosysteemiä.

Arviomuistiosta saadun lausuntopalautteen avulla voidaan selvittää sidosryhmien näkemyksiä liiketoimintatositteiden käytön kehittämiseen sekä sitä koskevaan lainsäädäntöön ja muuhun ohjaukseen. Arviomuistio ja lausuntomenettely eivät liity käynnissä olevaan lainsäädäntöhankkeeseen.

Arviomuistio ja sitä koskevat kysymykset lähetettiin lausunnoille Lausuntopalvelussa 2.2.2026 ja lausunnot pyydettiin toimittamaan viimeistään 13.3.2026. Lausuntopyyntö lähetettiin Lausuntopalvelun kautta kunnille, hyvinvointialueille, ministeriöille sekä virastoille. Lisäksi lausuntopyyntö välitettiin Yrityksen digitalous -ekosysteemin yhteistyöryhmien kautta yhteistyössä mukana oleville sidosryhmille. Lausuntopyyntö oli myös julkisesti kaikkien vastattavissa. Lausunnon antoi kaikkiaan 47 tahoa. Lausuntopalvelun kautta annetut lausunnot löytyvät lausuntopalvelu.fi-sivustolta.

Lausunnonantajat tunnistavat digitalisaation tarpeen, menetelmistä erilaisia näkemyksiä

Lausunnonantajat suhtautuvat lausunnoissaan ylipäänsä positiivisesti digitalisaatioon ja sähköisten liiketoimintatositteiden hyödyntämiseen. Lausunnonantajien suhtautuminen lainsäädännön käyttämiseen sähköisten liiketoimintatositteiden käytön edistämiseksi vaihtelee. Sääntelyllä ohjaaminen saa enemmän kannatusta julkisen sektorin toimijoiden lausunnoissa kuin yksityisen sektorin lausunnoissa, joissa sääntelyn sijaan kannatettaan ennemmin markkinaehtoista etenemistä. Liiketoimintatositteiden käytön katsotaan kehittyvän myös ilman lainsäädäntöä, mutta lausunnonantajat huomauttavat kehityksen olevan epätasaisempaa ja hitaampaa kuin lainsäädännöllä ohjattuna.

Verkkolaskujen sääntely sai kannatusta – huomio siirtymäaikoihin ja velvoittavuuden laajuuteen

Verkkolaskujen osalta lausuttavana oli kolme vaihtoehtoa:

1. Laaja velvoittavuus, verkkolaskutus pakollista aina organisaatioiden välisessä laskutuksessa
2. Suppea velvoittavuus, standardin mukainen verkkolasku pakollinen, kun käytetään verkkolaskua
3. Markkinaehtoinen edistäminen, nykyinen lainsäädäntö edelleen voimassa

Verkkolaskujen osalta lainsäädännöllä edistämistä kannattaa 24 lausunnonantajaa ja vastustaa 11 lausunnonantajaa. Julkisen sektorin toimijoiden lausunnoissa on enemmän sääntelyä kannattavia (18) kuin vastustavia (3) kannanottoja, kun taas yksityisen sektorin toimijoiden lausunnoissa sääntely saa vähemmän kannatusta (6) kuin vastustusta (8). Eurooppalaisen standardin mukainen lasku nähdään lausunnoissa yleisesti hyvänä ratkaisuna.

Lausunnoista korostuu pienten yritysten velvoittavuuden arviointi ja valmiuksien tukeminen sekä riittävien siirtymäaikojen määrittäminen, mikäli lainsäädäntötoimiin ryhdytään. Mahdollisessa jatkovalmistelussa tulee arvioida vaikutuksia kuluttajiin. Lisäksi tulee tehdä tarkempi arvio velvoittavuudesta eri toimijoille aiheutuvista kuluista sekä hyödyistä.

Peppol-hankintasanomien sääntely jakaa mielipiteet tasan

Peppol-hankintasanomista oli kolme sääntelyvaihtoehtoa:

1. Laaja julkishallinnon velvoittavuus; viranomaisohjaus, hankintayksiköiden toimiminen Peppol-tilausprosessin mukaisesti pyydettäessä sekä tilausjärjestelmille asetettavat vaatimukset Peppol-kyvykkyydestä
2. Suppea sääntely; valtionhallinnon velvoittavuus käyttää Peppol-tilaamista soveltuvissa hankinnoissa, valtion tilaamisen viranomaisohjauksen
3. Markkinaehtoinen edistäminen

Peppol-hankintasanomien osalta lainsäädännöllä edistämistä kannattaa 15 lausunnonantaja ja vastustaa 15 lausunnonantajaa. Julkisen sektorin lausunnoissa on enemmän sääntelyä kannattavia (13) kuin vastustavia (6) kantoja. Yksityisen sektorin lausuntojen osalta kannatus (2) on vastustusta (9) vähäisempää.

Lainsäädäntöä kannattavat vastaajat nostivat esiin Peppol-hankintasanomien laajat hyödyt, kuten manuaalisen työn vähentymisen ja työn tuottavuuden nousun, ja näiden hyötyjen nopeamman saavuttamisen lainsäädännön avulla. Lainsäädäntöä vastustavien vastauksissa korostui Peppol-hankintasanomien nykyinen pieni käyttöaste, erilaiset tilauskäytännöt, sekä markkinaehtoisen kehittämisen ja informaatio-ohjauksellisten keinojen suosiminen lainsäädännön sijasta. Yleisesti vastauksista nousi esiin tahtotila sille, että julkinen sektori tai valtionhallinto toimisi suunnannäyttäjänä Peppol-hankintasanomien käyttöönotossa.

