Hyppää sisältöön


Tapaturman maksuperusteet vuodelle 2020 vahvistettu

Lakisääteinen tapaturmavakuutus perustuu vuonna 2016 voimaan tulleeseen työtapaturma- ja ammattitautilakiin, jonka mukaan työntekijällä on oikeus saada korvausta työssä sattuneesta tapaturmasta tai työssä aiheutuneesta ammattitaudista. Valtio on tästä vakuuttamisvelvollisuudesta vapaa, mutta valtion työntekijät ovat yhtälailla oikeutettuja lain mukaisiin korvauksiin, ja nämä korvaukset maksaa Valtiokonttori.

Laki Valtiokonttorista (305/1991) 2a § määrää, että nämä Valtiokonttorin tuottamat vahingonkorvaussuoritteet ovat virastoille maksullisia. Se, missä suhteessa nämä maksut peritään virastoilta, on määrätty Valtion tapaturmamaksun maksuperusteissa (VK/1374/00.00.01.06.00/2019).

Lain mukaan maksujen kokonaismäärän tulee kattaa valtiolle aiheutuneet kustannukset, mutta vuosittaisen maksun ei tarvitse vastata yksittäisenä vuonna maksettuja korvauksia. Maksujen määräämisessä noudatetaan aiheuttamisperiaatetta ja kohtuusperiaatetta. Näiden mukaan maksujen tulisi kohdistua pääosin sille virastolle, jonka toiminnasta korvausmeno syntyi, mutta kuitenkin kohtuuden rajoissa.

Kulut jaetaan virastojen kesken

Maksuperusteissa määritellään tapa ja kaavat, jolla tapaturmista ja niiden hoidosta aiheutuneet kulut jaetaan virastojen kesken. Valtion virastojen lisäksi tapaturmamaksuja peritään myös kahdelta liikelaitokselta: Metsähallitukselta ja Senaatti-kiinteistöiltä.

Tapaturmamaksu koostuu riskimaksuosasta, hoitokuluosasta ja saldokertymän hyvitysosasta. Korvausmeno vaikuttaa riskimaksuosaan, ja hoitokulukertoimen määrittelee tapaturmien hoidosta aiheutuneet kustannukset. Saldokertymän hyvitysosalla tasataan aikaisempina vuosina saatujen maksujen ja toteutuneiden korvausten eroa.

Toimialat viidessä riskiluokassa

Jokainen virasto kuuluu johonkin toimialaan, ja nämä toimialat on jaettu neljään eri riskiluokkaan sen mukaisesti, kuinka riskialtista työtä sillä toimialalla tehdään, tai tarkemmin, kuinka suuri korvausmeno on yhteensä aiheutunut sen riskiluokan virastoissa. Näille neljälle riskiluokalle lasketaan oma riskiluokan maksupromille. Virastojen riskiluokkajakoa tarkistetaan vuosittain.

Viraston riskimaksun laskenta on tehty niin yksinkertaiseksi kuin voidaan. Ajatuksena on, että viraston korvausmeno peritään kyseiseltä virastolta kohtuuden rajoissa. Tätä varten maksujen laskennassa käytetään kullekin virastolle omavastuukerrointa, joka kertoo sen, kuinka paljon viraston oma korvausmeno vaikuttaa maksuun, ja kuinka suuri osa tulee suuremman riskiluokan korvausmenon perusteella. Omavastuukertoimeen vaikuttaa viraston suuruus, eli maksettujen palkkojen määrä: mitä suurempi virasto, sitä suurempi omavastuukerroin. Omavastuukerroin on vähintään 30 %, ja korkeintaan 90 %. Jos viraston omavastuukerroin on esimerkiksi 40 %, perustuu maksusta 40 % viraston omaan korvausmenoon, ja 60 % riskiluokan korvausmenoon. Tällä vaimennetaan esimerkiksi yksittäisten suurten vahinkojen vaikutusta maksuun.

