Julkiset hankinnat siirtyivät vuosina 2024–2025 selvästi murrosvaiheesta vakaaseen kehitykseen. Hankintojen arvo pysyi lähes ennallaan, rakenteelliset muutokset tasaantuivat ja siirryttiin kohti paremmin vertailtavaa ja analysoitavaa ”uutta normaalia”.
Suomen julkisten hankintojen kehitys vakiintui vuosien 2024 ja 2025 aikana, kun aiempien vuosien poikkeukselliset rakenteelliset muutokset väistyivät. Hankintojen kokonaisvolyymi pysyi molempina vuosina ilman paikallishallinnon investointeja noin 39 miljardin euron tasolla ja investoinnit mukaan lukien runsaan 44 miljardin euron tasolla.
Vuosi 2024 oli siirtymävaiheen jälkeinen normalisoitumisvuosi ja vuosi 2025 vahvisti trendin: hankintojen taso vakiintui.
Vuosien 2024–2025 kehitystä selittää erityisesti se, että aiempi suuri muutos (2022–2023) ei enää vaikuttanut vertailuun. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen hyvinvointialueille aiheutti aiemmin merkittävän tilastollisen pudotuksen, mutta vuonna 2024 vastaavia rakenteellisia muutoksia ei enää ollut. Vuodet 2024–2025 edustavat ”uutta normaalia” hankintadatan näkökulmasta ja vertailtavuus vuosien välillä parani olennaisesti.
Sektoreiden välinen työnjako muuttui vain vähän. Hyvinvointialueet säilyivät suurimpana hankkijana (noin 40 % kokonaisuudesta). Valtion, kuntien ja kuntayhtymien muutokset olivat pieniä.
Myös hankintojen sisältö pysyi samankaltaisena. Hyvinvointialueilla korostuivat palveluostot, kunnissa toimitilat ja investointiluonteiset hankinnat, valtiolla turvallisuus-, infra- ja ICT-hankinnat. Merkittäviä rakennemuutoksia ei enää tapahtunut ja hankintaportfolio vakiintui.
Tutkihallintoa-palveluun on lisätty uusia tarkastelumahdollisuuksia, kuten investointien erottelu, mikä helpottaa tietojen analysointia. Vertailtavuus eri vuosien välillä paranee jatkossa ja muutos mahdollistaa tarkemman analyysin (esim. käyttötalous vs. investoinnit).
Hankintojen perusta on vahva – strategisuus laahaa yhä perässä
Hilman ilmoitusdata vuosilta 2022–2025 ja hankintaosaamisen itsearviointi piirtävät yhdenmukaisen kuvan. Julkisten hankintojen perusprosessi on hyvällä tasolla, mutta eniten parannettavaa on kestävyydessä, innovatiivisuudessa ja strategisessa vaikuttavuudessa.
Noin 48 000 hankintailmoituksen perusteella vastuullisuuskriteerien käyttö on pysynyt varsin vakaana. Energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä edistetään noin 30–32 prosentissa hankinnoista, ja kiertotaloutta jo lähes neljäsosassa (24 %). Selkein myönteinen muutos on innovatiivisten menettelyjen lähes kolminkertaistuminen (1,4 -> 3,7 %). Pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuudet huomioidaan laajasti (noin 80 %), mutta työllistämisehto on yhä hyvin harvinainen (noin 1,4 %).
Markkinavuoropuhelun kuva on kaksijakoinen: ennakkoilmoittaminen on lisääntynyt (suhde hankintailmoituksiin nousi 17,5 %:sta 24,7 %:iin), mutta varsinaisten markkinakartoitusten osuus on pysynyt vakaana noin 12 prosentissa. Hankintasuunnitelmia julkaisee Hilmassa edelleen vain noin 60 organisaatiota.
Avainluvut
- Analysoitu noin 48 000 hankintailmoitusta ja 10 000 ennakkoilmoitusta (2022–2025)
- Vähähiilisyys huomioitu noin 30 % ja kiertotalous 24 % hankinnoista
- Innovatiiviset menettelyt 1,4 -> 3,7 %
- Työllistämisehto on huomioitu noin 1,4 % hankinnoista
- Markkinakartoitukset noin 12 %, ennakkoilmoitusten suhde 24,7 %
- Hankintasuunnitelmia julkaisee noin 60 organisaatiota
Hankintaosaaminen itsearviointien pohjalta
Vuosien 2024 ja 2025 hankintaosaamisen itsearviointivastaukset kertovat maltillisesta mutta myönteisestä kehityksestä. Osaamisen keskiarvot nousivat useimmilla osa-alueilla noin 0,1–0,3 pistettä. Selkeintä vahvistumista näkyi erityisesti viestinnässä, yhteistyössä, johtamisessa ja projektinhallinnassa. Vahvimpina osaamisalueina säilyivät hankintojen suunnittelu, sääntelyn hallinta sekä hankinta-asiakirjojen valmistelu ja tarjousten arviointi. Kestävät ja innovatiiviset hankinnat sekä markkinakartoitukseen liittyvä osaaminen olivat edelleen heikoimpia, vaikka myös niissä havaittiin lievää parannusta.
Tulokset viittaavat siihen, että hankintojen perusosaaminen on jo varsin vahvalla tasolla, mutta kehittämistä tarvitaan edelleen erityisesti hankintojen strategisuuteen, uudistumiskykyyn ja vaikuttavuuteen liittyvillä osa-alueilla.
Kiinnostavaa on, että hankkijoiden oma osaamisarvio ja toteutunut ilmoitusdata kertovat saman tarinan. Itsearvioinnissa (2024–2025) heikoimmiksi koetut osaamisalueet – kestävät ja innovatiiviset hankinnat sekä markkinakartoitus – ovat täsmälleen ne, joilla myös mitattu hankintakäytäntö on matalimmillaan. Perusosaaminen on vahvaa, mutta strategisuus ja vaikuttavuus jäävät jälkeen.
Lyhyet nostot
Kestävyyskriteerit polkevat paikallaan
Ympäristökriteerien käyttö hankinnoissa on pysynyt lähes muuttumattomana 2022–2025: vähähiilisyyttä edistetään noin 30 prosentissa ja energiatehokkuutta noin 32 prosentissa hankinnoista. Kiertotalous on lievässä nousussa (22,3 -> 24,0 %). Kunnat ja seurakunnat ovat ympäristökriteereissä edellä ja hyvinvointialueet jäljessä.
Innovatiiviset menettelyt yleistyvät
Neuvottelu- ja kilpailullisten menettelyjen osuus hankinnoista lähes kolminkertaistui (1,4 -> 3,7 %) vuosina 2022–2025. Innovatiivisuus näkyy siis menettelyvalinnoissa, vaikka se arvioidaan edelleen yhdeksi heikoimmista osaamisalueista.
Markkinavuoropuhelu ei ole yleistynyt
Ennakkoilmoittaminen on kasvanut, mutta varsinainen markkinavuoropuhelu ei. Markkinakartoitusten osuus on pysynyt noin 12 prosentissa hankinnoista. Hankintasuunnitelmia julkaisee Hilmassa edelleen vain noin 60 organisaatiota eli avoin ennakkosuunnittelu on vähemmistön käytäntö.
Siirry Tutkihallintoa.fi-palveluun
Lisätietoja:
Seija Friman, hankejohtaja, puh. 0295 503 265, seija.friman(at)valtiokonttori.fi