Peppol-hankintasanomien sääntelyehdotukset ovat kahdesta muusta tositetyypistä poikkeavat, joten sääntelyä kannattavien lausuntojen sisällöllinen erittely on hankalaa. Siksi hankintasanomien osalta kannattaa yleisesti puhua sääntelyn kannattajista sekä sääntelyn vastustajista.

eKuitin sääntelyehdotukset keräsivät kannatusta – matala käyttöaste rasitteena

eKuittien kolme sääntelyvaihtoehtoa olivat:

1. Laaja sääntely; Rakenteisen eKuitin tarjoaminen, jos muunlainen sähköinen kuitti on saatavilla
2. Suppea sääntely; Paperikuitti vain erikseen pyynnöstä, hankintayksiköiden eKuitin vastaanotto- ja lähettämisvelvollisuus
3. Markkinaehtoinen edistäminen

eKuitin osalta lainsäädännöllä edistämistä kannattaa 19 lausunnonantajaa ja vastustaa 13 lausunnonantajaa. Julkisen sektorin toimijoiden lausunnoissa sääntelyä kannatetaan (13) enemmän kuin vastustetaan (4), kun taas yksityisen sektorin osalta sääntely saa vähemmän kannatusta (6) kuin vastustusta (9).

Kantaa ottaneiden osalta eKuitin käyttöasteen todetaan olevan matala, koska kuittien skannaus on laajasti käytössä eikä rakenteista dataa vielä täysmääräisesti hyödynnetä. Hyötyjen esille tuominen tiedotuksella korostuu useissa lausunnoissa, jotta eKuitin käyttö saadaan kasvamaan. Lausunnoissa korostuvat eKuitin hyötypotentiaali, mutta toisaalta myös uusien teknologioiden tuomat mahdollisuudet, tietosuojakysymysten arvioinnin tarve sekä nykyisen markkinatilanteen keskittyminen.

Viranomaisten rooli liiketoimintatositteiden edistämisessä

Lisäksi lausuntopyynnössä kysyttiin minkälainen rooli valtionhallinnolla tulisi olla sähköisten liiketoimintatositteiden käytön edistämisessä ja kehittämisessä. Sekä julkisen että yksityisen sektorin lausunnoissa mainitaan valtionhallinnon suunnannäyttäjän sekä esimerkin rooli.

Lausunnoissa esiin tuodaan ohjaavaa, koordinoivaa, fasilitoivaa, mahdollistavaa ja kehittävää roolia sen sijaan, että valtiohallinto määräisi tiettyjen ratkaisujen käytöstä. Lisäksi lausunnoissa mainitaan yhteen toimivuuden varmistaminen sekä huoltovarmuudesta huolehtiminen. Valtionhallinnolta toivotaan osallistumista liiketoimintatositteiden käytön kehittämistä koskevaan yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.

Digitalisaatiota sääntelyllä vai ilman?

Lausuntopalautteen perusteella digitalisaatio nähdään kansakunnan osalta merkittävänä ja osin jo arkipäiväiseltä. Tiukemman sääntelyn puolesta puhuu lausunnonantajien mielestä se, että erilaisten digitaalisten kyvykkyyksien käyttöönotto nopeutuisi, vähentäisi hajanaisuutta toimintatavoissa sekä toisi entistä useamman yrityksen väistämättä digitaalisten palveluiden pariin.

Markkinaehtoisuuden puolesta annetut lausunnot kertovat tarpeesta vähentää yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä, lisätä joustavuutta palveluiden kehittämisessä ja hyödyntää niitä malleja, joita Suomessa on verkkolaskutuksessa tehty, myös muihin tositetyyppeihin.

Näiden lisäksi annettiin useita lausuntoja, joissa nostettiin erilaisia huolia liittyen sääntelyyn. Kuinka varmistetaan pienten yritysten mahdollisuudet hyödyntää tositteita, jos sääntelyä lisätään? Miten kuluttajakauppa vertautuu organisaatioiden väliseen sääntelyyn? Miten varmistetaan teknologianeutraalius, jos toimijoita on vähän?

Lausunnonantajat nostivat esiin myös riittävän pitkät siirtymäajat, mahdollisen sääntelyn aikataulujen yhteensovittamisen muiden lainsäädäntöhankkeiden kanssa, kuten VAT in the Digital Age-direktiivin voimaantulon kanssa.

Valtiokonttori luovuttaa lausuntopalautteen ministeriöille jatkokäsittelyä varten

Valtiokonttori laati arviomuistion arvioidakseen virastolle osoitettujen tehtävien lainsäädännöllisen ohjauksen tarpeen. Tämä työ on nyt lausuntokierroksen sekä lausuntopalautteen käsittelyn jälkeen valmis ja aineisto luovutetaan ministeriöille jatkoarviointia varten. Ministeriöt arvioivat omalta osaltaan onko lainsäädännöllistä työtä tarpeen viedä säädösvalmisteluun tai lisätä seuraavaan hallitusohjelmaan.

Valtiokonttori haluaa vielä erikseen kiittää kaikkia lausunnonantajia!

LIIKETOIMINTATOSITTEIDEN ARVIOMUISTION LAUSUNTOYHTEENVETO (pdf)