Vaimennus- ja hyvityskertoimia

Jotta suuret korvausmenon vaihtelut eivät heilauttaisi vuotuisia maksuja paljoa, käytetään laskennassa myös vaimennuskerrointa, jonka arvo on 30 %. Vaimennuskerroin saa aikaan sen, että maksu voi muuttua edellisen vuoden maksusta suuntaan tai toiseen korkeintaan 30 %.

Koska tarkoitus olisi periä virastoilta mahdollisimman tarkkaan toteutunut korvausmeno, on maksun laskennassa mukana myös saldojärjestelmän hyvityskerroin. Tällä saldojärjestelmällä pidetään mielessä, kuinka paljon korvauksia virastoilta on pitkällä aikavälillä tullut, ja kuinka paljon maksutuloa virastoilta on saatu. Tätä tasataan vuosittain, eli jos on saatu enemmän maksuja, niin saldohyvityskertoimen avulla hyvitetään virastolle osa vanhoista maksuista. Jos taas maksuja on saatu vähemmän, niin saldohyvityskertoimen avulla peritään lisää maksua, jotta saataisiin tarpeellinen maksutulo.

Laskennan perusteena paljon tietoa

Yksittäisen vuoden maksut eivät voi koskaan vastata todellista tarvittavaa tai laskennallista maksua, koska esimerkiksi vuoden 2020 tapaturmamaksut lasketaan vuoden 2018 palkkatietojen avulla (palkat on korotettu kuluttajahintaindeksillä vuoden 2020 oletetulle tasolle). Varsinaiset tapaturmamaksut Palkeet taas laskuttaa virastoilta vuoden 2020 todellisista palkoista, joita ei kukaan vielä tiedä. Tästä siis aiheutuu osaltaan saldojärjestelmän tarve.

Tapaturmamaksuja laskettaessa tarvitaan tiedot

  • virastojen tapaturmakorvauksista vuosilta 2015-2018
  • virastojen palkkasummat vuosilta 2015-2018
  • kuluttajahintaindeksit vuosille 2019 ja 2020
  • saldojärjestelmän tiedot, eli paljonko virastoilta ja liikelaitoksilta on korvauksia perimättä/peritty liikaa

Kun kaikki tiedot on saatu, ja laskentaan käytettävät ajovirrat päivitetty tuoreilla tiedoilla ja vuodelle 2020, lasketaan maksuista ensimmäinen arvio, ja katsotaan, onko maksuissa muutoksia edelliseen vuoteen. Onko mahdollisesti tarvetta muuttaa riskiluokituksen maksukertoimia, tai siirtää joku virasto kokonaan eri riskiluokkaan? Onko tarvetta muuttaa maksuperusteita? Onko tarvetta päivittää maksuperusteissa määrättäviä vakioita?

Vuoden 2020 maksuperusteissa päädyttiin pitämään vakiot samana kuin vuonna 2019.

Seuraavan kerran tapaturmamaksut lasketaan ensi syksynä 2020, silloin vuosien 2016-2019 korvausmenoon perustuen.

Maksupromillet kirjanpitoyksiköittäin

Maksut on laskettu vuodesta 2018 alkaen kirjanpitoyksikkötasolla aikaisemman virastotason sijaan. Eli jokaiselle kirjanpitoyksikölle lasketaan oma maksupromille, joka pohjautuu kirjanpitoyksikön yhteiseen korvausmenoon (ja kyseisen riskiluokan korvausmenoon). Liikelaitosten maksu perustuu vain niiden omaan korvaushistoriaan.

Maksupromillet kirjanpitoyksiköittäin löytyvät Valtiokonttorin kotisivuilta.

Tapaturmamaksun yhteydessä peritään myös ryhmähenkivakuutusta vastaavan turvan maksu (taloudellisen tuen maksu) ja työsuojelumaksu. Työsuojelumaksu on 0,23 promillea palkkasummasta. Vuonna 2020 taloudellisen tuen maksu on 0,30 promillea palkkasummasta. Kokonaispromille on tapaturmapromillen, taloudellisen tuen promillen ja työsuojelupromillen summa. Tapaturmapromillet ja kokonaispromillet kirjanpitoyksiköittäin löytyvät liitteenä olevasta taulukosta.

Tapaturmapromillet ja kokonaispromillet kirjanpitoyksiköittäin:

Kirjanpitoyksikkö Kirjanpitoyksikön nimi Tapaturmapromille Kokonaispromille
110 Eduskunta 1,86 2,39
111 Valtiontalouden tarkastusvirasto 2,48 3,01
112 Ulkopoliittinen instituutti 1,59 2,12
120 Tasavallan presidentin kanslia 2,83 3,36
125 Valtioneuvoston kanslia 2,64 3,17
130 Ulkoasiainministeriö 1,69 2,22
150 Oikeusministeriö 2,83 3,36
151 Rikosseuraamuslaitos 7,78 8,31
152 Syyttäjälaitos 2,83 3,36
153 Ulosottolaitos 2,83 3,36
154 Oikeusrekisterikeskus 2,83 3,36
155 Tuomioistuinvirasto 2,83 3,36
200 Sisäministeriö 2,4 2,93
201 Rajavartiolaitos 11,81 12,34
213 Ahvenanmaan valtionvirasto 1,81 2,34
217 Suojelupoliisi 6,25 6,78
220 Pelastusopisto 2,03 2,56
224 Poliisihallitus 9,38 9,91
232 Maahanmuuttovirasto 2,31 2,84
248 Hätäkeskuslaitos 3,01 3,54
250 Puolustusministeriö 7,58 8,11
251 Puolustusvoimat 7,79 8,32
252 Puolustushallinnon rakennuslaitos 19,68 20,21
300 Valtiovarainministeriö 1,77 2,3
301 Valtiokonttori 2,34 2,87
302 Tulli 6,54 7,07
305 Verohallinto 1,8 2,33
306 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 1,41 1,94
308 Digi- ja väestötietovirasto 2,62 3,15
309 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 2,93 3,46
315 Rahoitusvakausvirasto RVV 2,51 3,04
320 Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori 1,44 1,97
321 Tilastokeskus 2,18 2,71
360 Etelä-Suomen aluehallintovirasto 3,51 4,04
380 ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus 3,45 3,98
402 Maanmittauslaitos 2,4 2,93
410 Luonnonvarakeskus 5,89 6,42
430 Ruokavirasto 6,12 6,65
440 Maa- ja metsätalousministeriö 3,65 4,18
450 Liikenne- ja viestintäministeriö 2,06 2,59
456 Väylävirasto 11,61 12,14
480 Liikenne- ja viestintävirasto 1,69 2,22
494 Ilmatieteen laitos 2,75 3,28
504 Geologian tutkimuskeskus 7,25 7,78
507 Patentti- ja rekisterihallitus 1,89 2,42
509 Innovaatiorahoituskeskus Tekes 3,17 3,7
513 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 1,88 2,41
518 Energiavirasto 1,99 2,52
519 Kilpailu- ja kuluttajavirasto 1,85 2,38
540 Työ- ja elinkeinoministeriö 3,32 3,85
550 Sosiaali- ja terveysministeriö 2,32 2,85
555 Säteilyturvakeskus 2,67 3,2
558 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus 2,19 2,72
561 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4,16 4,69
562 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 1,94 2,47
563 Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta 2,01 2,54
600 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2,47 3
603 Kansallisarkisto 2,59 3,12
605 Suomen Akatemia 2,26 2,79
606 Museovirasto 2,47 3
607 Suomenlinnan hoitokunta 9 9,53
660 Opetushallitus 4,39 4,92
700 Ympäristöministeriö 1,99 2,52
701 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 1,49 2,02
702 Suomen ympäristökeskus 2,72 3,25

Esimerkki: Valtiokonttorin tapaturmapromille on 2,34. Valtiokonttorin kokonaispromille on siis 2,34 + 0,30 + 0,23 eli 2,87.

Lisätietoa tapaturmamaksujen määräytymisestä tilastot.ja.laskelmat [at] valtiokonttori.fi.

Kohderyhmä: Työnantajat Viranomaiset

Muuta aiheeseen liittyvää